Miten, arvon veljet, oletteko parisuhteessa, jossa tarvitaan ajatustenlukua?
Pieniä asioita joista rouva voisi juuri asian ollessa ajankohtainen mainita, eli nyt juuri tässä hetkessä ja tällä sekunnilla.
Alkaa hihat palamaan, kun seuraavana päivänä jostakin asiasta (josta olisi eilen pitänyt lukea ajatukset) alkaa tulla kettuilua.
Mielestäni vähän vähemmän huomiotaan osoittavan, mutta äärimmäisen rakastavan puolison edessä luulisi pystyvän sanomaan asiansa, jos jotakin haluaa. Ei mene miehen logiikkaan tuo ajatusmaailma. Ei ole mennyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen.
Kertokaahan pojat ja tytöt, saatteko suoraan selviä sanoja aikaiseksi, että jokin pieni asia tulisi hoidettua.
Aukeileehan se suu sitten seuraavana päivänä sille kettuilulle kuitenkin.
Pieniä asioita joista rouva voisi juuri asian ollessa ajankohtainen mainita, eli nyt juuri tässä hetkessä ja tällä sekunnilla.
Alkaa hihat palamaan, kun seuraavana päivänä jostakin asiasta (josta olisi eilen pitänyt lukea ajatukset) alkaa tulla kettuilua.
Mielestäni vähän vähemmän huomiotaan osoittavan, mutta äärimmäisen rakastavan puolison edessä luulisi pystyvän sanomaan asiansa, jos jotakin haluaa. Ei mene miehen logiikkaan tuo ajatusmaailma. Ei ole mennyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen.
Kertokaahan pojat ja tytöt, saatteko suoraan selviä sanoja aikaiseksi, että jokin pieni asia tulisi hoidettua.
Aukeileehan se suu sitten seuraavana päivänä sille kettuilulle kuitenkin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta kun et kuuntele!
Ja samaa saa jauhaa 20 vuotta, niin alkaa se kuule ketuttaa, kun oppi ei äijän kalloon tartu muuten ku halolla.
(kuulostiko aidolta?) terveisin. Vaimo.
hehehehhheehhhhhee!
Jos samaa saa jauhaa 20 vuotta, niin luulisi jo vähän aiemminkin tajuavan ettei toinen halua niin tehdä, kukakohan on joskus määritellyt, että nainen on suuri totuuden torvi(hyvinkin monessa merkityksessä) ja naisen mielipiteet ovat se lopullinen totuus? Luulisi että molempien mielipiteet ovat samalla viivalla, todellakin luulisi, käytäntöön se ei sitten juurikaan siirry, en kannata sen kummemmin kummankaan puolista valtaa, vaan molemminpuolista oikeutta olla oma itsensä ja omata oma mielipide, asia jota suuri osa naisista ei näytä kykenevän ymmärtämään.
Ehkä syy on myös miehissä, usein kun kaunis nainen saa tehdä uskomattoman typeriä asioita, ja ympärillä olevat miehet painavat asian villaisella, josko mahdollisesti jossain vaiheessa voisi kuitenkin sukeltaa tuon pöksyihin, vaikka tyhmö onkin,, miehen kunnia on on siis surkastunut, aina löytyy joku onneton luttamuna, joka tekee MITÄ tahansa jonkun V***n ääliön suosiota vastaan.
"Asuuko teilläkin pirttihirmu?
Me naiset olemme omaksuneet, ettei naisella ole valtaa. Se on julistettu tosiasiaksi.
Psykologi Hannele Törrösen mielestä totuus on päinvastainen: nainen käyttää valtaa
joka päivä. Naisen valta on kuitenkin piilotettu. Useimmiten me naiset emme edes
huomaa, millä tavalla käytämme valtaa.
Jos ei Usko usko niin...
Psykologi Hannele Törröstä on jo vuosien ajan kiusannut tapa, jolla nainen käyttää
valtaa. Vaimo, kolmen murrosikäisen pojan äiti on tutkinut omia vallankäytön
mekanismejaan ja huomannut, että usein ne ovat itsepetosta.
- Nainen näkee itsensä huonommin kohdeltuna kuin onkaan ja alkaa uhriutua kotona
ja parisuhteessa.
Uhriksi itsensä tunteva nainen on sokea omalle vallalleen. Hän kompensoi tunnetta
vallan puutteesta käskien, jahdaten, mielivaltaisia sääntöjä luoden ja läheisten
reviireille tunkeutuen.
Lopputulos ei ole tunne tasa-arvosta, vaan vallankäyttö kääntyy naista vastaan.
Kotona naisesta tulee määräilijä, joka lopulta saa ongelmien syyt niskoilleen,
koska on perheenjäsenten mielestä rasittava pirttihirmu.
