Monnilla patti

Ensin aateltiin että on jotain loisia ja aloitettiin lääkitys ja vielä kaks kertaa pitäis tiputella. Monni on ollu karateenissa siitä lähtien kun huomasin patin. Monni on vähän vaisu ja hengittää raskaasti. Oon muutaman päivän ottanu kalojen sairauksista selvää ja mun mielestä monnin oireet viittais siihen kaasukuplatautiin. Meillä ei koskaan oo ollu loisia kaloilla etten siitäkään voi varma olla oisko nyt. Allas on jo pari vuotta vanha ja vesiarvot hyvät. Toisaalta vasta hommattiin uusia kaloja joiden mukana on voinu tulla jotain...

Msa... kirjoitti:

Ensin aateltiin että on jotain loisia ja aloitettiin lääkitys ja vielä kaks kertaa pitäis tiputella. Monni on ollu karateenissa siitä lähtien kun huomasin patin. Monni on vähän vaisu ja hengittää raskaasti. Oon muutaman päivän ottanu kalojen sairauksista selvää ja mun mielestä monnin oireet viittais siihen kaasukuplatautiin. Meillä ei koskaan oo ollu loisia kaloilla etten siitäkään voi varma olla oisko nyt. Allas on jo pari vuotta vanha ja vesiarvot hyvät. Toisaalta vasta hommattiin uusia kaloja joiden mukana on voinu tulla jotain...

Lue lisää

Onko kaupan kalat karanteenattu, mitä kaloja?
Minkä kokoiseen akvaan?
Kaasukuplatauti ei tartu kalasta toiseen vaan akvaarion olosuhteet ovat silloin pieleessä!

Partikset on yleensä kyllä kaikkein kestävämpiä kaloja mitä akvaan voi hankkia, oiskohan kyseessä kuitenkin synynnäinen vika?

Kerro vesi arvot numeroina, hieman hoitorutiineistanne... ei lääkitystä ennen kuin sairaus on selvillä, IKINÄ.
Tuo karanteeni on hyvä kun sait sen järkättyä!


Jos olet tutkinut, mistä sait selville tuollaisesta kaasukuplataudista??

Kaasukuplatauti
Tavallisesti vesi on kaasun kyllästämää, tasapainotila joka on riippuvainen veden lämpötilasta ja ilmanpaineesta. Kaasut liukenevat veteen osapaineidensa suhteessa. Kuivassa ilmassa hapen (20,9%) ja typen (78,1%) suhde on vakio. Lämpötilan noustessa tai ilmanpaineen laskiessa kaasujen liukoisuus veteen vähenee.
Kaasun ylipaine

Ylipainetila syntyy kun veden kaasupitoisuus ylittää veteen kyseisessä lämpötilassa ja vallitsevassa ilmanpaineessa liukenevan kaasumäärän. Ylipaineen voi todeta kuplien muodostumisena veteen upotettujen esineiden pinnalla. Pikatestin voi suorittaa upottamalla kätensä veteen, mikäli kuplia muodostuu iholle vesi on kaasujen ylikyllästämää.

Kaasukuplatauti syntyy kun kaasujen ylikyllästys aiheuttaa kaasukuplien syntymisen kalojen veressä ja kudoksissa. Tautitilaa voidaan verrata sukeltajantautiin. Akuuttien oireiden syntymiseen vaaditaan 105% ylittävä kokonaiskaasupaine, edellyttäen että typen osapaine ylittää 110%. Hapen ylikyllästys aiheuttaa erittäin harvoin kaasukuplatautia. Typen ylikyllästys on siten pääasiallisin kaasukuplataudin aiheuttaja.
Oireet

Pienillä kalanpoikasilla kaasukuplia voidaan ensisijaisesti havaita ruskuaispussissa. Isommissa kaloissa kuplia esiintyy varsinkin silmien ympärillä, kiduskansilla ja suussa sekä evissä ja kiduksissa. Kaasukuplatautia sairastavat kalat ryntäilevät aika ajoin. Lievemmät oireet poistuvat kun kaasunpaine normalisoituu. Huomatkaa että kaasukuplat voivat hävitä nopeasti kun kala on nostettu vedestä.
Milloin vedessä syntyy kaasujen ylikyllästystä

*

Kun veden lämpötilaa nostetaan, tämä koskee varsinkin kalanviljelylaitoksia joissa vettä lämmitetään suljetuissa säiliöissä ja putkistoissa.
*

Kun ilmaa johdetaan paineenalaiseen veteen, veden ilmastaminen suljetussa tilassa tai ilman johtaminen painetta korottavaan vesipumppuun.
*

Nopeissa ilmanpaineenvaihteluissa, eli mikäli vahva korkeapaine nopeasti muuttuu syväksi matalapaineeksi.
*

Mikäli vettä ilmastetaan syvältä, vesiputouksissa tai koneellisella ilmastuksella.
*

Runsaskasvustoisissa vesistöissä öiseen aikaan. Päiväsaikaan kasvien yhteyttäminen lisää happea veteen. Öiseen aikaan hapenmuodostus keskeytyy ja hapenkulutus kasvaa. Kaasupaine voi tällöin laskea nopeammin vedessä kuin kalojen kudoksissa.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä

Vettä ei saa ilmastaa paineen alaisena. Veden ilmastaminen avoimessa tilassa poistaa tehokkaasti kaasun ylipainetta. Erityiseen varovaisuuteen on syytä ryhtyä käytettäessä lämmitettyä vettä.

http://www.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/gasbubble.htm

Miten olet mielestäsi saanut sen aikaiseksi omassa akvaariossasi?

Saatko otettua kuvaa kalasta ja merkattua ko. kohtaa? Laita linkki kuvaan tänne.