Tätä palstaa viime aikoina ahkerasti lukeneena ja kirjoittaneena, tuli mieleeni muutama kysymys. Tämä ei ole mikään gallup, kunhan kyselen oppimismielessä.
1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
4.Te, jotka olette laihtuneet ja sitten lihonneet takaisin, mikä mielestänne siihen on ollut suurin syy?
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
9.Vielä kysymys niille, jotka täällä käyvät kirjoittamassa ilkeitä ja pilkallisia kirjoituksia, mikä niillä on tarkoitus/mitä luulette saavanne niillä aikaan/vai ovatko vain tahallista irvailua?
Itsestäni olen tänne kirjoittanut jo niin paljon, että en viitsi niitä kirjoittaa enää. Jos olette lukeneet kirjoituksiani, tiedätte minusta jo aika paljon.
1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
4.Te, jotka olette laihtuneet ja sitten lihonneet takaisin, mikä mielestänne siihen on ollut suurin syy?
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
9.Vielä kysymys niille, jotka täällä käyvät kirjoittamassa ilkeitä ja pilkallisia kirjoituksia, mikä niillä on tarkoitus/mitä luulette saavanne niillä aikaan/vai ovatko vain tahallista irvailua?
Itsestäni olen tänne kirjoittanut jo niin paljon, että en viitsi niitä kirjoittaa enää. Jos olette lukeneet kirjoituksiani, tiedätte minusta jo aika paljon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
No ensimmäisen kerran laihdutin joskus 10-vuotiaana, koska halusin olla yhtä laiha kuin eräs luokkakaverini.
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
En vain syönyt.
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
4.Te, jotka olette laihtuneet ja sitten lihonneet takaisin, mikä mielestänne siihen on ollut suurin syy?
Pääsin muistaakseni kahden kilon päähän tavoitteestani, mutta en pystynyt pitämään sitä, koska vanhempani alkoivat valittaa laihtumisestani ja pelotella letkuruokinnalla...
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
Itsekurin pitäminen!!!
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
Myönteisesti mulla ainaki. Tällä hetkellä itsetunto tosi huono, koska oon masentunu lihavuudesta...
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
Läheiset ei tykänny...
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
9.Vielä kysymys niille, jotka täällä käyvät kirjoittamassa ilkeitä ja pilkallisia kirjoituksia, mikä niillä on tarkoitus/mitä luulette saavanne niillä aikaan/vai ovatko vain tahallista irvailua?
1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
Päätös syntyi varmaan vähitellen, mutta varsinainen sysäys tuli kun vähän yli 30 vuotiaana terveyteni alkoi ensimmäistä kertaa hiukan reistailemaan. Tajusin etten ole kuolematon. Lopetin tupakoinnin ja aloitin liikunnan, sen jälkeen aloin myös yhä enemmän kiinnostua ruoka-aineista ja niiden vaikutuksista elimistöön, terveyteen ja kropan suorituskykyyn.
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
Minulla koko homma meni niin päin, että ensin tuli innostus liikuntaan ja siitä seurasi kiinnostus paneutua syömispuoleen. Vähitellen tajusin miten älyttömän haitallisia monet entiset lempiherkkuni olivat, joten niitä ei sitten enää tehnyt mieli. Ilmeisesti en aikaisemminkaan ollut varsinainen mielialasyöjä tai kärsinyt ahmimisesta tms.
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
Olen, reilut kymmenen vuotta.
4.Te, jotka olette laihtuneet ja sitten lihonneet takaisin, mikä mielestänne siihen on ollut suurin syy?
(Vastaan vaikka nyt olenkin onnistunut) Jälkikäteen arvioituna aikaisemmat laihdutusyritykset tyssäsivät klassiseen "kuuriajatteluun": Luulin, että voin laihtua noudattamalla tietyn ajan jotain tiettyä hyvin rajoittavaa dieettiä (kaalisoppaa, nutrilettiä jne) ja laihtumisen jälkeen palata takaisin vanhoihin tottumuksiin. Siitä ei tietenkään, yllätys-yllätys, tullut koskaan mitään.
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
Vaikeinta vanhojen pinttyneiden tottumusten muuttaminen ja uusien asioiden oppiminen, kuten oppia pitämään vaikkapa omenaa maukkaampana kuin suklaakeksiä tai oppia todella rakastamaan liikuntaa niin että siitä tulee elämäntapa ja päivittäinen itsestäänselvyys. Helpointa ehkä laihtumisen ehdoton logiikka: syö vähemmän, liiku enemmän ja tulos on taattu.
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
Olen kuin uusi ihminen; aikaisemman itseinhon sijasta olen oppinut arvostamaan itseäni ja kehoani. Olen mielestäni ansaitusti ylpeä saavutuksestani.
