"...yli 22 viikkoinen on tosiaankin kuin pienoiskoossa oleva vauva.Siis voi potkia ja hengittää syntyessään,hänen annetaan vain lopettaa hengittäminen ...Hoitajana kokemusta on ,eikä mikään mukava hetki kenellekään...Mutta tietenkään en anna äidin sitä tilannetta nähdä,turha aiheuttaa tuskaa enemmän enää..."
Onko aborttia koskevat ruusunpunaiset kuvitelmat seurausta siitä, ettei aboritin tekijä näe tai hänen ei edes sallita nähdä abortin todellisuutta.
Järkytys on melkoinen, jos sattuu lapsensa näkemään. Ja silloin syytetään henkilökuntaa "hoitovirheestä" - eikös niin?
Onko aborttia koskevat ruusunpunaiset kuvitelmat seurausta siitä, ettei aboritin tekijä näe tai hänen ei edes sallita nähdä abortin todellisuutta.
Järkytys on melkoinen, jos sattuu lapsensa näkemään. Ja silloin syytetään henkilökuntaa "hoitovirheestä" - eikös niin?
Vastaukset 23
Vanhimmat
(kun ei tiedä?) kuinka monta aborttia Suomessa tehään viikolla 22 ja sen yli...
Ensinnäkin täällä on aivan turha puhua yli 20-viikkoisista keskeytyksistä. Niitä tehdään vain äärimmäisen harvoin ja 20 - 24 viikolla tapahtuvilla keskeytyksillä on aina perusteltu lääketieteellinen syy -> sikiöllä täytyy olla luotettavasti todistettu sairaus tai vamma. Katso Teo:n linkki alla
http://www.teo.fi/uusi/suomi_1.htm
Toiseksi jos olet mainitsemaasi hoitotyötä tekevä hoitaja, miksi ihmeessä puhut abortista? Naistentautien hoitotyötä tekevän tulisi tietää, että abortti on puhekielen ilmaus, jota ei lääketieteessä käytetä. Se tarkoittaa raskauden keskeytymistä (millä tahansa tavalla). Esimerkiksi abortus spontaneus tarkoittaa ihan tavallista keskenmenoa, mutta sen sijaan abortus arte provocatus = aap, tarkoittaa aiheutettua raskauden keskeytymistä = raskauden keskeytystä. Tästä syystä ko asioiden kanssa tekemisissä olevat lääkärit ja hoitajat eivät käytä sanaa abortti, vaan puhuvat sen sijaan ihan vain raskauden keskeyttämisestä. Käyttämäsi ilmaus siis taitaa paljastaa, ettet olekaan ihan niin suuri asiantuntija mitä esität!
Kolmanneksi: nykisin ns. pitkäviikkoisissa keskeytyksissä käytetään lääkkeitä, jotka aikaansaavat sikiön menehtymisen ennen syntymistä. On totta, että sairaalassa kuulee vielä tarinoita "eläneistä" sikiöistä, mutta tämä on onneksi ollut jo vuosia taaksejäänyttä elämää. (tai sitten olet työssä tosi puoskarointia harrastavassa sairaalassa).
Neljänneksi: 20 - 24 viikkoisissa keskeytyksissä (joissa lapset olisivat haluttuja, mutta yleensä liian sairaita elämään) äidit yleensä pyytävät itse nähdä sikiön. Surutyön käynnistymiselle ja asian läpikäymiselle on myös ensarvoisen tärkeää, että ko äidit näkisivät lapsensa (myös psykologien mielestä).
Vuosia ko. hoitotyötä tehneenä voin myös kertoa, että sinulla on omituiset käsitykset hoitovirheestä ja niistä syyttävistä ihmisistä!
T: oikea hoitaja
Viesti on nosto alempana olevasta keskustelusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000022957901
Kaksi viimeistä kappaletta ei ole "hoitajan" vaan tekstin nostajan arvoita abortista. Tällä palstalla valitetaan jatkuvasti siitä, että "äiti" on päässyt näkemään kuolleen lapsensa ja lapsensa kohtalosta järkyttnyt. Tätä sanotaan "hoitovirheeksi".
