Sori ettei tää osa tullut eilen niinku lupasin, koska oli niin paljon muuta tekemistä. Mut tässä se tulee.
Miisa istui lukitussa autossa ja hakkasi ikkunaa. Ulkona olevat miehet vaihtoivat vielä muutaman sanan Katin kanssa ennen kuin Kati lähti. Eräs miehistä kaivoi tupakka-askin taskustaan ja tarjosi sitä muille miehille. Kolme miestä otti tupakan ja kaksi kieltäytyivät.
Kun miehet olivat tupakkansa polttaneet, he palasivat autolle. Koska heitä oli viisi ja autoon mahtui vain viisi joutui yksi miehistä ottamaan Miisan syliinsä.
- Näpit irti musta senkin...Miisa huusi täyttä kurkkua.
- Turha sun on huutaa, ei tuo mitään auta, sanoi mies ja rutisti Miisaa sylissään. Miisan ei auttanut kuin totella, koska pelkäsi miehien keksivän jotain kamalaa hänen varalleen.
Noin tunnin kuluttua auto viimein pysähtyi yhden ränsistyneen autiotalon luo. Miehet astuivat autosta ulos ja yksi heistä tuuppasi Miisan ulos. Miisa mietti että voisiko kenties lähteä pakoon, kun miehet eivät katso, mutta tajusi pian ettei se kannata, hän ei todellakaan ollut hyvä juoksija ja miehet saisivat hänet hetkessä kiinni. Miehet taluttivat Miisan kädestä pitäen taloon.
Sisältä talo oli aivan yhtä rähjääntynyt kuin ulkoa, mutta asumattomalta se ei silti näyttänyt.
Eteinen oli täynnä kenkiä ja takkeja. Olohuoneessa oli isorikkinäinen sohva. Keittiö oli täynnä pesemättömiä astioita ja kaikenlaista rojua. Miehet näyttivät Miisalle erään huoneen ja yksi heistä sanoi:
- Tää on sun kämppäs siihen saakka et saadaan susta rahaa, mut jos yhtään alat yrittää paeta niin saat tehdä tuttavuutta tän kanssa, mies näytti kädessään olevaa asetta. Miisa katsoi asetta pelokkaasti ja päätti olla hiljaa.
- Hyvä että meni perille, noh nähdään aamulla, mies jatkoi ja lukitsi oven. Miisa hyppäsi huoneessa olevalle sängylle ja alkoi itkeä.
Aamulla Miisa heräsi, eikä aluksi muistanut missä oli, mutta sitten kuuli ovelta koputusta ja tajusi että oli siinä kamalassa talossa niiden kamalien miehien kanssa.
- Sisään, Miisa huusi. Sisään astui yksi miehistä ja kun Miisa katsoi miehen kasvoja, hän tajusi kuka mies oli. Hän oli sama mies, joka oli käynyt eilen illalla kysymässä Katia, heidän kimppakämpällään. Miisaan iski kauhea viha.
- Mitä sinä täällä luulet tekeväsi? Miisa huusi täyttä kurkkua.
- Älä huuda noin kovaa tärykalvoni halkeavat, ajattelin tuoda vain aamiaista, mies sanoi.
- Mitä teit eilen illalla kämpilläni? Miisa huusi.
- Lopeta nyt oikeesti toi huutaminen! Ei se auta, Ai mitä tein talossani? Etsin Katia kuten sanoin,mies selitti
- Noh miksi sinä Katia etsit? Mitä hän muka sinulle tehnyt on? Miisa tivasi.
- Hän ei oikeastaan ole tehnyt mitään minulle vaan..Mies aloitti.
- No jos hän kerran ei ole tehnyt mitään niin mitä hittoa minä täällä teen.
- No, Hän on kamullei Tonille velkaa, 100000 simoleonia ja tämä tuntuu olevat ainoa keino milla saamme rahat. Mies kertoi. Miisa ei uskaltanut kertoa miehelle että hänellä ei ollut vanhempia vaan hän oli orpo koska mies saisi tietää ettei häneltä rahaa saa. Joten hän pääti unohtaa aiheen.
- No, mikä on nimesi? Miisa kysyi varoen.
- Severi, mikä sinun nimesi sitten on? severi kysyi.
- Miisa, Miisa vastasi.
