Edellisessä ketjussa käsiteltiin englanninkielistä virkamiehen titteliä. Tässä pienimuotoisessa tietovisassa kysäisen, miten suomennatte virkanimikkeen sexman (ruots.) ja millainen oli kyseisten Suomessakin toimineiden luottamushenkilöiden tehtävänkuva.
Vastaukset 26
- 3,45 × sexton
Sextant(en) on selvästikin feminiininen nimike.
Sexman
Av sockenstämma vald tillsynsman för kyrkans och prästgårdens underhåll samt för övervakning av tukt och goda seder i församlingen. Ämbetet förekom till 1862. (Henrik Anderö; Ordbok för släktforskare)
http://hem.passagen.se/tunnbindaren/Yrken/sexman.html
Viitannee siis samaan kuin englannin kielen sexton (= suntio).- Satakuntalainen
Olet oikeilla jäljillä, mutta kyseisellä luottamusmiehellä oli aivan oma suomenkielinen nimityksensä.
- 3,45 × sexton
Satakuntalainen kirjoitti:
Olet oikeilla jäljillä, mutta kyseisellä luottamusmiehellä oli aivan oma suomenkielinen nimityksensä.
Tarjoan titteliä ”kirkkoväärti”.
- Kuustoista Korkkimies
Satakuntalainen kirjoitti:
Olet oikeilla jäljillä, mutta kyseisellä luottamusmiehellä oli aivan oma suomenkielinen nimityksensä.
Olisiko ollut *lautamies*? Sellaisesta kerrotaan ainakin Nummisuutareissa...
- Satakuntalainen
Kuustoista Korkkimies kirjoitti:
Olisiko ollut *lautamies*? Sellaisesta kerrotaan ainakin Nummisuutareissa...
Ei ole vieläkään löytynyt täysin oikeaa nimikettä. Vihje: suomenkielinen vastine perustuu sexman-sanassa olevaan lukuun.
- 3,45 × sexton
Satakuntalainen kirjoitti:
Ei ole vieläkään löytynyt täysin oikeaa nimikettä. Vihje: suomenkielinen vastine perustuu sexman-sanassa olevaan lukuun.
...kuudennusmies.
- George Cloney
3,45 × sexton kirjoitti:
...kuudennusmies.
Jos miehen pystyy kahdentamaan kloonaamalla, niin äkkiäkös siinä kuudentamisessakaan kauan menee!
- Satakuntalainen
3,45 × sexton kirjoitti:
...kuudennusmies.
Sexman oli nimenomaan kuudennusmies. Vaan mikä oli se kuudennus tai kuudennes, jonka puitteissa hän tehtäväänsä hoiti, ja mikä hänen ns. toimenkuvansa oli?
- Näköjään
Satakuntalainen kirjoitti:
Sexman oli nimenomaan kuudennusmies. Vaan mikä oli se kuudennus tai kuudennes, jonka puitteissa hän tehtäväänsä hoiti, ja mikä hänen ns. toimenkuvansa oli?
»Kinkereiden järjestämisestä vastasi lukupiiri, johon kuului 20 – 30 taloutta. Kullakin lukupiirillä oli kuudennusmies eli seksmanni, joka valvoi seurakuntalaisten siveellistä käyttäytymistä ja kirkollista elämää.»
http://www.edu.lieto.fi/avoin/vanhalinna/nuoruus2.htm
»Kuudennusmies: Kuudennusmiehet olivat seurakunnan luottamusmiehiä, jotka papiston ja kirkonisäntien kanssa pyrkivät valvomaan kirkkokurin noudattamista. Kuudennusmiehiä käytettiin paikallishallinnon viranomaisten, mm. nimismiesten apuna myös maallisen järjestyksen valvonnassa.»
http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/johdanto.htm
»"Sexmanit" eli kuudennusmiehet olivat pitäjänosittain valittuja kirkon virkamiehiä. Kirkkopitäjä oli jaettu yökuntiin, joiden edusmiehinä ja kirkonpalvelijoina kuudennusmiehet toimivat.
Nimitys sexman juontuu jo keskiajalta, jolloin otettiin käyttöön pitäjänjako osa-alueisiin. Kirkkopitäjät jaettiin kuuteen hallinnolliseen yökuntaan ja sexman toimi oman alueensa yhdysmiehenä seurakunnan ja asukkaiden välillä.»
http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/2005/kesakuu/280605/kuudennu.htm
Nuo lainaukset ilmeisesti jo sisälsivätkin pyytämäsi selitykse.
