Näin sitten pääsi käymään, että monen kuukauden tuskailun jälkeen päätin lopettaa vasta reilun vuoden kestäneen avioliittoni. Ikää tällä hetkellä 22 vuotta. Päätöstä edelsi paljon riitelyä ja muutakin huonoa. En kadu mitään ja olen oikeastaan tilanteeseen ihan tyytyväinen. Kunhan tämä ex-mies muuttaa pois reilun viikon päästä, saan itselleni entisen yhteisen vuokraasuntomme. Tällä hetkellä joudun vielä asumaan vanhemmillani toistaiseksi, mikä ei sinänsä ole mitenkään katastrofaalista mutta kovasti haluasin jo kotiin takaisin.
Olimme tietyllä tavalla erikoinen pari siinä mielessä, että minä olen bi (melko samalla vahvuudella molempiin päin) ja mies sitten heti eron jälkeen tuli kaapista ulos homona. Eipä liitto olisi ehkä hirveän kauan voinut kestää.
Nyt mies on sitten löytänyt homoyhteisöllisyyden ilot ja minusta tuntuu, että hän kovasti yrittää patistaa minua samaan. Minä en oikeastaan tiedä haluanko yhtään mitään kenenkään kanssa tällä hetkellä. Tietyllä tavalla olisi mukavaa vähän tarkastella kentän toista puolta nyt kun se on mahdollista. Totuus vaan on, että en loppujen lopuksi tiedä yhtään mitään naisten tapaamisesta. Pelkään myös kovasti, että jos jonkun sänkyyni saan, olen aivan toivottoman huono (melkeinpä kaikki aiemmat kokemukseni naisten kanssa ovat olleet joko huomattavasti kokeneemman kanssa tai sitten liian kovassa humalassa, että mitään kovinkaan suurta olisi saanut onnistumaan). Entä kuinka naispiireissä suhtaudutaan siihen, että en todella ole hakemassa mitään seurustelusuhdetta (vaikkakaan en sitä poiskaan laske).
Jotenkin tuntuisi niin helpolta hankkia vain miesseuraa kun sitä osaan "käsitellä" ja siitä minulla on enemmän kokemusta. Se vain tietyllä tavalla tuntuu siltä kuin tuhlaisin tämän oikeastaan ensimmäisen kunnollisen mahdollisuuteni etsiä toista puoltani.
En tarkalleen tiedä miksi tänne edes tästä kirjoitan. Ehkäpä haluan vain purkaa sydäntäni.
Olimme tietyllä tavalla erikoinen pari siinä mielessä, että minä olen bi (melko samalla vahvuudella molempiin päin) ja mies sitten heti eron jälkeen tuli kaapista ulos homona. Eipä liitto olisi ehkä hirveän kauan voinut kestää.
Nyt mies on sitten löytänyt homoyhteisöllisyyden ilot ja minusta tuntuu, että hän kovasti yrittää patistaa minua samaan. Minä en oikeastaan tiedä haluanko yhtään mitään kenenkään kanssa tällä hetkellä. Tietyllä tavalla olisi mukavaa vähän tarkastella kentän toista puolta nyt kun se on mahdollista. Totuus vaan on, että en loppujen lopuksi tiedä yhtään mitään naisten tapaamisesta. Pelkään myös kovasti, että jos jonkun sänkyyni saan, olen aivan toivottoman huono (melkeinpä kaikki aiemmat kokemukseni naisten kanssa ovat olleet joko huomattavasti kokeneemman kanssa tai sitten liian kovassa humalassa, että mitään kovinkaan suurta olisi saanut onnistumaan). Entä kuinka naispiireissä suhtaudutaan siihen, että en todella ole hakemassa mitään seurustelusuhdetta (vaikkakaan en sitä poiskaan laske).
Jotenkin tuntuisi niin helpolta hankkia vain miesseuraa kun sitä osaan "käsitellä" ja siitä minulla on enemmän kokemusta. Se vain tietyllä tavalla tuntuu siltä kuin tuhlaisin tämän oikeastaan ensimmäisen kunnollisen mahdollisuuteni etsiä toista puoltani.
En tarkalleen tiedä miksi tänne edes tästä kirjoitan. Ehkäpä haluan vain purkaa sydäntäni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tiedän tunteesi olen auttanut vaimoni ulos kaapista siihen meni 6 vuotta anteeksi käsi-ala.
lukihäiriö vaivaa.
Me emme ole eroamassa liittomme on vahvempi kuin koskaan meillä viisi lasta elämme melko rentoa elämmää vaimoni kaapista ulos tulon jälkeen ja hän haluisi jakaa minut jonkun naisen kanssa olen otettu
myös häntä kuin minuakin jännittää miten käyttätyy sängyssä uuden ihmisen kanssa tuo läheisyyden tarve on muuta kuin seurustelu asia fyysinen tarve olla jotain lähellä tiedän pelkosi ja se on turhaa älä etsi tunnustele elämää
Varmasti löydät naisen tai miehen joka kuuntalee sisäistä ääntäsi me olemme avoimesti sateenkaariperhe. olen ylpeä siitä että vaimoni uskaltaa olla lopultakin se mitä on ole ystävä miehesi kanssa hänkin on varmaan käynyt raskaan tien se että me olemme päättäneet nauttia yhdessä asioista sitten kun HÄN löytyy on varmasti harvinaista emmekä koe et etsisimme kolmatta pyörää ei vaan ystävää hengetärtä jonka kanssa jakaa asioita sori mun teksti asu mut voimia sulle
kyllä se siitä ps. et varmasti ole huone arkuus ja herkkyys tulee aina ensimmäisellä kerralla seksi muotoutuu muotoonsa vasta useamman kerran jälkeen
ja tuo seurusrelu no me haetaan tyttö ystävää meille yhdelle niinku me itseämme kutsumme Max ja Minni
Että tämmöstä.