Kuten jo kirjoittelinkin ankeasta vuodestani Olen yrittänyt viime aikoin puhua enemmän läheisteni kanssa ja tänään palaute oli kyllä kaikista rankinta, laitan sairauteni kuulemma toisten niskoille ja jauhan vain itsestäni ja tästä sairaudesta. Ei vain moneen vuoteen ole ollut tälläistä puolta vuotta. Olo tuli kyllä kurjaksi ja alkoi masentaa vielä enemmän. En tiedä kenelle tästä voisin puhua, neurologilla on aina niin kova kiire ja arkipäiväähän tämä on.
Paha on mieli..en ole tiennyt että läheiseni kokevat minut tällaisena. simmäistä kertaa viiteen vuoteen,
Paha on mieli..en ole tiennyt että läheiseni kokevat minut tällaisena. simmäistä kertaa viiteen vuoteen,
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se voi johtua jos sinulla on vaikka
lääkevaihto meneillään joka ei ole
koskaan kai helppo, ei ainakaan minulle,
yleensä kohtaukset lisääntyvät ja lopputulos ei juurikaan ole parempi ja se masentaa.
Näistä asioista jauhaa ja syystä tai toisesta
läheisilleen.
Tuntuu samalle minustakin
että olen varsinainen rasite, mutta tiedostan
kuitenkin että oikeasti näin ei ole.
Usko pois, jos on huonompi tilanne niin se
rassaa ja masentaa sekä tuo tullessaan
nuo (fiktiiviset):) ajatukset.
koita jaksaa.
t. taavi boy
pyydä ajoissa neurologiltasi lähete
psykiatrille ja käy hänen luona
juttelemassa.
Itse kävi ja onneksi tarpeeksi ajoissa =)
Monesti omaiset tarkoittavat vain hyvää,
mutta tapauksessasi näin ei edes ole,
joten onhan sinulla oltava joku jolle
puhua ilot ja surut.
Psykiatrilla käyminen auttaa kummasti
ja itse aina odotin sinne menoa ja
harmitti kun käynnit loppuivat.
Voit myös neurologiltasi vaatia
20min. käyntiajat joihin sinulla on
oikeus.
Voimia ja tsemppiä !
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/100204_d.htm
:)
ja paskat ystävät kurkusta alas unholaan