Väität, että "nykyään" lapsi surmaataan äitinsä kohtuun lääkkellä. Miten nuo myrkyt vaikuttavat? Tunteeko lapsi kipua myrkyn vaikutuksen alaisena? Miten myrkky lopettaa elintoiminnot?
vaan aika yleisesti käytetään esim. lääkettä, joka lamaa keltarauhasen ja -hormonin tuotannon. Keltarauhashormoni yläpitää raskautta. Samaa ainetta käytetään mm. lääkkeellisissä raskaudenkeskeytyksissä. Tämän vuoksi lääkkeellistä keskekytystä ei voi enää perua aloitusannoksen jälkeen, vaikka vuotoa ei vielä tulisikaan -sikiö on jo vaurioitunut.
90-luvulla käytettiin enemmän lääkkeitä, jotka olivat sikiölle niin myrkyllisiä, että aiheuttivat sikiön menehtymisen.
Siihen en osaa vastata, mitä sikiö tuntee.
Aika järkyttävältä tuntuu, että sitä että näkee keskeytetyn sikiön (mahdollista vain pitkäviikkoisissa keskeytyksissä jolloin sikiö synnytetään) pidetään hoitovirheenä! Millä tavalla se on hoitajan syy, jos äiti näkee sikiönsä? Miten hoitaja tekee virheen? Ei hoitajat tälläisessä tilanteessa mitenkään esittele sikiötä, joten kyllä siinä täytyy olla omaa uteliaisuuttakin mukana jos sikiön näkee! Ja jos ei halua nähdä, niin ei kannata kurkistella pynttyyn, jalkoväliin jne! Että syytetään vielä hoitovirheestä, UGH!
"Tällä palstalla valitetaan jatkuvasti siitä, että äiti on päässyt näkemään kuolleen lapsensa ja lapsensa kohtalosta järkyttynyt. Tätä sanotaan "hoitovirheeksi"."
Miten minä en ole mitenkään jatkuvasti tällaisia valituksia tai hoitovirhe-syyttelyitä huomannut, vaikka olen yli vuoden aktiivisesti palstaa seurannut? Sinulta toki löytyy todisteita tällaisten väitteidesi tueksi? Odotan siis linkkejä keskusteluihin, joissa moista valitellaan. Niitä löytyy varmasti erittäin paljon, koska mielestäsi valituskin on jatkuvaa. Laitapas siis linkkiä näistä JATKUVISTA valitteluista. Jään odottamaan.
Suuri kiitos asiallisesta kirjoituksesta.
*Kolmanneksi: nykisin ns. pitkäviikkoisissa keskeytyksissä käytetään lääkkeitä, jotka aikaansaavat sikiön menehtymisen ennen syntymistä.*
Millä lailla tämä lääke tappaa sikiön? Eikö se ole vaaraksi Äidille?
Koitin katsoa netistä, mutten löytänyt muuta kuin Keltarauhashormooniin liittyvää juttua, ja ei ollut mainintaa sikiön kuolemaan liittyen mitään. Ainoastaan kohdunlimakalvoon vaikuttavat jne.. jne.. Mutta se ei ole suoranaisesti kyllä vaikutuksessa sikiöön. Ja Millain tämä Pitemmällä olevien raskauksien abortointi tapahtuu? Ajallisesti tarkoitan, kun siitäkään ollut kuin tapahtumavaiheittain selitys, mutta ei ns. Ajallista osviittaa mitään. (esim: lääkkeen saannista, n. 10 tuntia sikiö kuolee, jolloin käynnistetään varsinaienn synnytys(Kö) jne..)
täällä kyselet, Luuletko että saat täältä totuudenmukaisia vastauksia kysymyksiisi?
Käytetty lääkitys vaihtelee sairaaloittain ja sairaanhoitopiirittäin. Periaatteessa sikiön menehtymisen yleensä aikaansaa se, että sikiö ei saa enää istukan kautta (istukan irrotessa taikka lääkkeen ansiosta lopettaessaan vähitellen toimintansa) verta -> happea. Tälläinen voidaan aikaansaada lääkkeillä. Tämän enempää en halua aiheesta tietää, enkä ottaa selvää.