_Kuu_dennusmies? _Yö_kunta? No, yöllä kai se kuutamo juuri kumottaakin, jos joskus! - Satakuntalainen
Näköjään kirjoitti:
»Kinkereiden järjestämisestä vastasi lukupiiri, johon kuului 20 – 30 taloutta. Kullakin lukupiirillä oli kuudennusmies eli seksmanni, joka valvoi seurakuntalaisten siveellistä käyttäytymistä ja kirkollista elämää.»
http://www.edu.lieto.fi/avoin/vanhalinna/nuoruus2.htm
»Kuudennusmies: Kuudennusmiehet olivat seurakunnan luottamusmiehiä, jotka papiston ja kirkonisäntien kanssa pyrkivät valvomaan kirkkokurin noudattamista. Kuudennusmiehiä käytettiin paikallishallinnon viranomaisten, mm. nimismiesten apuna myös maallisen järjestyksen valvonnassa.»
http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/johdanto.htm
»"Sexmanit" eli kuudennusmiehet olivat pitäjänosittain valittuja kirkon virkamiehiä. Kirkkopitäjä oli jaettu yökuntiin, joiden edusmiehinä ja kirkonpalvelijoina kuudennusmiehet toimivat.
Nimitys sexman juontuu jo keskiajalta, jolloin otettiin käyttöön pitäjänjako osa-alueisiin. Kirkkopitäjät jaettiin kuuteen hallinnolliseen yökuntaan ja sexman toimi oman alueensa yhdysmiehenä seurakunnan ja asukkaiden välillä.»
http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/2005/kesakuu/280605/kuudennu.htm
Nuo lainaukset ilmeisesti jo sisälsivätkin pyytämäsi selitykse.
_Kuu_dennusmies? _Yö_kunta? No, yöllä kai se kuutamo juuri kumottaakin, jos joskus!Siinä tuli kuudennusmiehen toimenkuva selvitetyksi.
Oli myös neljännesmiehiä, joiden tehtävä oli mm. kantaa veroja omasta neljänneksestään (pitäjä oli sitä varten jaettu neljään osaan). Kuudennusmiehet olivat pääasiassa seurakuntien apulaisia. - Yksi 101:stä
Satakuntalainen kirjoitti:
Siinä tuli kuudennusmiehen toimenkuva selvitetyksi.
Oli myös neljännesmiehiä, joiden tehtävä oli mm. kantaa veroja omasta neljänneksestään (pitäjä oli sitä varten jaettu neljään osaan). Kuudennusmiehet olivat pääasiassa seurakuntien apulaisia.Paljonko populaa? 230.000 tjsp.?
Siitähän tulee peräti kolmatta tuhatta sadan ihmisen yhteisöä, joille jokaiselle kai on nimetty sadanpäämies eli kenturio (ulkomaankielellä centurio)?
Palvelin Suomen Sotatasavaltakuntaa joskus vuosikymmeniä sitten monen monta jokea Kokemäenjoesta pohjoiseen päin. Oli sellainen isohko erillinen komppania, jossa minun alokasosastoni koko oli muistaakseni 101 miestä. Sadanpäämiehenä eli alokasosaston johtajana oli muuan luutnantti Antti Löytynoja, ”Herra Löyt'nantti”. Ulkonaisesti melkein kuin Jussi Jurkka ltn. Lammiona Edvin Laineen Tuntemattomassa ja melkoisen turboahdettu komentoäänikin, mutta ihanhan tuo esimiehestä kävi. - Satakuntalainen
Yksi 101:stä kirjoitti:
Paljonko populaa? 230.000 tjsp.?
Siitähän tulee peräti kolmatta tuhatta sadan ihmisen yhteisöä, joille jokaiselle kai on nimetty sadanpäämies eli kenturio (ulkomaankielellä centurio)?
Palvelin Suomen Sotatasavaltakuntaa joskus vuosikymmeniä sitten monen monta jokea Kokemäenjoesta pohjoiseen päin. Oli sellainen isohko erillinen komppania, jossa minun alokasosastoni koko oli muistaakseni 101 miestä. Sadanpäämiehenä eli alokasosaston johtajana oli muuan luutnantti Antti Löytynoja, ”Herra Löyt'nantti”. Ulkonaisesti melkein kuin Jussi Jurkka ltn. Lammiona Edvin Laineen Tuntemattomassa ja melkoisen turboahdettu komentoäänikin, mutta ihanhan tuo esimiehestä kävi.Itse palvelin suurimman osan 11 kuukaudestani Porin Prikaatissa, joka tosin sijaitsee Säkylän Huovinrinteellä. Johtunee siitä, että Porin kaupunki ilmeisesti kieltää poteroiden kaivamisen alueellaan, kuten monta muutakin asiaa. Erään Kokemäenjoen ylittävän sillan pielessä on kyltti: "Porin kaupunki kieltää sillalta hyppimisen."
Sotilasvalan kylläkin vannoimme Porissa, pyöräiltyämme ensin Säkylästä 70 kilometriä ja seuraavana päivänä takaisin. Alokasajan jälkeen meistä tuli jääkäreitä ilman Saksassa suoritettua koulutusta. Nykyään minulla on arvomerkkejä niin paljon kuin niitä Suomen armeijassa enintään voi olla. Mikä siis onkaan sotilasarvoni?