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
Välittömästi ei varmaankaan mitenkään, mieheni esim. ei koskaan valittanut kiloistani. Välillisesti luulen kuitenkin että vaikutus on ollut hyvin myönteinen koska olen iloisempi ja avoimempi hoikkana kuin lihavana. Ja hyvä on, todettakoon että mieheni nykyään muistaa aina silloin tällöin ällistellä miten yli nelikymppisellä naisella voi edelleen olla "nuoren naisen vartalo" :)
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
On, ehdottomasti!
9.Vielä kysymys niille, jotka täällä käyvät kirjoittamassa ilkeitä ja pilkallisia kirjoituksia, mikä niillä on tarkoitus/mitä luulette saavanne niillä aikaan/vai ovatko vain tahallista irvailua?
Typeriä ihmisiä on ja tulee aina olemaan. Toisaalta luulen, että monet kirjoitukset koetaan ilkeiksi vaikka niiden sanoma ei ehkä sitä todellisuudessa ole. Myös moni laihdutuksessa onnistunut saattaa kokea tarvetta "julistaa" terveen ja liikunnallisen elämäntavan iloa, ja tämä ehkä tulkitaan haluksi ilkeillä.
Järkytyin,ja päätin laihduttaa,30 kg sain laihdutettua lenkkeilemällä joka päivä,ja syömällä rasvattomia keittoja,ja hedelmiä.Paino on pysynyt samana toista vuotta.Valokuva seinällä riittää motivaatioksi
1. Terveys: "Vaikka olen hyvässä kunnossa nyt, niin olenko sitä myöhemmin?". Samoin valokuvien katselu tuotti vaikeuksia: "Olenko tuossa muka minä?" Oma mielikuva ei ihan vastannut sitä miltä todellisuudessa näytin. Lisäksi perheenperustamishaaveet antavat lisäpotkua, samoin unelma mahtumisesta ihaniin vaatteisiin... :)
2. En muista koskaan syöneeni suruun tai valtavasti ahmimalla, sillä iso osa painosta tuli sairauden myötä. Ateriarytmiä muuttamalla ei tarvitse nähdä nälkää, joten ei tule hotkittua liikaa mielitekojen mukaan.
3. -
4. -
5. Helpointa on ollut sopivan ruokavalion ja ateriarytmin löytyminen (esim. monta pientä ateriaa päivässä, tarpeeksi hyviä rasvoja, huonoimpien hiilihydraattien karsiminen) sekä liikkuminen.
Vaikeinta on ollut sopeutua laihtumisen raivostuttavaan hitauteen: vaikka päätös laihduttamisesta syntyy yhdessä yössä, niin terveelliseen kilojen karistamiseen kuluu paljon aikaa.
6. Ainakin laihtuminen on antanut tiedon ja tunteen siitä, että minäkin pystyn tähän. Se tuo onnistumisen tunteen ja kasvattaa itsetuntoa. Koitan koko ajan rakentaa parempaa minä-kuvaa: mielikuvaharjoituksia, rohkaisua ja kehuja itsesäälin sijaan jne.
7. Ei merkittävissä määrin... En ainakaan itse huomaa. Puoliso on ollut koko ajan vierellä, hyvinä ja huonoina päivinä.
8. Tavoitteeseen on vielä matkaa, joten en osaa vastata.
1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
Fysiologian oppitunti, jossa sai kokeilla kehonanalyysilaitetta. Minulle se näytti että pitäisi laihduttaa 10kg, kun muille ystävilleni se käski lisätä massaa. Olin niin tosi kateellinen ja päätin laihduttaa heitä kaikkia laihemmaksi ja tällä kertaa myös pysyvästi.
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
Kun tekee mieli herkkuja niin syön niitä ja paljon, mutta sen jälkeen yleensä poljen stepperia 2-3 tuntia korvatakseni herkuttelun. Jos makean himo on pieni, syön hedelmiä, rasvatonta jugurttia, vähäkalorista mehukeittoa tai väöhärasvaista vanukasta.
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
Pääsin jopa alkuperäisiä tavoitteita alemmaksi ja olen edelleenkin laihiksella vaikka minulla ei enää mitään ylimääräistä olekaan. En kuitenkaan välitä siitä vaikka paino ei putoaisi enää. Laihiksen aloittamisesta on jo vuosi ja tämä onkin pisin elämäntaparemonttini ja toivon ettei se koksaan lopukkaan.
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
Vaikeinta on herkkujen himo ja se että antaudun siihen liian helposti. Toinen vaikea juttu on se kun joskus tulee sellainen nälkä, jota en onnistu tyydyttämään ollenkaan. Yritän yleensä niissä tilanteissa kuitenkin syödä terveellistä ruokaa ja juoda paljon vettä. Joskus söin tälläisessä tilanteessa kokonaisen pizzan, mutta sekään ei auttanut, vaikka yleensä olen siitä aivan ähkynä.
