Aerosmithin tuotannon voisi halkaista kahteen osaan. Eka on 1973 - 1985 ja toinen 1987 ->.
Jotenkin itse pidän paljon enemmän tosta ekasta aikakaudesta. Bändissä oli oikeasti särmää ja asennetta. Vaikka ne itse sanoo että esim. Rock in a Hard Placen (1982) aikainen meininki oli syvältä, omasta mielestä Lightning Strikes on bändin ehdottomasti kovimpia biisejä. Se musiikkivideokin on kovempi kuin yksikään näistä uudemmista. Sitten tuli levy nimeltä Done with Mirrors (1985) jonka myöskin on kaikki (bändi, kriitikot, fanit..) haukkuneet paskaksi. Ihan silläkin on toimiva rokkibiisi se Let the Music Do the Talking. Kitarasoundit on kovat ja meininki sellasta ihan erilaista kuin sitten esim. jollakin Pumpilla.
No nyt päästäänkin uudempaan vaiheeseen. Bändi itse bääsi eroon huumeista ja ongelmistaan, saivat followingin aikaseks sillä Run DMC hommalla ja heti perään tehtiin studiolevy Permanent Vacation joka oli menestys ja bändin ura lähti uudestaan nousuun ja siitä tuli isompi kuin koskaan aikasemmin. Mutta meininki oli nyt sellasta enempi sopivaa jollekin 14v college-tytöille, kuin katupunkkareille.
Tottakai sen ymmärtää että bändit kehittyy. Mutta tämä oli minun mielipide. 90-luvun tuotantoa itse en kuuntele juuri ollenkaan.
Jotenkin itse pidän paljon enemmän tosta ekasta aikakaudesta. Bändissä oli oikeasti särmää ja asennetta. Vaikka ne itse sanoo että esim. Rock in a Hard Placen (1982) aikainen meininki oli syvältä, omasta mielestä Lightning Strikes on bändin ehdottomasti kovimpia biisejä. Se musiikkivideokin on kovempi kuin yksikään näistä uudemmista. Sitten tuli levy nimeltä Done with Mirrors (1985) jonka myöskin on kaikki (bändi, kriitikot, fanit..) haukkuneet paskaksi. Ihan silläkin on toimiva rokkibiisi se Let the Music Do the Talking. Kitarasoundit on kovat ja meininki sellasta ihan erilaista kuin sitten esim. jollakin Pumpilla.
No nyt päästäänkin uudempaan vaiheeseen. Bändi itse bääsi eroon huumeista ja ongelmistaan, saivat followingin aikaseks sillä Run DMC hommalla ja heti perään tehtiin studiolevy Permanent Vacation joka oli menestys ja bändin ura lähti uudestaan nousuun ja siitä tuli isompi kuin koskaan aikasemmin. Mutta meininki oli nyt sellasta enempi sopivaa jollekin 14v college-tytöille, kuin katupunkkareille.
Tottakai sen ymmärtää että bändit kehittyy. Mutta tämä oli minun mielipide. 90-luvun tuotantoa itse en kuuntele juuri ollenkaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllä se vanhempi tuotanto vaan on mielestäni parasta. just push play oli pettymys, mutta kyllä sielläkin ihan ok biisejä oli, mutta kovin tuntui kaupalliselta kumminkin. kovin on vaan pukattu markkinoille uutta kokoelmaa toisen perään, saa nähdä nyt millainen uudesta levystä tulee. keikalle aion mennä heinäkuussa, sitä on odotettukin :)
Tykkään enemmän Aerosmithin uudemmasta tuotannosta!Mutta jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä.
ekat levyt ovat ehdottomasti parasta antia.. jotenkin tuntuu, että kaksi uusinta levyä ovat "hakuammunta" -levyjä, jälkimmäinen parempi näistä.. levyt on tullut ostettua, mutta anti ei ole ollut läheskään sitä luokkaa kuin
Nine lives levyllä: The farm -biisi on kova!
aerosmithin Suomen keikkaa on odoteltu kuin kuuta nousevaa.
mielestäni parhaimmat aerosmith levyt: Nine Lives, Pump ja Rocks. Just Push Play on myös tosi hyvä levy, tosin hieman liian konemainen soundi paikoin.