Keskusteluketjun aiheeseen liittyen: porilaiset eivät useinkaan asu jonkinnimisessä paikassa vaan jossakin osassa, esim. viidennessä tai kuudennessa osassa. Viides ja kuudes osa ovat vanhoja puutalokortteleita. Kaupunginjohtajana on suunnilleen neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen. - 1/101
Satakuntalainen kirjoitti:
Itse palvelin suurimman osan 11 kuukaudestani Porin Prikaatissa, joka tosin sijaitsee Säkylän Huovinrinteellä. Johtunee siitä, että Porin kaupunki ilmeisesti kieltää poteroiden kaivamisen alueellaan, kuten monta muutakin asiaa. Erään Kokemäenjoen ylittävän sillan pielessä on kyltti: "Porin kaupunki kieltää sillalta hyppimisen."
Sotilasvalan kylläkin vannoimme Porissa, pyöräiltyämme ensin Säkylästä 70 kilometriä ja seuraavana päivänä takaisin. Alokasajan jälkeen meistä tuli jääkäreitä ilman Saksassa suoritettua koulutusta. Nykyään minulla on arvomerkkejä niin paljon kuin niitä Suomen armeijassa enintään voi olla. Mikä siis onkaan sotilasarvoni?
Keskusteluketjun aiheeseen liittyen: porilaiset eivät useinkaan asu jonkinnimisessä paikassa vaan jossakin osassa, esim. viidennessä tai kuudennessa osassa. Viides ja kuudes osa ovat vanhoja puutalokortteleita. Kaupunginjohtajana on suunnilleen neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.>Nykyään minulla on arvomerkkejä niin paljon
>kuin niitä Suomen armeijassa enintään voi olla.
>Mikä siis onkaan sotilasarvoni?
Tohtisinkohan veikata, että et ole neljän kissan kenraali vaan neljän tumpatun savukkeen kersantti. Kunnioitettavaa!
Itse sain kauluksiini yhdet pienet räkäklimpit eivätkä nuo ole siitä vuosikymmenien saatossakaan lisääntyneet saati isontuneet. Saivat varmaan minusta kerralla tarpeekseen eivätkä ole nähneet isänmaan kannalta hyväksi kutsua minua saamiani sotaoppeja kertaamaan. - kuuleminen
Näköjään kirjoitti:
»Kinkereiden järjestämisestä vastasi lukupiiri, johon kuului 20 – 30 taloutta. Kullakin lukupiirillä oli kuudennusmies eli seksmanni, joka valvoi seurakuntalaisten siveellistä käyttäytymistä ja kirkollista elämää.»
http://www.edu.lieto.fi/avoin/vanhalinna/nuoruus2.htm
»Kuudennusmies: Kuudennusmiehet olivat seurakunnan luottamusmiehiä, jotka papiston ja kirkonisäntien kanssa pyrkivät valvomaan kirkkokurin noudattamista. Kuudennusmiehiä käytettiin paikallishallinnon viranomaisten, mm. nimismiesten apuna myös maallisen järjestyksen valvonnassa.»
http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/johdanto.htm
»"Sexmanit" eli kuudennusmiehet olivat pitäjänosittain valittuja kirkon virkamiehiä. Kirkkopitäjä oli jaettu yökuntiin, joiden edusmiehinä ja kirkonpalvelijoina kuudennusmiehet toimivat.
Nimitys sexman juontuu jo keskiajalta, jolloin otettiin käyttöön pitäjänjako osa-alueisiin. Kirkkopitäjät jaettiin kuuteen hallinnolliseen yökuntaan ja sexman toimi oman alueensa yhdysmiehenä seurakunnan ja asukkaiden välillä.»
http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/2005/kesakuu/280605/kuudennu.htm
Nuo lainaukset ilmeisesti jo sisälsivätkin pyytämäsi selitykse.
_Kuu_dennusmies? _Yö_kunta? No, yöllä kai se kuutamo juuri kumottaakin, jos joskus!>seksmanni, joka valvoi seurakuntalaisten
>siveellistä käyttäytymistä
Eipä käy sexmania kateeksi! Oli pidettävä huolta, ettei omassa kuudenneksessa eli yökunnassa pääse sexmania iskemään edes kuudanöinä, kuuhulluuden myötä.
Asiasta kuudenteen: maamiesseuroilla, marttakerhoilla ja vastaavilla yhteisöillä on monesti kymmeniä kahvikuppeja jne. käsittävä laina-astiasto, jota voi saada käyttöönsä isoihin perhejuhliin. Mahtoikohan noilla yökunnilla olla oma yöastiasto? Ei sitä aina pullon suusta, kovemmissakaan kinkereissä... - Minäpähän
Satakuntalainen kirjoitti:
Itse palvelin suurimman osan 11 kuukaudestani Porin Prikaatissa, joka tosin sijaitsee Säkylän Huovinrinteellä. Johtunee siitä, että Porin kaupunki ilmeisesti kieltää poteroiden kaivamisen alueellaan, kuten monta muutakin asiaa. Erään Kokemäenjoen ylittävän sillan pielessä on kyltti: "Porin kaupunki kieltää sillalta hyppimisen."
