Saisinko kaavan vastapainelaakerin koon selvittämiseksi kw n.1000 potkurin navalla.
Vastapainelaakeri
kyselijä
212454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eli hanki käteesi koneenosien suunnittelu - oppikirja.
Mutta toisaalta et sitäkään tarvitse, vaan laakeriluettelon.
Teho ei sitten olekaan se tärkeä vaan potkurin työntövoima, joka on n. 0.7 ( vähän yläkanttiin) x (P/v) , jossa P on akseliteho watteina, , ja v potkurivirran nopeus metreinä sekunnissa suurimmalla teholla "paaluvetona".
Eikä se ole mikään vastapainelaakeri , vaan ihan tavallinen painelaakeri eli aksiaalilaakeri.
Niitä löytyy sekä kartio, että tasolaakereina , kartiota taas kartiokuula , että kartiorullalaakereita.
Kiitos.
Mihin nykyään tarvitaan painelaakeria jos on nykyaikainen merikytkin?
Jos vaikka laittaa nivelakselin sinne laatikon ja akselin väliin, niin nivelakselin ja potkurinakselin väliin tulee painelaakeri.
Mutta jos ostaa sen koko paketin valmiina, niin tuleehan siinä se laakerikin mukana. Tosin kaikki ei osta valmiina, vaan tekee palikoista ..
se tietenkin on. Anteeksi ajattelemattomuuteni.
Olen aina pyrkinyt rakentamaan mahdollisimman suoran akselin ja joskus 70luvun alkupuolella olen viimeksi painelaakerin kanssa temunnut. Nykyisin en juuri niveliä käytä vaan rättinivel on valintani ja hyvin toimii.
Jos ei välttämättä tarvii konetta vaateriin, oikea laakerityyppi muuten on kaksirivinen viistokuulalaakeri ,koon saat selvittää itse ettei mene liian helpoksi.
Peruutuksen puolelle pitää olla toinen laakeri..
tätä varmaankin ed. tarkoitti kaksirivisellä...
Melko karkea likiarvokaava.Oikea vastaus löytyy aina jos vastaus kerrotaan -1
tai sitten kaksi tavallinen kuulalaakeri tasokuulalaakeri :-)
No kyllä se kaksirivinen kartiokuulalaakeri on se parempi valinta. Laakerin nimittäin tulee paitsi ottaa vastaan akselin työntö, myös tukea sitä säteittäissuunnassa. Tämä voidaan tehdä joko kahdella erilaisella laakerilla tai sitten tuolla yhdellä kaksoiskartiolaakerilla.
Mutta hyvä herra DI,
Laakeritaulukoista tuskin löydät kaavaa potkurin työntövoimalle? Jos löydät niin kerrothan sen taulukon minullekin.
Jos mitoitat potkurinakselin painelaakerin vain akselitehon mukaan ( hä .. muistaakseni kossut kirjoissa edellytettiin että myös säteiskuormat ja aksiaalikuormat pitäisi tuntea) . . niin mettään menee. Lienee kai eriasia onko työntövoimaa käytössä 10 tai 100 kN vai onko laakerin kesto muka sama jos tuon synnyttävä teho on sama kummallakin?
Potkurin työntövoimaa voi kuitenkin arvioida siitä , että propulsiolaitteen ottama teho taas on P = F x dv , jossa dv , on potkurivirran nopeus- veneen nopeus, F potkurin työntövoima. Koska potkurin hyötysuhde on kaikkein parhaimmillaan luokkaa 0.7 , voidaan tuo työntövoima kertoa tuolla 0.7:llä.
Potkurivirran nopeus taas on hivenen alhaisempi kuin noususta laskettu nopeus,mutta laakerin mitoituksen kannalta voidaan olettaa samaksi.
Teoreettisen nousta lasketun nopeuden eroa veneen nopeuteen kutsutaan kokonaisluistoksi, josta pitäisi vielä vähentää vanavesiosuus , wake fraction( veneen rungon kitka vetää vettä mukanaan), mutta sekin voidaan laakeria laskettaessa unohtaa.
Pahin tilanne laakerin kannalta, on se, että kone ottaa täydet kierrokset eteen ( potkurin teho pakilla ei ole yhtä hyvä), ja joku on unohtanut irrottaa veneen köydet ts. paaluveto , jos nyt ainakaan minkään liukuvan veneen kone jaksaa tässä ottaa täysiä kierroksia paikallaan .. jolloin veneen nopeus on 0. Eli laakeria rasittaa tällöin suurin mahdollinen voima. joka on siis kutakuinkin ja erittäin karkeasti ja epätarkasti ottaen siis n. 0.7 x P/ dv , missä dv = 1/60 x rpm x nousu metreinä , eli "pusku" ~ 0.7 x P / (1/60 x rpm x nousu metreinä) ; nousu metreinä = nousu tuumina x 0.0254 , rpm = akselin kierrosluku koneen huipputeholla.
