Olen jo useat vuoden nukkunut huonosti. Käytin aikoinaan vuosia runsaasti alkoholia, nyt olen raitistunut alkoholisti. Aikoinaan sitä kännissä nukahti helposti vaikka ei kai se uni mitään syvää ja terveellistä ollut.
Nyt on siis todella vaikea nukahtaa, uni on katkonaista ja kokonaisunet jää yössä sinne 3-4,5 tuntiin. Muutamana viime yönä en ole vissiin nukkunut kuin 2-3 tuntia/yö. Ja sen alkaa huomaamaan: olo kuin kännissä, palelee herkästi ja asioita unohtuu. Olen aikoinaan saanut lääkäriltä unilääkkeitä ja nukahatamislääkkeitä ja olen kokeillut apteekista ilman reseptiä saatavaa Valrianaa, huohkoin tuloksin. Myöskään rauhoittava reseptilääke ei ole antanut unta, on tullut rauhoittunut olo vaan ajatukset alkaa keskiyöllä tulla päähän ja olo virkistyy.
Mikä hitto siinä oikein on, kun ajatukset alkaa vilistämään päässä nukkumaan mennessä? Ei ole edes akuutteja stressin aiheita tai isoja huolia, ja nuo ajatukset ovat siis mitä tahansa: työpaikan juttuja, tuttujen asioita, muita arkimaailman asioita jne jne, ei mitään akuuttia tilanneasiaa. Ne siis virkistävät väärään aikaan.
Olen koettanut myös esim. yömaidon juontia (kyllä, kaupoista saa satunnaisesti yöllä lypsettyä maitoa jossa vissiin melaroniinia tms enemmän), banaanin tai näkkileivän syömistä, tuloksetta. Olen tuulettanut makuuhuoneen raikkaan viileäksi ja sängyn patja on vaihdettu viime keväänä selälle sopivaksi, näillä ei ole ollut vaikutusta unen saannin helpottamiseksi.
Onko kohtalona sitten jatkossa täydellinen unettomuus kuten joillakin on? Tilalle pelottaisi todella; olen työalalla jossa tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan ja runsaasti, joten vissiin sitä joutuisi hakemaan siinä tilanteessa työkyvyttömyyseläkettä.
Mikä avuksi? Juominen ei ainakaan kohdallani.
Nyt on siis todella vaikea nukahtaa, uni on katkonaista ja kokonaisunet jää yössä sinne 3-4,5 tuntiin. Muutamana viime yönä en ole vissiin nukkunut kuin 2-3 tuntia/yö. Ja sen alkaa huomaamaan: olo kuin kännissä, palelee herkästi ja asioita unohtuu. Olen aikoinaan saanut lääkäriltä unilääkkeitä ja nukahatamislääkkeitä ja olen kokeillut apteekista ilman reseptiä saatavaa Valrianaa, huohkoin tuloksin. Myöskään rauhoittava reseptilääke ei ole antanut unta, on tullut rauhoittunut olo vaan ajatukset alkaa keskiyöllä tulla päähän ja olo virkistyy.
Mikä hitto siinä oikein on, kun ajatukset alkaa vilistämään päässä nukkumaan mennessä? Ei ole edes akuutteja stressin aiheita tai isoja huolia, ja nuo ajatukset ovat siis mitä tahansa: työpaikan juttuja, tuttujen asioita, muita arkimaailman asioita jne jne, ei mitään akuuttia tilanneasiaa. Ne siis virkistävät väärään aikaan.
Olen koettanut myös esim. yömaidon juontia (kyllä, kaupoista saa satunnaisesti yöllä lypsettyä maitoa jossa vissiin melaroniinia tms enemmän), banaanin tai näkkileivän syömistä, tuloksetta. Olen tuulettanut makuuhuoneen raikkaan viileäksi ja sängyn patja on vaihdettu viime keväänä selälle sopivaksi, näillä ei ole ollut vaikutusta unen saannin helpottamiseksi.
Onko kohtalona sitten jatkossa täydellinen unettomuus kuten joillakin on? Tilalle pelottaisi todella; olen työalalla jossa tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan ja runsaasti, joten vissiin sitä joutuisi hakemaan siinä tilanteessa työkyvyttömyyseläkettä.