Sotilasvalan kylläkin vannoimme Porissa, pyöräiltyämme ensin Säkylästä 70 kilometriä ja seuraavana päivänä takaisin. Alokasajan jälkeen meistä tuli jääkäreitä ilman Saksassa suoritettua koulutusta. Nykyään minulla on arvomerkkejä niin paljon kuin niitä Suomen armeijassa enintään voi olla. Mikä siis onkaan sotilasarvoni?
Keskusteluketjun aiheeseen liittyen: porilaiset eivät useinkaan asu jonkinnimisessä paikassa vaan jossakin osassa, esim. viidennessä tai kuudennessa osassa. Viides ja kuudes osa ovat vanhoja puutalokortteleita. Kaupunginjohtajana on suunnilleen neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni ns. rintamamiestalossa, joka oli valmistunut joskus 1946 tienoilla. Muistan vielä jotenkin sen toista yläkerran kamaria lämmittäneen pienen pystyuunin (kaminan?), jossa komeili nimi Porin Matti. Se sai häädön keskuslämmityksen tieltä 1956, ollessani 5-vuotias.
Classic Radiolla oli muutama vuosi sitten arki-iltapäivisin parin vuoden ajan ooppera-aiheinen kuuntelijakilpailu. Aariat ja alkusoitot -ohjelman puolivälissä esitettiin kilpailukysymys, ja ensimmäisenä oikean vastauksen studion numeroon soittanut kuuntelija palkittiin CD-äänitteellä, konserttilipuilla, kirjapalkinnolla, lehden vuosikerralla, milloin milläkin. Muistan, että noita palkintoja napsi tuon tuostakin ”Matti Porista”, kuten ohjelman juontaja hänet esitteli.
Tietämäni mukaan Porin oopperayhdistyksen puheenjohtajana toimi samoihin aikoihin muuan porilainen mainostoimiston omistaja, jonka etunimi oli Matti. ”Porin Matin” tietämys oopperan alalta oli joka tapauksessa kunnioitettavan vankka, olipa hän kuka Matti tahansa. - Satakuntalainen
1/101 kirjoitti:
>Nykyään minulla on arvomerkkejä niin paljon
>kuin niitä Suomen armeijassa enintään voi olla.
>Mikä siis onkaan sotilasarvoni?
Tohtisinkohan veikata, että et ole neljän kissan kenraali vaan neljän tumpatun savukkeen kersantti. Kunnioitettavaa!
Itse sain kauluksiini yhdet pienet räkäklimpit eivätkä nuo ole siitä vuosikymmenien saatossakaan lisääntyneet saati isontuneet. Saivat varmaan minusta kerralla tarpeekseen eivätkä ole nähneet isänmaan kannalta hyväksi kutsua minua saamiani sotaoppeja kertaamaan.Muistan jostain lukeneeni, että natsa-sana tulee venäjästä ja alkuperäinen merkitys olisi juomaraha: "na tsai" eli "teetä varten". Nimitystä "natsalnik" (pomo) käytettiin puolestaan tsaarin aikana pitkistä sikarin tai savukkeen tumpeista, joita korkea-arvoiset virkamiehet jättivät virastojen tuhkakuppeihin ja joita sitten alempiarvoiset vohkivat omaan käyttöönsä.
- enttine porilaine
Minäpähän kirjoitti:
Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni ns. rintamamiestalossa, joka oli valmistunut joskus 1946 tienoilla. Muistan vielä jotenkin sen toista yläkerran kamaria lämmittäneen pienen pystyuunin (kaminan?), jossa komeili nimi Porin Matti. Se sai häädön keskuslämmityksen tieltä 1956, ollessani 5-vuotias.
Classic Radiolla oli muutama vuosi sitten arki-iltapäivisin parin vuoden ajan ooppera-aiheinen kuuntelijakilpailu. Aariat ja alkusoitot -ohjelman puolivälissä esitettiin kilpailukysymys, ja ensimmäisenä oikean vastauksen studion numeroon soittanut kuuntelija palkittiin CD-äänitteellä, konserttilipuilla, kirjapalkinnolla, lehden vuosikerralla, milloin milläkin. Muistan, että noita palkintoja napsi tuon tuostakin ”Matti Porista”, kuten ohjelman juontaja hänet esitteli.
Tietämäni mukaan Porin oopperayhdistyksen puheenjohtajana toimi samoihin aikoihin muuan porilainen mainostoimiston omistaja, jonka etunimi oli Matti. ”Porin Matin” tietämys oopperan alalta oli joka tapauksessa kunnioitettavan vankka, olipa hän kuka Matti tahansa.Mun isäni isä sai Liinaharjasta rintamamiestontin ja pykäsi sille hyvänlaisen tönön. Peltosarkaakin oli.
