Tervehdys vaan kaikille piinailijoille!
Miten teillä menee?
Piinailu alkaa, sain inssiajan tälle iltapäivälle. Odotukset ei kovin korkealla ole, mutta kokeillaan nyt taas. Meni ainakin tämä työpäivä aivan uusiksi...
Plussatuulia kaikille
toivottelee
Ippu
Miten teillä menee?
Piinailu alkaa, sain inssiajan tälle iltapäivälle. Odotukset ei kovin korkealla ole, mutta kokeillaan nyt taas. Meni ainakin tämä työpäivä aivan uusiksi...
Plussatuulia kaikille
toivottelee
Ippu
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ekaa kertaa tänne kirjoittelen, vaikka palstaa olenkin tiiviisti seuraillut vuosia.
Täällä meneillään pp6 ja vaikka kuinka yrittää ajatuksia siirtää muualle, niin väkisinkin ne aiheeseen palaa..
Mahassa tuntuu aina silloin tällöin ilkeitä/tuttuja kivun tunteita, joten toivottavasti ei vaan ala....
Ensi maanantaina on verikoepäivä ja viikon kuluttua saa tulokset. Piinailua siis riittää.
Lapsettomuutta takana 7 vuotta, 2 inssiä tehty, 1 PAS ja nyt 3. ja vika IVF meneillään eli jos ei nyt tärppää niin sitten täytyy kääntää elämä toiseen suuntaan. Odotukset on kuitenkin edelleen korkealla ja miehen kanssa yritetään toisiamme tsempata ja tsempata :):):) Eiköhän se aurinko paista joskus risukasaankin.
Tsemppiä kaikille piinailijoille ja hoidoissa oleville.
Meitsillä tehtiin eilen kolmas ja viimeinen inssi. Satsi oli huonoin, mitä koskaan testeihin on viety: 60% kuolleita,33% hitaasti liikkuvia, 7%paikallaan ja puhtaat nolla nopeita kavereita... ja VAIN 2milj hitaasti liikkuvaa saatiin ruiskutettua onteloon...
meillä ei oo yhtään minkäänlaisia odotuksia!!! nyt mies foolihappo, sinkki ja seleenikuurille! :)
mut katseet kohdistetaan pääsiäisen jälkeen olevalle IVF:lle
Hei piinailijat!
Minä en tiedä mikä pp-päiväni nyt on, kun kietoon ei tehtykään inssiä vaan tehtiin se kotona kolmen päivän aikana lääkärin määräyksestä, enkä minä tiedä nyt mitä päivää laskea nollapäiväksi...Elän siis piinapäivää 4-6. Pregnyl-piikki piikitettiin perjantaina kello 21.00. Ilmoittelen miten menee! Tsemppiä kaikille, jaksamista ja hyvää mieltä!
Huomenna olisi ultra, jossa katsotaan onko clomifenit auttaneet. Toinen inseminaatio toiveissa päästä ensi viikon alussa tekemään. Tunteet vaihtelevat kyllä laidasta laitaan, en tiedä onko osa tunteista clomeista johtuvaa masennusta, mutta kovin murheellinen olo. Ei ollenkaan enää toiveita koko inseminaation onnistumisen suhteen. Meillä joudutaan käyttämään luovutettuja siittiöitä ja minulla kierto on suhteellisen normaali, mutta lääkitystä siihen jotta saatais isompaan munarakkulaa aikaseksi.
Jaksamista kanssasisaret. Ihanaa että olette olemassa ja jaksatte kertoa omista kokemuksistanne tänne palstoille. Se helpottaa omalla ihmeellisellä tavalla, että on muitakin jotka käy tätä tuskaista taivalta läpi.
ultrattiin tänään, ja oli kaksi iso 16mm ja 19 mm siinä nyt jo.. kp 11 siis tänään. Tohtori meinasi, että lh-testi näyttäisi jo tänään tai huomenna positiivista.. itkujen itku jos näyttää, taas menisi inssi ihan ohi suun. Ja meillä kun ei ole sitä vaihtoehtoa että kotona vois yrittää, kun miehellä ei oo siittiöitä. onko kellään muulla ollu isoja munarakkuloita näihin aikoihin.. ja sitten ovuloinut vasta normaalisti kp 14-15? mulla oli viimekierrossakin yksi iso 25mm ..ja silloinki ovis testi näytti positiivista vasta kp 14.. aargh... hermot menee tämän hoitohomman kanssa... miksi pitää olla viikonloppuja.
Olen samaa mieltä, että viikonloput on hankalia kun hoitopaikat on kiinni. Lisämaustetta tulee pääsiäisestä, juhannuksesta ja joulusta. Minulle hoitojen ihan alkujutuissa osuivat noista peräti kaksi ja monen monta viikonloppua ja sitten vielä "ei oo aikoja"-soittoja. :(
Henkilökohtaisesti tuntuu ihan älyttömältä käyttää tosi kalliita lääkeitä, aikaa, vaivaa ja hermoja ja sitten kohdalle napsahtaa viikonloppu ja se siitä sitten.