Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja,
jolla on enemmän vastuuta kuin valtaa. Taloyhtiön hallituksen alaisena hän hoitaa
talon hallintoa, taloutta ja tekniikkaa. Vastuullinen tehtävä vaatii hyvän koulutuksen lisäksi myös elämänkokemusta.
− Hyvällä isännöitsijällä on myös palvelualalle
sopiva jämäkän nöyrä luonne. Tämä on ”isäntärengin” hommaa sanovat vuosien ajan homma hoitaneet.
jolla on enemmän vastuuta kuin valtaa. Taloyhtiön hallituksen alaisena hän hoitaa
talon hallintoa, taloutta ja tekniikkaa. Vastuullinen tehtävä vaatii hyvän koulutuksen lisäksi myös elämänkokemusta.
− Hyvällä isännöitsijällä on myös palvelualalle
sopiva jämäkän nöyrä luonne. Tämä on ”isäntärengin” hommaa sanovat vuosien ajan homma hoitaneet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyky kuunnella ja palvella asukkaita on myös isännöitsijälle ensiarvoisen tärkeä ominaisuus. Auktorisoitavalta isännöitsijältä edellytetään myös käytännön kokemusta, sillä hänen on tullut toimia vähintään viisi vuotta päätoimisena isännöitsijänä. Lisäksi edellytetään mm. nuhteettomuutta: auktorisointia hakevan isännöitsijän on toimitettava ISA:lle selvitys, ettei häntä ole tuomittu hyvän isännöintitavan vastaisesta rikoksesta.
Miksi isännöitsijäksi voi ryhtyä kuka tahansa osaamaton pulliainen? Eikö siihenkin ammattikuntaan voisi vaatia alan koulutuksen....ehkä omanarvon tuntevat taloyhtiöt valitsevatkin "oikean" isänöitsijän... ja voin sanoa että, helvetin kuvaavaa..isännöitsijää ihmettelen
Hallituksen ja isännöitsijän päätökseen voit vaikuttaa kokoamalla riittävän määrän osakkaita, jotka haluavat asian tiimoilta yhtiökokouksen koolle päättämään asiasta uudelleen.
Järjestysmääräykset taloyhtiössä
Asunto-osakeyhtiö ja sen asukkaat voivat laeista löytyvien yksityisten alueiden järjestyksen säilymiseen tähtäävien lakien lisäksi sopia yhtiön sisäisistä järjestysmääräyksistä.
Niillä voidaan säädellä asukkaiden toimintaa paitsi yhtiön piha-alueilla, myös yhteistiloissa - rappukäytävissä, saunoissa, pyöräkellareissa jne. Vaikutus ulottuu myös asukkaiden hallitsemiin huoneistoihin.
Yhdessä sovitut järjestysmääräykset sitovat sekä osakkeenomistajaa että vuokralaista. Yhtiöt voivat suhteellisen vapaasti päättää omista järjestysmääräyksistään, mutta lainvastaisia tai kunnan yleisen järjestyssäännön vastaisia määräyksiä niihin ei saa ottaa, eivätkä määräykset saa rajoittaa normaalia elämää liikaa. Tällaisia saattaisivat olla esim. eläintenpitokielto yhtiössä tai tupakointikielto huoneistoissa.
Järjestysmääräykset kannattaa ensimmäisellä kerralla käyttöön otettaessa vahvistaa yhtiökokouksen päätöksellä. Siihen riittää normaali enemmistöpäätös, ja jos on kyse vain yhden uuden määräyksen lisäämisestä jo vahvistettuihin järjestyssääntöihin, on yhtiön hallitus yksinkin toimivaltainen. Vuokrataloissa joissa noudatetaan asukasdemokratiaa, järjestysmääräysten vahvistaminen kuuluu asukkaiden kokoukselle tai sen valitsemalle asukastoimikunnalle.
Määräysten rikkomisesta säädetään sekä huoneenvuokralaissa että asunto-osakeyhtiölaissa. Seurauksena voi olla vuokrasuhteen purku tai huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan. Vuokrasuhteen purkua ennen vuokralaiselle on annettava varoitus ja siten tilaisuus parantaa tapansa. Myös hallintaanotosta on ensin varoitettava. Jos yhtiön määräykset ja kunnan järjestyssäännöt ovat identtisiä, rikkomuksesta voi seurata myös rikesakko.