Turun kaupunginhallitus päätti joulukuisessa kokouksessaan kehoittaa kiinteistölautakuntaa kieltämään ns. villin, mainostelineiden ulkopuolella tapahtuvan eduskuntavaalimainonnan koko kaupunkialueella. Ulkomainontaa varten kaupunki tarjoaa keskitettyjä mainoskehikoita, sopivaa maksua vastaan tietenkin. Telineiden ulkopuolisen mainonnan kieltämistä perustellaan sillä, että se aiheuttaa kaupunkikuvallista haittaa.
Kaupunkitilan tulisi olla julkista, vapaata tilaa, jossa kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään. Yksilönvapauteen perustuva demokratia edellyttää julkista tilaa, jossa kansalaiset voivat käydä aidosti vapaata poliittista keskustelua ja kasvaa kansalaisuuteen. Jokamiehen poliittisiin oikeuksiin sisältyy oikeus esittää mielipiteensä ja jakaa vaikkapa kannattamansa ehdokkaan vaalimainoksia. Elämme aikaa, jolloin äänestysaktiivisuus hiipuu vaali vaalien jälkeen. Vapaan kaupunkitilan rajoittaminen, tässä tilanteessa täysin kieltäminen, jatkaa syöksykierrettä. Kaupungin ja päättäjien tehtävä ei ole rajoittaa vapaata keskustelua.
On syytä pohtia laajemminkin, kenelle vapaa kaupunkitila nykyisin kuuluu ja onko sitä ylipäänsä jäljellä? Kaupunkikuvan omistaa nykyisin suurelta osin yksityiset firmat ja mainostoimistot. Eräs suurimmista ulkomainontatilan tarjoajista on monikansallinen JCDecaux. Tuhansille eläintenystäville jäi kesällä 2005 ulkomainosyhtiö JCDecauxista karvas maku suuhun, kun se varoittamatta poisti Animalian juuri lanseeraaman, maksetun julistekampanjan katukuvasta. Kovan taiston jälkeen eettinen neuvosto vihdoin totesi JCDecauxin toimineen väärin. "Reagoimme mainostilan tarjoajana tilanteeseen liian voimakkaasti", totesi JCDecauxin toimitusjohtaja Klaus Kuhanen eettisen neuvoston tuomion jälkeen. Oikeus voitti, tällä kertaa. Samalla tapahtuma osoitti, kuinka pienten ääni jää markkinavoimien jalkoihin. Kaikkien raha ei selvästikään ole samanarvoista eikä kaikilla edes ole varaa kalliisiin mainostiloihin.
Ikävä kyllä on niin, että aidosti julkista kaupunkitilaa ei juuri enää ole. Eräs demokratian peruspilareista on sortunut sen mukana.
http://mirkamuukkonen.net
http://muukkonen.blog-city.com
Kaupunkitilan tulisi olla julkista, vapaata tilaa, jossa kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään. Yksilönvapauteen perustuva demokratia edellyttää julkista tilaa, jossa kansalaiset voivat käydä aidosti vapaata poliittista keskustelua ja kasvaa kansalaisuuteen. Jokamiehen poliittisiin oikeuksiin sisältyy oikeus esittää mielipiteensä ja jakaa vaikkapa kannattamansa ehdokkaan vaalimainoksia. Elämme aikaa, jolloin äänestysaktiivisuus hiipuu vaali vaalien jälkeen. Vapaan kaupunkitilan rajoittaminen, tässä tilanteessa täysin kieltäminen, jatkaa syöksykierrettä. Kaupungin ja päättäjien tehtävä ei ole rajoittaa vapaata keskustelua.