Useissa sairaaloissa on nykyisin käytössä lääke joka on keltarauhashormonin vastavaikuttaja (keltarauhashormoni ylläpitää raskautta). Tälläinen lääke annetaan päivää-paria ennen osastolle tuloa ja se ikäänkuin kypsyttää tilannetta, jotta synnytys käynnistyisi helpommin. Osastolla emättimeen laitetaan muutaman tunnin välein lääkettä (samaa kuin tavallisessa synnytyksen käynnistämisessä), kunnes supistukset alkavat ja sikiö syntyy. Käytetty lääkitys voi vaihdella myös sairaaloittain ja voi olla myös esimerkiksi jotakin suoraan suoneen annettavaa. Lääkkeet eivät ole aikuiselle vaarallisia, yleensä ne ovat aivan tavallisia lääkkeitä, eivät suinkaan mitään myrkkyjä. Mutta mikä on aikuiselle harmitonta, voi olla sikiölle/raskauden jatkumiselle vaarallista. (Tästä syystähän raskauden aikana ei saa syödä mitä tahansa lääkettä, koska se voi aiheuttaa sikiölle vaurioita).
Kuluvaa aikaa ei pysty määrittämään tarkasti, joillakin menee muutama tunti, joillakin kestää pari päivää. Yksilölliset erot ovat tosi suuria (niinkuin tavallisissakin synnytyksissä). Sikiön kuolemaa ei myöskään seurata mitenkään (se olisi jo vähän liikaa pyydetty henkilökunnalta), joten sitä en osaa sanoa missä vaiheessa sikiö kuolee.
Tässä kaikki, mitä haluan aiheesta sanoa. En ole palstan vakilukija/kirjoittelija, vaan eksyin tänne sattumalta kun huomasin otsikon "hoitaja kirjoittaa"...Voimia kaikille vaikeiden ratkaisuiden tekemiseen!
se nyt ihan taakse jäännyttä ole tai on siinä mielessä tehtyä ei saa tekemättömäksi. Meille tehtii viime vuonna keskeytys vk22 niin kyllä siinä kävi niin että sikiö vielä hengitti kun saimme pienokaisen omasta pyynöstämme nähdä.Se ei ollut mieltä ylentävä näky vaan sai raskaan kokemuksen tuntumaan entistä raskaammalta. Kaikesta huolimatta ei mieleemme ole edes tullut syyttää ketään, sillä päätös keskeytyksestä oli meidän ja meidän täytyy sen seuraukset itse kestää.
"...Periaatteessa sikiön menehtymisen yleensä aikaansaa se, että sikiö ei saa enää istukan kautta (istukan irrotessa taikka lääkkeen ansiosta lopettaessaan vähitellen toimintansa) verta -> happea. Tälläinen voidaan aikaansaada lääkkeillä. Tämän enempää en halua aiheesta tietää, enkä ottaa selvää..."
Siis lapsi tukehtuu.
Hieman kummallista on, että et _halua_ tietää etkä ottaa asiasta selvää? Miksi?
Oletan että tiedät asian paremmin kuin hyvin, mutta et halua kertoa sitä julkisesti.
Eikö myös lapsi ole myös potilaanne ja asiakkaanne? Hän on joka tapauksessa toimenpiteenne kohde. On kummallista jos hoitaja/lääkäri tms. ei halua tietää miten hänen toimenpiteensä potilaassa vaikuttavat. Ehkä se ei sittenkään ole liikaa vaadittu.
ei ole asiakas. Suomen lain mukaan sikiöllä ei ole ihmisarvoa ennen kuin se syntyy ja silloin siitä tulee virallisesti lapsi. Tähän samaan perustuen esimerkiksi huumeäitejä ei voi laittaa raskauden varjolla pakkohoitoon, vaikka he kuinka "tietoisesti" tuhoaisivat lapsensa. Vasta kun sikiö syntyy ja vetää ensimmäisen hengenvetonsa voidaan asiaan puuttua lastensuojelulain turvin. Julmaa, mutta totta!
Raskaudenkeskeytyksissä asiakas/potilas on raskaana oleva nainen, sikiö ei siis ole asiakas. Hoitaja tietää, miten hänen toimenpiteensä vaikuttavat potilaaseen (äitiin). Hoitohenkilökunnan tehtävänä on asiallisesti välittää tietoa, jotta sen pohjalta asiakas voi tehdä ratkaisunsa. Sen sijaan hoitohenkilökunnan tehtävänä ei ole tuoda esille omia näkemyksiänsä, eikä tuomita (vaikka oma vakaumus olisi millainen tahansa). Sellainen olisi epäammatillista käytöstä. Työ saattaa hoitajalle olla henkisesti hyvinkin raskasta, joten miksi ihmeessä hänen täytyisi vielä analysoida sikiön kuoleman vaiheita yms? Ehkä hän haluaa olla ajattelematta asiaa ihan vain suojellakseen omaa mielenterveyttänsä. Työtään (jonka varjopuoliin tälläinenkin valitettavasti kuuluu) hän vain tekee! Pitäisikö mielestäsi hoitajan tuntea syyllisyyttä siitä, että äidin päätöksen muksisesti antaa lääkettä, jonka tietää päättävän sikiön elämän?!?
mutteivät välttämättä halua tietää paskan koostumusta
Ei hoitajan tietysti tarvise tuntea syyllisyyttä siitä, mitä poliitikot ja abortin tekijät ovat päättäneet.