- Minäpähän
enttine porilaine kirjoitti:
Mun isäni isä sai Liinaharjasta rintamamiestontin ja pykäsi sille hyvänlaisen tönön. Peltosarkaakin oli.
Satakuntalaisiakin tässä keskustelussa näkyy olevan, mutta minulle tuo Länsirannikko on jäänyt valitettavan vieraaksi. Porissa olen käynyt vain pari, kolme kertaa ja siitä viime käynnistäkin taitaa olla peräti pari vuosikymmentä.
Porin karttaa ehdin nyt vilkaista ja saada käsityksen Musan ja Liinaharjan sijainnista.
Ihan syntymäkotikunnassani ei viime sodissa taisteltu, mutta naapurikunnasta/mökkikunnastani sotaromua keräiltiin lapsuuteni aikoihin. Kun ajan mökille, ohitan yhden niistä paikoista, joihin Stalinin urhoollisen piippalakkiarmeijan rynnistys talvisodassa saatiin pysäytettyä. - Satakuntalainen
Minäpähän kirjoitti:
Satakuntalaisiakin tässä keskustelussa näkyy olevan, mutta minulle tuo Länsirannikko on jäänyt valitettavan vieraaksi. Porissa olen käynyt vain pari, kolme kertaa ja siitä viime käynnistäkin taitaa olla peräti pari vuosikymmentä.
Porin karttaa ehdin nyt vilkaista ja saada käsityksen Musan ja Liinaharjan sijainnista.
Ihan syntymäkotikunnassani ei viime sodissa taisteltu, mutta naapurikunnasta/mökkikunnastani sotaromua keräiltiin lapsuuteni aikoihin. Kun ajan mökille, ohitan yhden niistä paikoista, joihin Stalinin urhoollisen piippalakkiarmeijan rynnistys talvisodassa saatiin pysäytettyä.Raatteen tiellä tuhotusta 44. divisioonasta hengissä selvinnyt ukrainalainen Pjotr Morozov muisteli eräässä teoksessa:
"Jos vääpeli, rättimikko oli saanut esim. 150 miehelle viinaa ja seuraavan päivän taisteluissa kaatui monia sotilaita, jäi meille toisille ylimääräistä vodkaa ryypättäväksi. Meillä ei ollut puutetta viinasta Raatteen tiellä!"
Viinan käytöstä oli myös käytännön ohjeita. Puukorkeilla suljetuista pulloista oli ennen taistelua lyötävä kaula rikki, votka juotava pois ja sitten lyötävä pullot säpäleiksi, jotta suomalaiset eivät voisi laskea pullojen määrästä osaston vahvuutta. - Minäpähän
Satakuntalainen kirjoitti:
Raatteen tiellä tuhotusta 44. divisioonasta hengissä selvinnyt ukrainalainen Pjotr Morozov muisteli eräässä teoksessa:
"Jos vääpeli, rättimikko oli saanut esim. 150 miehelle viinaa ja seuraavan päivän taisteluissa kaatui monia sotilaita, jäi meille toisille ylimääräistä vodkaa ryypättäväksi. Meillä ei ollut puutetta viinasta Raatteen tiellä!"
Viinan käytöstä oli myös käytännön ohjeita. Puukorkeilla suljetuista pulloista oli ennen taistelua lyötävä kaula rikki, votka juotava pois ja sitten lyötävä pullot säpäleiksi, jotta suomalaiset eivät voisi laskea pullojen määrästä osaston vahvuutta.Morozov? Nimestään päätellen varsinainen pakkasukko! Lämminverisemmistä ukrainalaisista ei tainnutkaan olla kotiin selviytyjiksi siitä savotasta.
Raatteen legendaarisella tiellä pitäisi joskus saada käydyksi minunkin. Viime talvena tuli luettua pari sitä käsittelevää (isävainaan jäämistöstä minulle kulkeutunutta) kirjaa. Suomussalmella olen toki käynyt, mutta Raatteen tielle en ole koskaan poikennut.
Isäni oli talvisodassa mukana työntämässä 163. divisioonaa pakosalle Suomussalmen kirkonkylästä Juntusrannan suuntaan. Raatteen tiellä en tiedä hänen sotineen.
Talvisodan perujako lienee ollut, että isäukko lämmitti taloaan sitä voimaperäisemmin, mitä kylmempi sää oli. Kun elohopea oli ulkona jäätymäisillään, sai sisällä hikoilla 27 asteen helteissä. Ukko sanoi tehneensä talvisodassa päätöksen, ettei koskaan valittaisi liiasta helteestä tai kuumuudesta, enkä sellaista muista myöskään tapahtuneen.
”Sinisen divisioonan” eli 44. divisioonan komentaja A.I. Vinogradov, hänen esikuntapäällikkönsä ja korkein politrukkinsa saivat Suomussalmen-retkensä päätteeksi Isä Aurinkoisen myöntämän korkean kunniamerkin. Koirista puhuttaessa vastaavaa huomionosoitusta on kutsuttu ”Vihtavuoren sertifikaatiksi”. En tiedä, pitääkö olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen mistä kunniamerkistä on kysymys.
