Eli minulla taitaa olla paniikkihäiriö, ollut jo pienestä asti, olen jo ennaltaan hirveän "ujo", ja pelkään mennä ihmisten ilmoille, en tiedä mikä sen "paniikkikohtauksen" laukaisee, mutta yhtäkkiä alkaa kädet täristä ihan hirveänä, sydän alkaa hakkaan kuin viimeistä päivää, suu kuivuu, alkaa heikottaan ja pyöryttään, menen sekaisin, en tajua hetkeä aikaa ja paikkaa, saattaa pupillitkin laajentua kauhusta, kohtaus kestää noin 6-10 minuuttia, ja alan pikku hiljaa rauhoittua, ja menen sitten sen jälkeen tietynlaiseen tsokkiin, eli en tajua tilannetta ja menen omiin maailmoihini ja hiljaiseksi! Kaupungillakaan ei voi kulkea, ellei pidä huppua ja pipoa etteivät muut näe minua! Lääkäri oli määrännyt sydämmensykettä rauhoittavaa lääkettä, mutta se ei auttanut omasta mielestäni, koska rauhoitti vain kiihtyneen sydämmen muttei mieltä, ja verenpaine laski sen seurauksena, eli kyselisin, tekeekö lääkäri paniikkihäiriö testin, vaiko psykologi ? Miten teidän kohdalla on ollut, omalääkäri ei oikeastaan tehnyt, lähetti lähetteen nuorisopsykologille, ja haluaisi kuulla tämän mielipiteen otetaanko käyttöön jokapäiväinen lääkitys?
Paniikkihäiriöstä kyselisin jo kokeneilta ja tietoisilta ?
MiukuMauku@
4606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mullekkin on tullut tollasia kohtauksia, että sydän rupee tykyttämään, hikoaa ja ahdistaa kauheasti.Lisäks alkaa pelottamaan että henki lähtee. Menetin traagisesti avopuolison vähän aikaa sitten ja siitä tuli kuolemanpelko.
Sain myöskin sydämmenlyöntitiheyttä alentavia lääkkeitä ja ne kyllä auttaakin.
Mulla ne kohtaukset ei mee ohi ilman lääkkeitä.
Ei ne mua mihinkään tutkimuksiin laittanu, pelkästään verikokeet otettiin ja niissä ei näkyny mitään kummallista.
Kiva on kuitenkin tietää ettei oo ainoa tuon ongelman kanssa, koska se on äärimmäisen kauhee tunne kun menettää kontrollin.
Kuulostaa aivan skitsofreenialta...
Sen lääkkeen vaikutus ei ole biologinen vaan sen lääkkeen olisi pitäny antaa sinulle henkistä rohkeutta, että luotat sen lääkkeen toimivuuteen.
samoten kuin ennen muinoin käytettiin samariiniä lääkkeenä hermoheikkojen hoidossa että ne saatiin rauhoittumaan, koska niille riitti se tieto että heitä autetaan, niin eivät sitten hermoilleet.
on hyvä että aiot hakea apua tilanteesesi,ja tee se myös.On vaikea arvioida saatko lääkityksen,psykologilla ei tietääkseni ole valtuuksia ,koska hän ei ole lääkäri,psykiatri voi sen sijaan antaa lääkityksen. Mene kuitenkin sinne mihin olet lähetteen saanut,jatko varmaan katsotaan sitten.Älä kuitenkaan missään nimessä jää kärsimään,tarvitset apua ja sinun on sitä saatava.Itselläni on lääkitys paniikkihäiriöön,ja se toimii.Mitä yleensäkin tulee näihin lääkkeisiin,niiden tarkoitus on parantaa ja antaa apua,ne eivät perustu mihinkään uskomuksiin.Ne korjaavat sitä mikä sinussa on rikki tällä hetkellä ja normalisoivat oloasi.Jokainen meistä sairastaa joskus jotain,ja jokainen hakee apua kun vaiva tulee tarpeeksi raskaaksi kantaa ja kestää.Voimia sulle.