apua!mikä mulla on ? viikon ollu jo sellanen surullinen olo,enkä tiedä edes miksi!!!itken ja itken ja olo on tosi surullinen?miks?en tajuu...kovasti tietty ootan et vauva jo syntys ja samalla pelkään\jännitän synnytystä.(esikoinen tuli sektiolla)
inhoan kun sukulaiset j aomat perheenjäsenet kokoaika olisivat tulossa käymään ja kaikki soittelee,et "joko lähtö on lähellä?,eikö vieläkään?"juu..EI VIELÄKÄÄN.
haluis olla yksin...ihan outo juttu sinänsä ku tää lapsi on enemmänkun toivottu ja kaikki muu elämässä loistavasti,mut silti tällänen alakuloisuus??masennusko?mikä?onko muita joilla kokemuksia näin loppuraskauden fiiliksistä?
itku vaan tulee kokoaika ja en osaa sanoin kuvailla ahdistuksen tunnetta...siivoilen ja hermoilen jatkuvasti et kaikki olis kunnossa sitten vauvaa varten!ja sekin jo ahistaa ku siivoikselle ei tuu loppua!eikä kyllä itkullekkaan...
tosi kiukkunen olo jatkuvasti...
ja mennäänkö tässä sit kuitenkin yliajalle...ei jaksasi ollenkaan enää tätä mahaa..ei saa nukuttua,istuttua,seksi ei onnistu..mikään ei enää onnistu!
inhoan kun sukulaiset j aomat perheenjäsenet kokoaika olisivat tulossa käymään ja kaikki soittelee,et "joko lähtö on lähellä?,eikö vieläkään?"juu..EI VIELÄKÄÄN.
haluis olla yksin...ihan outo juttu sinänsä ku tää lapsi on enemmänkun toivottu ja kaikki muu elämässä loistavasti,mut silti tällänen alakuloisuus??masennusko?mikä?onko muita joilla kokemuksia näin loppuraskauden fiiliksistä?
itku vaan tulee kokoaika ja en osaa sanoin kuvailla ahdistuksen tunnetta...siivoilen ja hermoilen jatkuvasti et kaikki olis kunnossa sitten vauvaa varten!ja sekin jo ahistaa ku siivoikselle ei tuu loppua!eikä kyllä itkullekkaan...
tosi kiukkunen olo jatkuvasti...
ja mennäänkö tässä sit kuitenkin yliajalle...ei jaksasi ollenkaan enää tätä mahaa..ei saa nukuttua,istuttua,seksi ei onnistu..mikään ei enää onnistu!
Vastaukset 4
Vanhimmat
toi on ihan normaalia! Hormoonit ovat huipussaan valmistaen sinua niin henkisesti kuin fyysisestikin tulevaan synnytykseen! Mulla oli ihan sama homma viime kesänä, ja luulen, että ikään kuin kuuluu asiaan! :-) Enää hetki, ja pääset tositoimiin! Tsemppiä, asiat kyllä etenevät omalla painollaan!
ja mun mielestä ne on rikollisia, jotka kyselee jatkuvasti, joko on lähtö. En halunnut viimeisinä viikkoina vastata ees puhelimeen. Parhaita ystäviä (1 kpl) olivat ne, jotka juttelivat vaikka maailman politiikan arkipäivästä eivätkä koko ajan kyselly, joka supistelee siihen malliin. Ihan tosi vieraatkin alkoivat soitella harva se päivä: joko? Mulla meni kaks viikkoo yli, joten sai niitä jatkuvia soitteluja kestää... Tsemiä. Ja mä olin kans itkunen, mut en siitä ollu hädissäni, kun tiesin, et rakastan vauvaa ja vaan pelkäsin sen puolesta ja olin hormoneista ihan pimee...
ite oon kans viikolla 39 1 ja olen todellakin raivostunut ihmisten hiton kyselyyn ja soittoihin päivittäin "joko, joko?" No eikö se vauva nyt vieläkään tule, tätä on ollu jo rv 37 saakka, voi venäjä! Ku täs koittaa ite itteensä rauhotella et ei se niin paljoa yli voi mennä, ja jos menee niin käynnistetään ym. mut helkatti samat ihmiset päivittäin soittelevat ja viestittävät että joko se nyt tulis, mikä n ku ei se ny vieläkään tule, hitto, viikon päästä vasta laskettu aika... HUH!
fiilis. Tosi vitun ärsyttävää ku kaikki serkun kaimat soittelee ja kyselee et joko oot synnyttämässä ku ei oo kuulunu ja miks et oo vastannu puheluihin. NOKU EI TEIÄN KANSSA JAKSA PUHUA! Arvostan yhtä ystävääni todella paljon sillä en ole kuullut hänestä mitään kuukauteen ja toinen kaveri kiusaa ainakin parilla puhelulla päivässä. Kyllä minä sitten ilmotan kun jotain tapahtuu.. helevetti=D Anteeksi tunteen purkaukseni:D