Mikä avuksi? Juominen ei ainakaan kohdallani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulle nukahtaminen on helppoa, sillä olen iltaisin ihat "tööt" mutta herään n. 3-4 tunnin unien jälkeen, enkä saa unta enää vaan ajatukset vilestää mielessä. Yritän vaikka mitä että saisin nuo ajatukset pois, mutta aina huomaan askartelevani uusien asioiden kimpussa: Pitää muistaa aamulla tuo ja tuo, muista soittaa sinne ja mennä tänne jne. Hulluksi sitä tulee, ellei jo oo.
Kokemusta löytyy mutta unirytmi palutuu omia aikojaan. Näin ainakin omalla kohdallani.
Otti aikaa ja kärsivällisyyttä saaada rytmi ok:si mutta kaikki on mahdollista!!!!!
Toivotan sulle kaikkea mahtavan hyvää yöuniisi ja pitkää sellaista!!!!
joka päivälle varattu reilusti aikaa reippaalle ulkoilulle tai kuntoilulle ?
Tarinasi on tuttu, joskaan en ole vielä alkoholiongelmaa saanut kantaakseni. Yöunien pituus pyörii itselläni samoissa lukemissa usein ja muutenkin kuvailemasi olotila on vähän jatkuvasti päällä. Yöllä virkistyn täysin ja elämänlaatu ei ole ollut vuosiin järin korkealla.
Ja ongelma onkin se että se tosiaan nyt tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Ensi kesänä tulee täyteen 3 vuotta tauotonta painimista nukahtamisen knssa (sitä alkaa jo olla aika rikki, mutta onneksi nukahtamislääkkeet auttaa), mutta ongelmat alkoivat ihan jo lapsuudesta. Lapsena vain oli helpompaa kun oli paljon lomia koulusta ja enemmän energiaa varastossa.
Toisinaan minulla toimii sellainen, että ensin pakottaudun lopettamaan ylimääräisen ajattelun (todella vaikeaa, joutuu välillä lähes huutamaan itselleen mielessään), jonka jälkeen teen yksinkertaisen rentoutumisharjoituksen (kestoa 15-30min). Kun on saanut itsensä suht. rentoutuneeksi, alan laskemaan numerosta 50 kohti nollaa. Päätän etukäteen että nollan kohdalla nukahdan. Hidastetaan hengitys mahdollisimman hitaaks, mutta sellaiseksi että se mielekkäältä tuntuu, ja lasketaan rauhallisesti aina luku alaspäin kun puhalletaan ilmaa ulos keuhkoista. Itselläni alkaa monesti ajatukset harhailemaan jo ennenkuin pääsen 40 asti (yleensä viimeistään ennen 20), mutta heti kun huomataan että laskeminen unohtui, niin suljetaan muu pois mielestä ja jatketaan.
Tuolla keinolla olen joskus saanut unta. Yhtäkkiä laskeminen tuntuu käyvän yllättävän haastavaksi ja tuntuu ettei enää tahdo muistaa mikä edellinen numero oli. Sitten saatetaan jumittaa jonkin aikaa paikallaan paria numeroa mielessään toistaen ja tästä vaiheesta ei mene kuin hetki vain ja kuorsaus alkaa. Tuota olen käyttänyt aikalailla joka yö, mutta toimivuus on vähän kausittaista. Välillä kun ei saa päätä hiljennettyä ensinkään jne. jolloin on pakko nousta ylös vähäksi aikaa.
minulla sama ongelma ollut jo 20-vuotta.
unilääkkeitä olen siitä asti nauttinut ja lääkäri uusii mielellään joka kerta reseptin, eikä edes ehdota muuta hoitoa tai apua rinnalle.
nukahdan lääkkeillä noin vajaassa tunnissa ja uneni riittää 3 tunnin ajan ja sitten valvotaankin aamuun asti hiljaa paikallaan ettei ukko herää. tosi pitkiä nämä yöt ovat. välillä otan yöllä vielä yhden nukahtamis lääkkeen. mieliala ja rauhoittavia lääkkeitä en ole enään syönyt koska ne lihottavat niin paljon ja tekevät aivan pöhkön olon.