Löysin töitä lyhyen työttömyysjakson jälkeen ja olin iloinen, kun huolivat minut vielä töihin, vaikka 5-kymppiä lähentelenkin. Mutta se työelämä - eihän se voi ja saa tällaista olla! Päivät ovat niin kiireisiä, ettei vessataukoa tahdo ehtiä pitää ruokatauosta puhumattakaan. Puhelin soi taukoamatta ja kun palveluammatissa olen, niin siihen on vastattava. En saa edellistä asiaa selvitettyä, kun on jo seuraava asiakas langan päässä. Siinä sivussa yritän sitten tilastoida ja raportoida ja tehdä monenlaista muuta. Vasta 3 kuukautta olen tätä työtä tehnyt ja nyt jo olen ihan loppu. Ehkä olisin jaksanut 2-kymppisenä tätä tahtia, mutta nyt en. Mitä tehdä? Jos luovutan, niin työkkärin täti paukauttaa karenssin ja jään nollatuloille. Haenko sairaslomaa syyllä etten jaksa tätä - ja mitä sitten tapahtuu? Kuka minut sitten huolii töihin, jos olen jo kertaalleen loppuunpalanut?
Mikä työelämässä oikein on vikana vai onko minulla vain huono tuuri työpaikan suhteen?
Mikä työelämässä oikein on vikana vai onko minulla vain huono tuuri työpaikan suhteen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onpa kurja ja hankala tilanne. Työelämä imee ihmisestä mehut nykyään nopeasti ja sylkäisee sitten ulos. Ehdotan kaiken uhalla sairasloman hakemista,jonka aikana voit keskittyä miettimään jatkosuunnitelmia. Terveys ennen kaikkea !! Tsemppiä ! ( vastauksestani ei varsinaista apua ollut , mutta olen täällä kaukana lähettämässä voimia virtuaalisesti..:)
Olen ollut työssäni kohta kymmen vuotta. Ensin osa-aikasena, sitten kokopäiväsenä.
Mulla myös asiakaspalvelutyö. Eikä ruokatunneista ole tietoakaan. Samaan aikaan syödään, kun vastaillaan puhelimiin.
Tulen työkavereiden kanssa hyvin toimeen.
Työparini kanssa emme ole olleet päivääkään poissa töistä, sillä se tietäisi toiselle kovempaa työtaakkaa. (*kopuuttaa samalla puuta*)
Ja välillä pusketaan pitkiä ylitöitä.
Reilu vuosi sitten saimme henkilö helpottamaan töitämme (ikä alle 30-vee). No, hänellä pienet lapset, joten ensin oli niiden sairastumisien takia poissa. Sitten alkoivat hänen sairastumiset... No, nyt hän on ollut nelisen kuukautta sairaslomalla, joka vielä jatkuu. Ja ihan ite on ilmoittanut toim.johtajalle suoraan, ettei irtisano itseään... ja valitteli sitä, että on vaikea päästä sairaseläkkeelle.
En sua "tunnustan" -henkilöä tuomitse, vaan ymmärrän. Sinähän olet pari kymmentä vuotta kokeneempi.
Neuvoksi vaan sun on ensin käytävä kolme kuukautta psykologilla (yksityisesti), sitten kunta maksaa seuraavat istunnot. Mutta siitä seuraa, että joudut sitten kelan-päivärahalle (vai mikä lie?).
Jaksamisia sinulle, ja toivottavasti kaikki kääntyy hyväx...
hänen psykologilla olis käytävä????
....vaikka terveyskeskulääkäri arvioi tilanteen,lähettää mahdollisesti terapeutille,jonka maksuihin kunta/kaupunki osallistuu . On monta muutakin tietä. Ei tarvitse juosta psykiatrilla kolmea kuukautta omaan laskuun.
irti, äläkä jää sairaslomallekka, vaan etsi itsellesi vaivihkaa toinen, rauhallisempi työpaikka, jolle tätä kestä ja jaksa. (tulipa paljon pilkkuja tohon) ;D
Sulla oli vaan huono tuuri saada työpaikka jossa et jaksa.
on niin monta rautaa tulessa että hengähtämään ei ehdi, mutta siihen on ratkaisu.
keksi itsellesi muutama "tyhjä rauta" sellainen mukamas- homma....
joitten suoritusajalla voit sitten levätä.
Silleen minä teen, mulla on niin hitosti hommia että ei kukaan meillä tiedä mun kaikkia hommia, sit mä olen keksinyt muutaman tyhjän homman joiden aikana kerkeen järjestelemään niitä asiallisia hommia. tai sit ihan taukojakin.
Toimii....
Lopeta liika tunnollisuus ja teet mitä kerkiät kunnolla tekemään. Potkuja tuskin tulee, ja jos tuleekin niin so what? Sitten ei ainakaan tule niin karenssia.
Nykyaika suosii nopeita hutiloijia jotka jättävät poltetun maan taaksensa. Toki itsekin oli nuorempana nopeempi ja "tehokkaampi", sitä oli vaan rauhallisempaa kuin nykyisin ja viitsi öisin miettiä duuniasioita. Jos ei kerkee puhelimeen vastaamaan niin ei kerkee. Oletkos koittanut soittaa teleoperaattorillesi tai ottaa yhteyttä vaikkapa Eniron asiakaspalveluun?
Tuollaisia ne duunipaikat usein pakkaavat olemaan. Kyse ei kait ole huonosta tuurista vaan ajankuvasta. Mietis muuten sitä miten niin pirun stressaantuneet hoitsut kerkeävät roikkua chateissä kaikki yöt?
=DW=
Samoin kävi minulle. Jää huoletta sairauslomalle, ennenkuin tulee tiltti. Vähemmälläkin pärjää eikä tarvitse yöuniaan menettää eto asian takia.
Olet ollut vasta 3 kk töissä, alussa kaikki on uutta (työkaverit, asiakkaat, tehtävät, työympäristö), vähemmästäkin stressaantuu. Älä syytä ikää, haluat tehdä työn kunnolla ja tunnollisesti, siksi väsyt. Puhu sille, joka perehdytti sinut tehtäviin tai esimiehellesi tilanteesta, ehkeivät edes tiedä työolosuhteitasi. Pyydä työkaveriltasi vinkkejä rutiineihin. Teet sen, minkä ehdit! Ruoka- ja vessatauolle on päästävä. Miksi muuten edellinen työntekijä lähti? Ei ole yrityksenkään etu, että työntekijä vaihtuu jatkuvasti eli luulisi heiltä löytyvän ymmärrystä, yhdessä ratkomalla ongelmia selvitetään.
Tsemppiä!
ja rohkaisevista sanoistanne.
Päivä kerrallaan tässä mennään ja aina viikonloppua odottaen. Väittävät kokeneemmat, että kesää kohti puhelin hiukan hiljenee, joten sitä odotan.