Kysyin, miten myrkyt vaikuttavat lapseen.
Mieleen tuli myös, että jos lapsi kärsii abortissa, niin voitaisiiko mahd. kipuja lievittää. Ei tässäkään ole mitään syyllistämistä, vaan lapsenkin huomioon ottamista.
Mitä kipuja? Kun alkiolla/ sikiöllä ei edelleenkään ole riittävän kehittyneitä aivoja eikä hermoverkosoa kivun tuntemiseksi.
Se kipu on sinun päässäsi.
Todistappa se ettei oo kehittyny...
(p.s. aiheesta ihan muuta lukenu..)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000022939936
Siinä vaiheessa kun sikiö on 12-13 viikkoa vanha, on menossa 15-16 rasvausviikko. Ja paljonko niitä abortteja tehtiinkään 12 raskausviikon jälkeen? Ja mistä syistä?
kelpaavan "en halua". Lääkärille kerrotaan ja papereihin kirjoitellaan lain kirjaimen vaatimat sanat.
"...aivoalueet (kipuaistialue) ovat noin 12-13 viikolla riittävän kehittyneet tunteakseen kipua.
Ei kuitenkaan tiedetä miksi sikiötä injektoitaessa (neulalla verinäyte otettaessa) sen veren stressihormonipitoisuus nousee, jo useita viikkoja tätä ennen. Napanuoraan pistäessä näin ei käynyt. Tätä myös toiset pitävät merkkinä kipuaistista."
Lapsen kivusta abortissa ei lue lakipykälissä sanaakaan. Varmaankaan juuri siksi niitä ei voi olla aborttien edistäjille olemassakaan.
...22-viikkoinenhan ei selviäisi vaikka sitä kuinka yritettäisiin pelastaa! Keuhkot kun ei ole riittävän kehittyneet vielä.
Mikä siinä on, että aina pitää puhua näistä rv 12 jälkeen tehdyistä keskeytyksistä ikään kuin niitä tapahtuisi niin hirvittävän paljon? 94% Suomessa tehtävistä aborteista tehdään ennen viikkoa 12. Mitä suuremmille viikoille mennään, sen vähemmän keskeytyksiä enää tehdään ja niille täytyy olla todella painavat syyt.
...tiedän että olet nuori ja kokematon elämän suhteen, ja pääsi ei kestä ajtuksia jotka koskevat aborttia, säälin toki sinua. mutta silti. olet aivan väärässä paikassa tuskinesi. hae itsellesi apua.
täällä vain vahingoitat muita ihmisiä, mitä siitä itsellesi saat? ja jos saat, niin vielä hälyttävämpi on tilanteesi.
Ehkäpä olet niin lukossa ettet enää osaa hakea apua, ja me muut siis seuraamme "henkistä kuolinkamppailuasi" Saat meidän kaikkien säälin, olemme pahoillamme siitä, että jokin on satuttanut Sinua, aiheuttaen Sinulle pahan pahan olon.
Jaaha, vai seuraat kuolinkamppailua ja tunnet sääliä!
Kun olet yksi aborttien edistäjistä tunnet tietysti kalman hajun ja kuoleman kamppailuineen. Lienet myös henkisen kuoleman tuttu, mutta sääliä ei sinulla toista ihmistä kohtaan ole.
Ehkä säästät säälisi lapsillesi.
Huomaatkos mitä, sinulla ei ole minkäänlaista asiallista asiaa. Höperöitset kirjoittajien oletetuista taustoista kun et kykene sanomaan mitään muuta. Et sinä enkä minä ole aborttien osalta tärkeä. En sinua silti sääli, et sellaista ansaitse.
..eipä siihen paljoa ole lisättävää...
..sinällään täysin mitäänsanomaton teksti.