- Sulla on nätti nimi. Severi sanoi. Miisa punastui. Kukaan ei ollut koskaan kehunut häntä. Tai ainakaan hän ei muistanut.
- Kiitti, hän vastasi hiljaa.
- No haluutko aamiasta. Severi kysyi.
- Joo! Miisa sanoi ja nappasi leivän Severin lautaselta.
Noin tunnin kuluttua Miisa oli kertonut Severille melkein kaiken itsestään ja Severi oli kertonut Miisalle katista ja millainen hän oikeasti on.
- Et oo viel kertonu mitään itsestäs, kerro jotain, Miisa pyysi.
- No oon van tällane heppu ja satun asuu täs paikas, Severi sanoi.
- asutko täällä? Miisa kysyi kummastellen.
- Joo ei oo oikee muutakaa paikkaa, severi selitti.
- Voi sua raukkaa. Miisa sanoi huolehtivalla äänellä.
- Ei mulla oo hätää, Severi sanoi.
Kohta kun kumpikaan ei ollut vähään aikaan sanonut mitään sanoi severi yhtäkkiä:
- Sul on ihanat silmät!
- Sähän kehut mua kokoajan, Miisa sanoi ja punastui. Severikin punastui ja katsoi jalkoihinsa. Yht`äkkiä Miisa teki jotain holtitonta, hän suuteli Severiä.
sori tarkistus jäi vähän vähemmälle, mutta yrittäkää saada jotain selvää;)
Miisa istui lukitussa autossa ja hakkasi ikkunaa. Ulkona olevat miehet vaihtoivat vielä muutaman sanan Katin kanssa ennen kuin Kati lähti. Eräs miehistä kaivoi tupakka-askin taskustaan ja tarjosi sitä muille miehille. Kolme miestä otti tupakan ja kaksi kieltäytyivät.
Kun miehet olivat tupakkansa polttaneet, he palasivat autolle. Koska heitä oli viisi ja autoon mahtui vain viisi joutui yksi miehistä ottamaan Miisan syliinsä.
- Näpit irti musta senkin...Miisa huusi täyttä kurkkua.
- Turha sun on huutaa, ei tuo mitään auta, sanoi mies ja rutisti Miisaa sylissään. Miisan ei auttanut kuin totella, koska pelkäsi miehien keksivän jotain kamalaa hänen varalleen.
Noin tunnin kuluttua auto viimein pysähtyi yhden ränsistyneen autiotalon luo. Miehet astuivat autosta ulos ja yksi heistä tuuppasi Miisan ulos. Miisa mietti että voisiko kenties lähteä pakoon, kun miehet eivät katso, mutta tajusi pian ettei se kannata, hän ei todellakaan ollut hyvä juoksija ja miehet saisivat hänet hetkessä kiinni. Miehet taluttivat Miisan kädestä pitäen taloon.
Sisältä talo oli aivan yhtä rähjääntynyt kuin ulkoa, mutta asumattomalta se ei silti näyttänyt.
Eteinen oli täynnä kenkiä ja takkeja. Olohuoneessa oli isorikkinäinen sohva. Keittiö oli täynnä pesemättömiä astioita ja kaikenlaista rojua. Miehet näyttivät Miisalle erään huoneen ja yksi heistä sanoi:
- Tää on sun kämppäs siihen saakka et saadaan susta rahaa, mut jos yhtään alat yrittää paeta niin saat tehdä tuttavuutta tän kanssa, mies näytti kädessään olevaa asetta. Miisa katsoi asetta pelokkaasti ja päätti olla hiljaa.
- Hyvä että meni perille, noh nähdään aamulla, mies jatkoi ja lukitsi oven. Miisa hyppäsi huoneessa olevalle sängylle ja alkoi itkeä.
Aamulla Miisa heräsi, eikä aluksi muistanut missä oli, mutta sitten kuuli ovelta koputusta ja tajusi että oli siinä kamalassa talossa niiden kamalien miehien kanssa.
- Sisään, Miisa huusi. Sisään astui yksi miehistä ja kun Miisa katsoi miehen kasvoja, hän tajusi kuka mies oli. Hän oli sama mies, joka oli käynyt eilen illalla kysymässä Katia, heidän kimppakämpällään. Miisaan iski kauhea viha.
- Mitä sinä täällä luulet tekeväsi? Miisa huusi täyttä kurkkua.