- Itsepetos näivettää. Se alentaa naista. Naisesta tulee helposti katkera. Hän ei
näe omaa vallankäyttöään kritisoitavana, vaan syyllistää muita, yleensä miestään.
Törrösen mielestä keski-ikä on viimeinen tilaisuus alkaa tutkia omia vallankäytön
mekanismejaan. Toiset huomaavat omat virheensä ja voivat parantaa ihmissuhteitaan,
toiset uhriutuvat loppuelämäksi.
- Mikään ei ole surullisempaa kuin katkeroitunut vanha ihminen, joka aina näkee syyn
itsensä ulkopuolella.
"Teenkö minä mitään oikein?"
Usein naisen vallankäyttö on verhoiltu kodin sääntöihin. Vaikka kodin pitäisi olla
perheen yhteinen paikka, nainen katsoo oikeudekseen määrittää yhteiset standardit.
Perhe-elämän sääntöjen oheen ilmestyy kummallisia pakkomielteitä, joita muiden pitäisi
noudattaa.
- Minä vaadin aikoinaan, että siivouspäivän on oltava perjantai, vaikka meidän
perheessä on neljä muuta jäsentä, joilla on omat mielipiteensä asiasta.
Kun standardit on luotu, nainen valvoo niiden toteutumista. Niistä on pidettävä kiinni,
olivat ne kuinka idioottimaisia tahansa.
- Nainen on kuin tarkastaja, joka kulkee perässä ja arvioi, miten kotityöt on
suoritettu. Jos tulos ei miellytä, nainen ilmoittaa, kuinka kelvoton mies tai
lapset ovat.
Pahimmaksi vallankäyttö äityy, kun perhe-elämässä tapahtuu muutos, josta nainen
katsoo tietävänsä enemmän kuin mies. Törrönen kertoo tuttavastaan, joka tuli
ensimmäistä kertaa isäksi. Miehen vaimo puhui vuoden ajan vain siitä, kuinka huono
mies oli.
- Mies kysyi minulta, tekikö ylipäänsä mitään oikein.
Mies on naisen oma projekti
Kodin sääntöjen lisäksi nainen laatisi myös parisuhteen säännöt. Naisella on tapana
ilmoittautua parisuhteessa asiantuntijaksi. Nainenhan "tietää", että koska miehellä
ei ole tunneälyä, mies ei ymmärrä, miten parisuhteessa kuuluu olla.
- "Tietäminen" johtaa siihen, ettei nainen kunnioita jokaiselle kuuluvaa omaa reviiriä,
vaan menee kevyesti rajan yli ja ahdistelee.
Moni nainen suhtautuu mieheen kuin projektiin - materiaaliin, joka koulitaan sopivaksi.
Kuinka moni nainen onkaan ystävättärilleen vannonut: "Kyllä minä sen muutan"!
Suvereenisti nainen puuttuu miehen henkilökohtaisiin asioihin, arvostelee tämän
makua ja jopa vaatettaa miestä mieleisekseen.
Naisen viha syttyy, kun mies ei kouliinnukaan suunnitellussa tahdissa. Silloin
tavataan naisporukassa, terapoidaan itseä ja toisia eli haukutaan miehiä.
- On elämäntilanteita - kuten äidiksi tuleminen tai vaihdevuodet - joissa naisten
keskustelut ovat tärkeitä. Mutta yleensä puheet miehistä vain vahvistavat naisten
omaa patologiaa.
Porukassa miesviha saa entistä absurdimpia muotoja. Törrönen kertoo naisesta, joka
huvitteli lähettämällä miehensä lähikauppaan mutkikkaan ostoslistan kanssa. Nainen
oli vaihtanut tavaroiden nimet listassa niin, että esimerkiksi tomusokeri olikin
pölysokeri - testatakseen, selviytyykö mies koitoksesta. Kotona nainen odotteli,
milloin ensimmäinen avunpyyntöpuhelu mieheltä tulisi. Hän myös tarkisti tutulta
myyjältä, oliko mies joutunut pyytämään apua. Lopuksi miehen avuttomuudelle naurettiin
kaveriporukassa.
Ei ilkeyttä, vaan sokeutta
Mikseivät miehet sitten ryhdy vastarintaan?
- Koska naiset eivät osaa ottaa vastaan kritiikkiä, Törrönen sanoo.
- Kun naista arvostellaan, raivo on hirveä. Asiasta tehdään välittömästi
tasa-arvopoliittinen, ja mies leimataan sovinistiksi.
Kymmenen vuotta sitten Törrönen kirjoitti aiheesta kolumnin. Naiset suhtautuivat siihen
jäätävällä hiljaisuudella ja tuijotuksella, mutta miehet ottivat yhteyttä ja kertoivat
ajattelevansa juuri niin kuin Törrönen oli kirjoittanut. He sanoivat, etteivät olisi
voineet ottaa asiaa puheeksi, koska ovat miehiä.