Olin kolmatta vuosikymmentä sitten mukana talkoissa, joissa erästä silloisen työpaikkani esimiestä saateltiin kuudennelle vuosikymmenelle. Kosteata oli. Aamulla isäntä löysi meitä talkoolaisia olohuoneestaan hyvänlaisen remmin – kuka lojui lattialla, kuka oli onnistunut kinnahtamaan tuoliin tai sohvaan. Tuumi tuon näyn nähdessään ääneen: ”Täällähän makaa miestä kuin Raatteen tiellä!” - Satakuntalainen
Minäpähän kirjoitti:
Morozov? Nimestään päätellen varsinainen pakkasukko! Lämminverisemmistä ukrainalaisista ei tainnutkaan olla kotiin selviytyjiksi siitä savotasta.
Raatteen legendaarisella tiellä pitäisi joskus saada käydyksi minunkin. Viime talvena tuli luettua pari sitä käsittelevää (isävainaan jäämistöstä minulle kulkeutunutta) kirjaa. Suomussalmella olen toki käynyt, mutta Raatteen tielle en ole koskaan poikennut.
Isäni oli talvisodassa mukana työntämässä 163. divisioonaa pakosalle Suomussalmen kirkonkylästä Juntusrannan suuntaan. Raatteen tiellä en tiedä hänen sotineen.
Talvisodan perujako lienee ollut, että isäukko lämmitti taloaan sitä voimaperäisemmin, mitä kylmempi sää oli. Kun elohopea oli ulkona jäätymäisillään, sai sisällä hikoilla 27 asteen helteissä. Ukko sanoi tehneensä talvisodassa päätöksen, ettei koskaan valittaisi liiasta helteestä tai kuumuudesta, enkä sellaista muista myöskään tapahtuneen.
”Sinisen divisioonan” eli 44. divisioonan komentaja A.I. Vinogradov, hänen esikuntapäällikkönsä ja korkein politrukkinsa saivat Suomussalmen-retkensä päätteeksi Isä Aurinkoisen myöntämän korkean kunniamerkin. Koirista puhuttaessa vastaavaa huomionosoitusta on kutsuttu ”Vihtavuoren sertifikaatiksi”. En tiedä, pitääkö olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen mistä kunniamerkistä on kysymys.
Olin kolmatta vuosikymmentä sitten mukana talkoissa, joissa erästä silloisen työpaikkani esimiestä saateltiin kuudennelle vuosikymmenelle. Kosteata oli. Aamulla isäntä löysi meitä talkoolaisia olohuoneestaan hyvänlaisen remmin – kuka lojui lattialla, kuka oli onnistunut kinnahtamaan tuoliin tai sohvaan. Tuumi tuon näyn nähdessään ääneen: ”Täällähän makaa miestä kuin Raatteen tiellä!”Morozov oli ollut näkemässä, kun Vinogradov, esikuntapäällikkö Volkov ja politrukkien päällikkö Pahomenko teloitettiin Vasonjärven jäällä.
Täydennetyt 44. divisioonan rippeet tekivät vielä hajanaisia hyökkäyksiä tammi-helmikuussa. Morozov oli mukana myös rauhan tultua tapahtuneessa vankien ja kaatuneiden vaihdossa Raatejärvellä. Oli vetänyt suomalaisten kanssa sauhutkin.
Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis sopinut vaikka neljännesmieheksi), oli ennen talvisotaa jo osallistunut Puolan itäosan valtaukseen ja luuli talvisodan jälkeen pääsevänsä siviiliin. Yhden Loginovin kanssa hänet kumminkin komennettiin esikuntaan, jossa sanottiin, että kotiuttaminen ei käy, armeija tarvitsee upseereita. Heidät oli valittu koulutukseen: "Koska olette tehneet Puolan ja Suomen retket ja haisette vielä ruudille."
Sotakoulussa oli yleensä opiskeltava kaksi vuotta, mutta Morozovista hänen omien sanojensa mukaan "paistettiin" luutnantti kahdessa kuukaudessa. - Vähän läntä
Satakuntalainen kirjoitti:
Morozov oli ollut näkemässä, kun Vinogradov, esikuntapäällikkö Volkov ja politrukkien päällikkö Pahomenko teloitettiin Vasonjärven jäällä.
Täydennetyt 44. divisioonan rippeet tekivät vielä hajanaisia hyökkäyksiä tammi-helmikuussa. Morozov oli mukana myös rauhan tultua tapahtuneessa vankien ja kaatuneiden vaihdossa Raatejärvellä. Oli vetänyt suomalaisten kanssa sauhutkin.
Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis sopinut vaikka neljännesmieheksi), oli ennen talvisotaa jo osallistunut Puolan itäosan valtaukseen ja luuli talvisodan jälkeen pääsevänsä siviiliin. Yhden Loginovin kanssa hänet kumminkin komennettiin esikuntaan, jossa sanottiin, että kotiuttaminen ei käy, armeija tarvitsee upseereita. Heidät oli valittu koulutukseen: "Koska olette tehneet Puolan ja Suomen retket ja haisette vielä ruudille."
Sotakoulussa oli yleensä opiskeltava kaksi vuotta, mutta Morozovista hänen omien sanojensa mukaan "paistettiin" luutnantti kahdessa kuukaudessa.>Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis
>sopinut vaikka neljännesmieheksi),
>Kaupunginjohtajana on suunnilleen
>neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.
Jos meidän on Joseph Mohrin tekstin suomentajaa G.O. Schönemannia uskominen, niin kovin kookkaita eivät olleet herrasväki Nasaretilaisen osapuoliskotkaan. Joululaulustahan tiedämme, että ”Kaks' vain valveill' on puol'isoa...”
Valveilla oli ainakin toinen puolisoista kookkaanpuoleinen. Kyseessähän on tietenkin jääkärikenraali Väinö Valve. Hänen päänsä keikkui liki kahdessa metrissä. Keikkuikin viimeisenä niistä suomalaisista, jotka kävivät aikanaan Saksanmaalla saamassa sotaoppia Ausbildungstruppe Lockstedtin riveissä. ”Venttiili-Väiski” kelasi melkein vuosisadan täyteen (1895-1995) ja se ei ole ihan vähän se. http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Valve
Heitänpä poikkitieteellisen laskutehtävän arv. kielipalstaväen pähkäiltäväksi: radistimiekkosen pituus on täsmälleen sama kuin hänen käyttämänsä aallonpituus. Ja kuinka ollakaan: tuota aallonpituutta vastaava taajuus on aivan yhtä monta megahertsiä kuin tuosta miehen mitasta ja aallonpituudesta löytyy senttimetrejä!
Kuinka korkealle radistin päälaki yltää? - Satakuntalainen
Vähän läntä kirjoitti:
>Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis
>sopinut vaikka neljännesmieheksi),
>Kaupunginjohtajana on suunnilleen
>neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.
Jos meidän on Joseph Mohrin tekstin suomentajaa G.O. Schönemannia uskominen, niin kovin kookkaita eivät olleet herrasväki Nasaretilaisen osapuoliskotkaan. Joululaulustahan tiedämme, että ”Kaks' vain valveill' on puol'isoa...”
Valveilla oli ainakin toinen puolisoista kookkaanpuoleinen. Kyseessähän on tietenkin jääkärikenraali Väinö Valve. Hänen päänsä keikkui liki kahdessa metrissä. Keikkuikin viimeisenä niistä suomalaisista, jotka kävivät aikanaan Saksanmaalla saamassa sotaoppia Ausbildungstruppe Lockstedtin riveissä. ”Venttiili-Väiski” kelasi melkein vuosisadan täyteen (1895-1995) ja se ei ole ihan vähän se. http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Valve
Heitänpä poikkitieteellisen laskutehtävän arv. kielipalstaväen pähkäiltäväksi: radistimiekkosen pituus on täsmälleen sama kuin hänen käyttämänsä aallonpituus. Ja kuinka ollakaan: tuota aallonpituutta vastaava taajuus on aivan yhtä monta megahertsiä kuin tuosta miehen mitasta ja aallonpituudesta löytyy senttimetrejä!
Kuinka korkealle radistin päälaki yltää?En tiedä, miten tehtävä oikeaoppisesti pitäisi ratkaista. Kokeilemalla pääsin tulokseen 185 cm. Jaoin ensin äänen nopeuden 343 m/s omalla pituudellani (1,82 m) ja sain "taajuudekseni" 188,5. Sitten kokeilin jakajaksi 1,85 m ja taajuudeksi tuli 185,4. Menikö aivan metsään?
Väinö Valven välykset tulivat selviksi, Alvar Aallon pituutta en lähde arvailemaan. - Vähän läntä
Vähän läntä kirjoitti:
>Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis
>sopinut vaikka neljännesmieheksi),
>Kaupunginjohtajana on suunnilleen
>neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.
Jos meidän on Joseph Mohrin tekstin suomentajaa G.O. Schönemannia uskominen, niin kovin kookkaita eivät olleet herrasväki Nasaretilaisen osapuoliskotkaan. Joululaulustahan tiedämme, että ”Kaks' vain valveill' on puol'isoa...”
