Hei
Teen tälläista vapaata, pienimuotoista "tutkimusta" lasten peloista koulua varten. Pyytäisinkin siis teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä asioita muistatte pelänneenne lapsena eniten (pari, kolme asiaa)?
2. Mitä tiedätte omien lapsienne pelkäävän?
Halutessanne voitte valottaa asiaa hieman laajemminkin.
Tarkoitus olisi siis kartoittaa yleisimpiä pelkoja, tutkia niiden mahdollisia lähtökohtia jne.
Teen tälläista vapaata, pienimuotoista "tutkimusta" lasten peloista koulua varten. Pyytäisinkin siis teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä asioita muistatte pelänneenne lapsena eniten (pari, kolme asiaa)?
2. Mitä tiedätte omien lapsienne pelkäävän?
Halutessanne voitte valottaa asiaa hieman laajemminkin.
Tarkoitus olisi siis kartoittaa yleisimpiä pelkoja, tutkia niiden mahdollisia lähtökohtia jne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anteeksi, kun tulin tänne teidän palstallenne kyselemään.
Käsittämätöntä minusta, että tämä keskustelunavaus on kyllä luettu 65 kertaa, mutta kukaan ei ole vaivautunut vastaamaan. Vaikka tämä onkin vain internetti, kannattaa miettiä olisiko se kiva omalla kohdalla. No, vaihdan palstaa.
Omalla kohdallani vastaamattomuuteeni on syynä se, ettei reilu kymmenkuinen poikani osaa vielä kertoa peloistaan ;)
Monet täällä kirjoittavat ovat (todella) pienten lasten äitejä, joten heillä sama tilanne.
Sen verran voin kuitenkin vastata, että itse pienenä (alle 10v.)pelkäsin, että:
1. Äidilleni tai isälleni sattuu jotain pahaa
2. Äiti tekisi "uusia" lapsia :D
3. Äiti ja isä eroaisi (ja erosivatkin myöhemmin, se olikin vain hyvä juttu).
Kiitos sinulle. Haluaisin kuitenkin sanoa, että olihan tuolla seillainenkin kysymys kuin "Mitä itse pelkäsit pienenä?".
Joten eipä se lapsen ikä sitä rajoita, ainoastaan haluttomuus auttaa/vastata.
käsitin kysymyksesi niin, että ne liittyvät toisiinsa (jokin tutkimus), jolloin pitäisi vastata molempiin osa-alueisiin.
Samoin ajattelin minäkin, että toiseen vastaaminen on turhaa, koska tuloksia saadakseen alkuperäinen kirjoittaja haluaisi vastaukset molempiin kysymyksiin.
Aloittajalle haluaisin myös mainita, että ihmiselle, joka lopulta vastaa kysymykseesi, ei kannattaisi olla noin tyly. Ystävyydellisyydellä saa aikaan enemmän kuin vihamielisillä viesteillä.
Ei siinä sunkaan tylyyttä häntä kohtaan ollu, kun tuo nimim. LTO häntä kiitti.
Olen hänen kanssaan samaa mieltä kyllä... Ei ihme, jos proppu palaa. Nimittäin, ei nykyään kohteliaisuudella mitään saavuta. Ihmiset kauheasti suitsuttavat kohteliaisuutta ja kiltteyttä, mutta totuus on, että monessa asiassa kilttien yli vaan kävellään. Itse olen kaikkia kohtaan aina kiltti ja kohtelias, mutta silti olen eräs syrjityimpiä ihmisiä kouluyhteisössäni.
Joo, itse pelkäsin pienenä, että namusetä vie (oli silloin paljon juttua namusedistä alueellamme), että kuolen (jostain syystä oli tosi pelottava ajatella) ja että joku kiusaa koulussa.
Voisi tulla enemmän vastauksia, jos laittaisit oman nimesi, ilmoitus, että teen tutkimusta nimettömänä ei varmasti houkuttele ihmisiä vastailemaan.
Ja tiedän, että lapseni (7kk) pelkää koirien haukuntaa, yksinjäämistä ja sitä kun aikuiset nauravat yhteen ääneen. Tosin tuon ikäisenä ei vielä tietoisesti osaa pelätä mitään, niinkuin edellinenkin vastaaja kertoi. Tuolla on palstoja kouluikäisille ja yli 1-vuotiaiden vanhemmille, siellä voisi tärpätä paremmin.. :)