Esitä itse parempi kaava! ( kyse oli laakerin mitoituksesta , mutta toki saa tuolle työntövoimalle kertoa paremman kaavan; joo ja mää en luntannut esim. Dave Gerr Propeller Handbook:ista :)
Di itsekin ... mutta en tosin kontruktööri, vaikka kossut tulikin joskus kauan sitten luettua.
kartiokuulalaakerista höpötät se on viistokuula,kantaa aks. ja säteitt.
Puuttuu perstuntuma,kaikki ei menä cad:llä,kertoo jotain hallien kattojen sortumiset.
siis viistokuulalaakeri ; radiaali- ja aksiaalivoimien ansiosta kuulien kosketus kuitenkin kartiomainen samaan tapaan kuin kartiorullalaakerissa , vai onko sekin nimetty viistorullalaakeriksi.?
Anyway, riippuu vähän tappauksesta mitä kannattaa käyttää..
Tavallisen potkurinakselin yhteydessä tuo kaksirivinen viistokuulalaakeri on se kätevin ( = paras tapa) toteuttaa painelaakeri.
Olipas hienosti vastattu, voisinko minäkin esittää kysymyksiä?
Minkä suuruinen säteiskuirmitus voisi olla verrattuna aksiaalikuormitukseen?
Minkä tyyppistä laakerointia suosittelisit, hyvät ja huonot puolet. Lähinnä kiinnostaisi asiantuntijan mielipide pallomaisesta rullalaakerista.
asiantuntijan puoleen. Siis kysy jostakin liikkeestä tota laakeriasiaa.
Mutta kun akselin tuentoja on monelaista , jäykkää ja puolijäykkää . Jos akseli on sivuttaissuunnassa jäykästi tuettu jo vannasputkessa, ja akselin vapaa pää lyhyehkö ( suhteessa akselin halkaisijaan ja kierroslukuun) , ei säteittäisvoimia juuri synny painelaakerin kannettavaksi , vaan lähes yksinomaan akselin suuntaisia voimia työntö ja veto( pakilla).
Mutta jos akseli tuettu joustavasti ( kumilaakerein) ja vain potkurin päästä , tulee painelaakerin kestää myös säteiskuormia jotka tulevat akselin viipotuksesta tai sen pyrkimyksestä lähteä ravistamaan sivusuunnassa. Tällöin sivuttaiskuormatkin ovat pieniä verrattuna työntöön mikäli akseli ei ole kiero, tai laakeri asennettu vinoon akseliin nähden, lisäksi tulee toki akselin paino siltä osin mikä tulee laakerin kannettavaksi, sekä nivelakselin paino.
Nyt menee arvauksen puolelle ja pahasti, mutta tuskin säteisvoimat ovat isompia kuin 10-20% maks. työntövoimasta.
Pallomainen tai viistokuulalaakeri lienee se paras vaihtoehto; pallomainen sallinee jonkin verran linjausheittoakin.
Laakerikirjoja niin asia selviää,kyllä kartiorulla oikein,alat kehittyä.
Pallomainen/viisto kuulalaakeri eivät todellakaan ole toistensa vaihtoehdot.Pallomainen rullalaakeri on mutta soveltuu hitaisiin käyttöihin.
Pallomaisen rullalaakerin pyörimisnopeusraja ei minusta ole mikään ongelma, mutta jos sinulla on parempaa tietoa väitteesi tueksi niin kerro muillekkin.
eli viime kerrasta kun kossu tai laakerikirja ollut käsissä on kohta parikymmentä vuotta ; alkaa nääs papparaisella muisti heiketä ...
mutta mielenkiintoista että puutut vain noihin nimityksiin ... et itse asiaan. Montako laakeria olet muuten itse asentanut tai purkanut noin nyt vaikka autoon tai muuhun koneeseen? Onko sormesi koskaan olleet "rasvassa" ?
Olen kerinnyt näppini rasvaamaan,tiedän jotain suunnittelustakin,en ole mikään pojankloppi.
Kylläkin toiselle kirjoittajalle mielestäni,jos laitat pallomaisen rullalaakerin niin ehdottomasti ilman kiristysholkkia,olkapää akseliin.Suosittelen vaikka SKF vanhaan luetteloon tutustumista,jos jostain löytyy.