Valveilla oli ainakin toinen puolisoista kookkaanpuoleinen. Kyseessähän on tietenkin jääkärikenraali Väinö Valve. Hänen päänsä keikkui liki kahdessa metrissä. Keikkuikin viimeisenä niistä suomalaisista, jotka kävivät aikanaan Saksanmaalla saamassa sotaoppia Ausbildungstruppe Lockstedtin riveissä. ”Venttiili-Väiski” kelasi melkein vuosisadan täyteen (1895-1995) ja se ei ole ihan vähän se. http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Valve
Heitänpä poikkitieteellisen laskutehtävän arv. kielipalstaväen pähkäiltäväksi: radistimiekkosen pituus on täsmälleen sama kuin hänen käyttämänsä aallonpituus. Ja kuinka ollakaan: tuota aallonpituutta vastaava taajuus on aivan yhtä monta megahertsiä kuin tuosta miehen mitasta ja aallonpituudesta löytyy senttimetrejä!
Kuinka korkealle radistin päälaki yltää?”Viestin hierarkia on liian syvä”. En siis saanut tätä oikeaa säikeeseen. Yritän siis vastata ”Satakuntalaiselle”.
Äänen nopeudella ei ole paljoakaan tekemistä radioaaltojen etenemisnopeuden kanssa, vaikka molemmissa tapauksissa harmonisista aaltoliikkeistä puhutaankin.
185 cm on yllävänkin lähellä, vaikka se on väärin laskettu.
Vihje 1: 185 cm on yläkanttiin. Radistimme ei ole aivan noin pitkä.
Vihje 2: Kun taajuus on 100 MHz, on aallonpituus 300 cm. Kun taajuus on 300 MHz, on aallonpituus 100 cm. - Vähän läntä
Vähän läntä kirjoitti:
>Morozov, 160-senttinen kersantti (olisi siis
>sopinut vaikka neljännesmieheksi),
>Kaupunginjohtajana on suunnilleen
>neljännesmiehen kokoinen Aino-Maija Luukkonen.
Jos meidän on Joseph Mohrin tekstin suomentajaa G.O. Schönemannia uskominen, niin kovin kookkaita eivät olleet herrasväki Nasaretilaisen osapuoliskotkaan. Joululaulustahan tiedämme, että ”Kaks' vain valveill' on puol'isoa...”
Valveilla oli ainakin toinen puolisoista kookkaanpuoleinen. Kyseessähän on tietenkin jääkärikenraali Väinö Valve. Hänen päänsä keikkui liki kahdessa metrissä. Keikkuikin viimeisenä niistä suomalaisista, jotka kävivät aikanaan Saksanmaalla saamassa sotaoppia Ausbildungstruppe Lockstedtin riveissä. ”Venttiili-Väiski” kelasi melkein vuosisadan täyteen (1895-1995) ja se ei ole ihan vähän se. http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Valve
Heitänpä poikkitieteellisen laskutehtävän arv. kielipalstaväen pähkäiltäväksi: radistimiekkosen pituus on täsmälleen sama kuin hänen käyttämänsä aallonpituus. Ja kuinka ollakaan: tuota aallonpituutta vastaava taajuus on aivan yhtä monta megahertsiä kuin tuosta miehen mitasta ja aallonpituudesta löytyy senttimetrejä!
Kuinka korkealle radistin päälaki yltää?Taajuutta 173 MHz vastaa aallonpituus 1,73 metriä (kohtuullisella tarkkuudella).
Matemaattisesti tällä lienee jotain yhteyttä luvun 3 neliöjuuren kanssa. Olikos se 1,7320508075688772935274463415059... tai jotain sinne päin.
Näin kielipalstan kannalta tietenkin hirveän mielenkiintoinen juttu... - Anonyymi
No ei ole kiva katsoa sexmanen isoja ruskeita ikeniä joita niin mielellään esittelee iso suu ei pysy kiinni. Muutenkin outo prinsessa ruususen kiharat hihhhh. Mitä voi miehestä ajatella. Prinsessan mekko puuttuu
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1091340
- 45911
Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi
Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....50736Perhoseni (miehelle)
Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r131696- 70666
- 67616
- 53597
- 55555
Onko Sofia jälleen jätetty?
Moni asia viittaisi siihen, että hän on jälleen sinkku.94485Mies, näetkö minut myös
Seksuaalisena ihmisenä ja naisena? Haluatko minua seksuaalisesti? Vai olenko mielestäsi tyttönen?20480- 34467
Voiko se ikinä toimia
Voiko meistä ikinä tulla mitään? Näin kauan aikaa on kulunut ja mitään ei tapahdu... En usko, että sinä mietit minua het32458Mitä jos...
Susta tykätään poikana enemmän, kun tyttönä? Miten asian käsittelet tai otat tiedon vastaan? T nainen gubetellija herät142453Nainen, mitä mieltä olet kodittomista?
Ja heistä jotka eivät kykene huolehtimaan asioistaan, itsestään eikä terveydestään? Miten heidän kanssaan tulisi toimia?115453Rekat seisovat dieselin hinnan takia . Ala ei kestä tällaista hintatasoa, sanoo yrittäjä .
EU:n kallein diesel on kova paikka kuljetusalalle. Ajoja on jätetty ajamatta kannattavuusongelmien vuoksi, sanoo alan e92451- 5448
- 49447
- 51445
- 52403
- 42400