On syytä pohtia laajemminkin, kenelle vapaa kaupunkitila nykyisin kuuluu ja onko sitä ylipäänsä jäljellä? Kaupunkikuvan omistaa nykyisin suurelta osin yksityiset firmat ja mainostoimistot. Eräs suurimmista ulkomainontatilan tarjoajista on monikansallinen JCDecaux. Tuhansille eläintenystäville jäi kesällä 2005 ulkomainosyhtiö JCDecauxista karvas maku suuhun, kun se varoittamatta poisti Animalian juuri lanseeraaman, maksetun julistekampanjan katukuvasta. Kovan taiston jälkeen eettinen neuvosto vihdoin totesi JCDecauxin toimineen väärin. "Reagoimme mainostilan tarjoajana tilanteeseen liian voimakkaasti", totesi JCDecauxin toimitusjohtaja Klaus Kuhanen eettisen neuvoston tuomion jälkeen. Oikeus voitti, tällä kertaa. Samalla tapahtuma osoitti, kuinka pienten ääni jää markkinavoimien jalkoihin. Kaikkien raha ei selvästikään ole samanarvoista eikä kaikilla edes ole varaa kalliisiin mainostiloihin.
Ikävä kyllä on niin, että aidosti julkista kaupunkitilaa ei juuri enää ole. Eräs demokratian peruspilareista on sortunut sen mukana.
http://mirkamuukkonen.net
http://muukkonen.blog-city.com
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tää ei liity mainitsemaasi asiaan mitenkään, mutta tuli tuosta otsikostasi mieleen.
Itseäni huolestuttaa se, että Turun kaupunki alkaa olla aikalailla täyteen rakennettu ja kasvu kohdistuu enimmäkseen kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi kasvu olisi tärkeää. Mitä on tehtävissä sen turvaamiseksi. Näen vaarallisena kehityksenä sen, että nykyisiä viheralueita supistettaisiin kasvun tieltä.
Itselleni tulee mieleen kaksi ratkaisua joista molempiin olisi tartuttava.
1. Korkeampi rakentaminen. Pitkällä tähtäimellä säästää myös monin tavoin kuluissa.
- Keskusta pysyy tiiviimpänä ja palvelut lyhyemmän matkan tavoitettavissa.
- Julkisen liikenteen kannattavuus paranee mitä tiheämpää asutus on.
- lämmityskulut pienenevät olennaisesti
- kaupunkikuva saa ryhtiä
- säästetään tonttimaata, mm puistoihin ym. varten.
2. Kuntaliitokset.
- Turku on kokoisekseen kaupungiksi pinta-alaltaan suomalaisittain hyvin pieni ja hankalan mallinen.
- Isompi väestöpohja takaa paremmin peruspalvelut
- Turku ja naapurikunnat/kaupungit muodostavat jo nyt yhtenäisen kaupunkialueen
- Kilpailukyky paranee
- psykologinen vaikutus, kun yritykset miettivät sijoittumistaan ja investointejaan. Vaikutus saattaa olla hyvinkin suuri.
Jos ajatellaan vaikkapa kansainvälisten tutkimuslaitosten ja firmojen sijoittumista, niin kumpi kuulostaa houkuttelevammalta, väestöltään pienen maan viidenneksi suurin kaupunki vai toiseksi suurin kaupunki? Vaikutus on suuri vaikka todellisuudessa vain turhat kunnan rajat poistuvat.
Oletkos koskaan yrittänyt käveleskennellä keskustan jalakäytävillä? Ainakin lastenrattaiden, pyörätuolin ja rollaattorin kanssa kovin vaikeaa: kaikki jalkakäytävät täynnä toinen toistaan mahtavampia mainostauluja, usein levein jalustoin - ja huomion varmistamiseksi vielä keskellä rotvallia. Kyllä laki kieltää jalankulun estämisen mainoksin, vaan kukapa sitä noudattaisi, kun sitä ei keretä valvomaan?
Vaalien lähestyessä sama meininki näyttää jatkuvan, jopa pahenevan: yhteisesti sovituista määräyksistä viis!
JCDecauxilla on sitäpaitsi useissa Euroopan suurissa kaupungeissa monopoliasema mainoslaitteiden asentamisessa. Turussakin päätöksentekijät ovat sopineet, ettei muita mainostajia sallita. Reilua kilpailua sekin?