- Älä huuda noin kovaa tärykalvoni halkeavat, ajattelin tuoda vain aamiaista, mies sanoi.
- Mitä teit eilen illalla kämpilläni? Miisa huusi.
- Lopeta nyt oikeesti toi huutaminen! Ei se auta, Ai mitä tein talossani? Etsin Katia kuten sanoin,mies selitti
- Noh miksi sinä Katia etsit? Mitä hän muka sinulle tehnyt on? Miisa tivasi.
- Hän ei oikeastaan ole tehnyt mitään minulle vaan..Mies aloitti.
- No jos hän kerran ei ole tehnyt mitään niin mitä hittoa minä täällä teen.
- No, Hän on kamullei Tonille velkaa, 100000 simoleonia ja tämä tuntuu olevat ainoa keino milla saamme rahat. Mies kertoi. Miisa ei uskaltanut kertoa miehelle että hänellä ei ollut vanhempia vaan hän oli orpo koska mies saisi tietää ettei häneltä rahaa saa. Joten hän pääti unohtaa aiheen.
- No, mikä on nimesi? Miisa kysyi varoen.
- Severi, mikä sinun nimesi sitten on? severi kysyi.
- Miisa, Miisa vastasi.
- Sulla on nätti nimi. Severi sanoi. Miisa punastui. Kukaan ei ollut koskaan kehunut häntä. Tai ainakaan hän ei muistanut.
- Kiitti, hän vastasi hiljaa.
- No haluutko aamiasta. Severi kysyi.
- Joo! Miisa sanoi ja nappasi leivän Severin lautaselta.
Noin tunnin kuluttua Miisa oli kertonut Severille melkein kaiken itsestään ja Severi oli kertonut Miisalle katista ja millainen hän oikeasti on.
- Et oo viel kertonu mitään itsestäs, kerro jotain, Miisa pyysi.
- No oon van tällane heppu ja satun asuu täs paikas, Severi sanoi.
- asutko täällä? Miisa kysyi kummastellen.
- Joo ei oo oikee muutakaa paikkaa, severi selitti.
- Voi sua raukkaa. Miisa sanoi huolehtivalla äänellä.
- Ei mulla oo hätää, Severi sanoi.
Kohta kun kumpikaan ei ollut vähään aikaan sanonut mitään sanoi severi yhtäkkiä:
- Sul on ihanat silmät!
- Sähän kehut mua kokoajan, Miisa sanoi ja punastui. Severikin punastui ja katsoi jalkoihinsa. Yht`äkkiä Miisa teki jotain holtitonta, hän suuteli Severiä.
sori tarkistus jäi vähän vähemmälle, mutta yrittäkää saada jotain selvää;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
hirvee ämmä se kati ;) toosi hyvä tarina, oikeest! jatka, jatka ! :D:D
Kiva et tarinastani tykätään. jatkan tarinaa varmasti huomenna tai ylihuomenna;) riippuu vaan et koska ehin;9
ei kovin simimäistä, joten en tiedä miksi tämä on täällä. :D
Tämä palsta on sims kakkosta varten!
Kaikkia simssejä varten, ei vain 2:osaa :)
-pantene :)
No onpa nyt niin hirveen pikku tarkkaa =(
Ei tollasesta pidä suuttua? Höh höh.
-pantene :)
kaikkihan huomaa heti että tää ON simistä! Wilhelmiina onhan täälä muitaki tarinoita jos vaivautuisit katsomaan!Tosi hyvä jatka pliis :) !!??
T:Teemu
Jos tämä olisi jollain muulla palstalla, kukaan ei tajuaisi että tämä "on" simsistä. Tämä siis sopisi paremmin jollekin novellipalstalle eikä pelipalstalle.
Minusta tarina ei ollut tarpeeksi simsmäinen ja nokittelua oli liikaa! Siis, tarkoitan että no- sanaa käytettiin liikaa repliikkien alussa, ainakin tuossa 7 kappaleessa. :P
Muuta vikaa en sitten keksinytkään, mutta tuota simsmäisyyttä saisi olla enemmän! -Tämähän on simspalsta! Ripottele tarinaasi vaikka sellaisia juttuja, mitä simssissä on mahdollistakin tehdä! Mutta juoni oli ihan hyvä. :)
joo huomasin itekkin ettei tarinastani paljon simmäisyyttä ollut, mutta sitä tulee kyllä seuraavaan osaan.;)