Toripatsas

Muistan Porin kauppatorin 50 luvulla olleen todella vilkkaan kauppapaikan, jossa lähikuntien maanjussit kauppasivat tuotteitaan, samoin kalakauppiaat, Mäkisen Pentinkin ollessa mukana. Kuhinaa riitti kuin ampiaispesässä, tunnelma kuin missäkin kansanjuhlassa. Nyt puolivuosisataa myöhemmin, toria katsellessa, se on kuin Moskovan punainen tori. Jossain nurkassa pari kalakärryä yrittää myydä ylihintaista mautonta kasvattisiikaa. Kenties tulevan patsaan pitäisi kertoa Porin torin loistoajoista nykypolville. Tuskinpa torielämää saadaan enää entisenlaiseksi, sillä aika on valitettavasti ajanut ohi. Ajaessani lähikunnassa, eli Harjavallassa, osui eräässä liikenneympyrässä silmiini ratkiriemukas patsas.Siinä kipakan näköinen pyöreähkö huivipäinen muori on kohottanut lattiaharjan, kuin pesäpallomailan olkapäänsä yli, valmistautuen iskuun. Tämä patsas on hyväntuulisuudessaan todella puhutteleva, sillä hymyilemättä sitä ei voi ohittaa, väkisinkin sen hyväntuulisuuden yhdistää paikkakuntaan ja kyllä sen joka paikassa asiakaspalvelussa huomaakin, sillä se on ystävällistä ja luontevaa. Oma ehdotukseni Porin toripatsaaksi olisikin se kuulu Porin piru,sehän kertoisi samalla asenteistakin vieraita kohtaan.