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
Itsetuntoni on oikeastaan huonontunut laihdutuksen vuoksi. Ennen en murehtinut niin paljon läskeistäni, nyt en paljon muuta osaa ajatella.
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
Pokakaveri on tykännyt uudesta ulkomuodostani ja siitä kun kuntoni on kohonnut huomattavasti. Seksielämä on parantunut. Kaverit ja perheeni ovat huolissaan laihtumisestani, koska olen heidän mielestään jo liian laiha (170/61). Omasta mielestäni voisin painaa 55kg, mutta en taida siihen koskaan terveellisin keinoin päästä.
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
En vielä tiedä kuinka pysyvää tämä on, mutta elämäni on parantunut siten, että en ole enää niin väsynyt kuin ennen ja ruoansulatukseni toimii kunnolla kun en enää tuki sitä roskalla.
Varo, ettet vain sairastu anoreksiaan, jollet jo peräti sairasta sitä!Muista, että se on tappava Sairaus!!!
"1.Mikä oli viimeinenpisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?"
Lähisukulainen sai verenpainelääkityksen nuorena. Silloin minä päätin, etten jatka verenpainetautista, epäterveellistä ja ennen kaikkea lihavaa sukuni perinnettä. Että minä pysyn normaalipainoisena.
"2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?"
Jos tekee mieli syödä, vaikka on syönyt "juuri" keitän kupin teetä. Säännöllisellä, terveellisellä dieetillä ei kuitenkaan tule mielitekoja.
"3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?"
Olen nyt muutaman kilon hoikempi kun lukioikäisenä ja painoni on ollut koko aikuisiän sama.
"5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?"
Vaikeinta on löytää kiireessä terveellistä ja valmista ravintoa esim. kahvilasta. Uskomatonta moskaa sitä myydäänkin "terveellisenä" leipänä.
Helpointa on liikunta ja runsas vedenjuonti sekä sokerin välttely.
.. en voi vastustaa kiusausta, vaikka vastauksestani mitään iloa ei olisikaan.
1.Mikä oli viimeinen pisara, joka sai teidät miettimään/aloittamaan kilojen karistamisen?
vastaus: en mahtunut enää vanhoihin vaatteisiini, eikä mulla ole varaa ostaa uusia :P Laihdutuksen aloituspäätökseen vaikutti myös se, että halusin parempaan kuntoon, että jaksan. Kyllästyin vain löllyvään olemukseeni.
2.Te, jotka olette onnistuneet aloittamaan laihduttamisen, mitä olette keksineet niihin hetkiin, kun ennen turvauduitte syömiseen?
vastaus: Päätän että en pilaa laihdutustani syömällä ylimääräistä. mietin sitä, että joskus nekin ylimääräiset kalorit on laihdutettava. Myös veden juonti vähentää syömishimoa.
3.Te, jotka jo olette päässeet tavoitepainoonne, oletteko pysyneet siinä?
4.Te, jotka olette laihtuneet ja sitten lihonneet takaisin, mikä mielestänne siihen on ollut suurin syy?
vastaus: Masennus ja samanaikaiset opiskelukiireet. ei riittänyt voimaa vastustaa herkullisia kiusauksia, kun kaikki muu vei energiaa niin paljon.
5.Mikä laihduttamisessa/elämäntaparemontissa on mielestänne vaikeinta/helpointa?
vastaus: vaikeinta on pitää itsensä motivoituneena laihduttamiseen. Joskus on hankaluuksia löytää aikaa liikuntaan, muihin harrastuksiin ja opiskeluun. Onko laihduttamisessa mitään helppoa? tai no, ehkä ensimmäinen laihdutusviikko on helppo.
6.Miten laihtuminen on vaikuttanut itsetuntoonne?
vastaus: hoikempana itsetuntoni oli hiukan parempi, nousi jopa hiukan kusi päähän. Mutta eipä painolla ollut ratkaisevaa merkitystä.
7.Miten laihtuminen on vaikuttanut ihmissuhteisiinne, läheisten suhtautumiseen?
vastaus: kaikki olivat iloisia puolestani eivätkä enää halveksineet. Läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset ovat suhtautuneet ihan samalla tavalla aina, oli paino mikä hyvänsä.
8.Jos olette laihtuneet pysyvästi, onko elämänne mielestänne parempaa kuin ennen?
9.Vielä kysymys niille, jotka täällä käyvät kirjoittamassa ilkeitä ja pilkallisia kirjoituksia, mikä niillä on tarkoitus/mitä luulette saavanne niillä aikaan/vai ovatko vain tahallista irvailua?