- Ihmissuhteessa nainen tuntuu miehestä ylivoimaiselta. Nainen on nopea ja nokkela
keskustelija, eikä mies välttämättä saa edes suutaan auki.
Törrönen painottaa, ettei nainen ole vallankäytössään tahallaan ilkeä. Vallan
osoittaminen on tiedostamatonta, ja siihen johtavat monet eri syyt.
Ensinnäkin, ihmissuhteet ovat aina vaikeita, ja reviirien rajoja etsitään jatkuvasti.
Monesti suhteen alussa nainen hoivaa miestä, kokkaa, silittää paidat - ja tekee sen
rakastuneena mielellään. Kun ensihuuma on ohi ja riitojakin ilmenee, selviää, että
tavaksi tullut työnjako on inhottanut naista jo pitkän aikaa.
Toiseksi syyksi Törrönen nimeää naiselle tyypillisen ajattelun, että hyvä pitää
ansaita. Esimerkiksi rentoutua saa vasta, kun on koti on siivottu. Tai omasta ruumiista
saa nauttia vasta, kun on laihtunut.
- Kuormitamme itseämme kovilla tavoitteilla. Jos ne eivät toteudu, tunnemme itsemme
riittämättömiksi ja uhriudumme.
Myös kiire on hyvän parisuhteen vihollinen. Ihminen alkaa suorittaa elämää, eikä aikaa
jää omien toimintatapojen tarkasteluun.
Lepää, hullu, lepää!
Mitä me naiset sitten voimme tehdä parantaaksemme tapojamme? Miten tiedostamattoman
vallankäytön voi havaita?
- Voi kysyä mieheltä, millaisissa tilanteissa minun kanssani on vaikea olla, Törrönen
neuvoo.
- Olen hyötynyt hirveästi kritiikistä, jota miestuttavat ovat minulle antaneet. Sen
kuuleminen ei ole ollut kivaa, mutta olen huomannut heidän olevan oikeassa.
Törrönen kehottaa myös tarkastelemaan asioita, jotka arjessa ottavat aivoon, sillä
juuri niihin nainen valtaansa kohdistaa.
- Ennen raivostuin siitä, että meidän pojat löhösivät paljon sohvalla. Pohdin, mikä
siinä on niin ärsyttävää, kunnes huomasin, etten itse osannut loikoilla. Olinkin
kateellinen.
Kun raivon syy selvisi, ei tarvinnut enää motkottaa löhöäjille. Ei se heidän syynsä
ollut, ettei äiti osannut rentoutua. Nykyään Törrösen työtietokoneen näytönsäästäjässä
lukeekin: Lepää, hullu, lepää!
Samaa psykologi suosittelee muillekin.
- Elämä on paljon helpompaa, kun opimme suhtautumaan kodin hulluuksiin huumorilla
ja joustamaan suunnitelmissa ja säännöissä.
Törrösen tarkoitus ei ole julistaa miehiä pulmusiksi ja naisia pirttihirmuiksi. Jos
mies ei ole lainkaan oma-aloitteinen, nainen joutuu tahtomattaankin potkimaan häntä
yhteistyöhön. Mutta ratkaisu ei ole määräileminen vaan keskusteleminen. Törrönen
kehottaa luomaan kotiin säännöt - yhdessä.
- On tehtävä sopimus siitä, miten kotona ollaan, sekä tarkasteltava, millaisia
sopimuksia tehdään ja miksi. Voi tehdä erilaisia kokeiluja ja katsoa, mikä parhaiten
sopii.
- Paljastetaan korttimme ja käytetään valtaa avoimesti, keskustellen.
(Julkaistu iltalehdessä ilmeisesti vuonna 2000)"
No onpa hullu akka tuo Törrönen!
toi edellinen eikä jeesusta mainittu kertaakaan....
Tuohan on täyttää asiaa! harvoin kuulee noin totuutta, totuutta jota mies ei voisi sanoa kotona.
Maailmassa on sentään joku järkevä ihminen, en suinkaan tarkoita sinua jonka mielestä edellinen on hullua, ettet vain olisi juuri sitä mistä aiheessa kirjoitetaan?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000113&posting=22000000023003099
akan, tulee sitte niin suoraa ettei ole tartte kysellä!! ja kovaa...ja täysillä...ja perhanan rehellisesti :D
Istuta se rouvasi tuoliin, tuijota vihaisena silmiin ja tartu olkapäistä kiinni, ja sano että "sa..nan ämmä, nyt se loppu tähän, joko alat sanoa asiat asioina silloin kun on aihetta ja toi vit..lu loppu tähän päivään tai saat alkaa katsella itselles uutta likasankoa". Että jotkut naiset voi olla rasittavia. (oiskohan musta pitänyt syntyä mies...)