Todella naivia kun Suomea pidetään jonkinlaisena rauhanturvaamisen mallimaana. Todellisuusessa paskasimmat hommat rauhanturvatehtävissä tekevät ne maat joilla ovat resurssit kunnossa. Kyllä suomipoika on kiltisti sellaisissa tehtävissä maailmalla, ettei vahingossakaan tule sanomista tai puhumattakaan ruumiita. Ymmärrettävää on se, ettei Suomalainen reserviläinen ole saman veroinen kuin maat joilla on ammattisotilaat käytössä.
Libanon oli aikoinaan hyvä esimerkki siitä kun olisi pitänyt toimia niin seisoskeltiin kädet munissa ja ihmeteltiin maailmanmenoa. Vaikka valtuuksia olisi ollut puuttua mutta kun resurssit ja reserviläisten taito ei riitä muuhun kuin pelkkään raportointiin.
Pitäisi myöntää niin poliitikkojen kuin puolustusvoimien johdonkin se tosiasia, että Suomalainen rauhanturvaaja on hyvä rakentamisessa ja tiedon raportoinnissa eli tarkkailutehtävissä. Kaikki muu tuosta poikkeava toiminta onkin jo ammattiarmeijan tehtäviä.
Libanon oli aikoinaan hyvä esimerkki siitä kun olisi pitänyt toimia niin seisoskeltiin kädet munissa ja ihmeteltiin maailmanmenoa. Vaikka valtuuksia olisi ollut puuttua mutta kun resurssit ja reserviläisten taito ei riitä muuhun kuin pelkkään raportointiin.
Pitäisi myöntää niin poliitikkojen kuin puolustusvoimien johdonkin se tosiasia, että Suomalainen rauhanturvaaja on hyvä rakentamisessa ja tiedon raportoinnissa eli tarkkailutehtävissä. Kaikki muu tuosta poikkeava toiminta onkin jo ammattiarmeijan tehtäviä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ymmärrettävää on se, ettei Suomalainen reserviläinen ole saman veroinen kuin maat joilla on ammattisotilaat käytössä."
Juuri tämän takia suomalaiset rauhanturvaajat eivät mihinkään oikeisiin tehtäviin joudukaan. Ja hyvä niin kaikkien kannalta
"Ymmärrettävää on se, ettei Suomalainen reserviläinen ole saman veroinen kuin maat joilla on ammattisotilaat käytössä."
Ymmärtääkseni rauhanturvaajat ovat ammattisotilaita (ja sitten ovat vielä nopean toiminnan joukot). Mitä tulee ammattisotilaiden ja reserviläisten eroihin, niin vähän luulen että suoraan asepalveluksen jälkeen rauhanturvatehtäviin koulutettu henkilö ei kovinkaan dramaattisesti eroa keskivertoammattisotilaasta.
"Libanon oli aikoinaan hyvä esimerkki siitä kun olisi pitänyt toimia niin seisoskeltiin kädet munissa ja ihmeteltiin maailmanmenoa. Vaikka valtuuksia olisi ollut puuttua mutta kun resurssit ja reserviläisten taito ei riitä muuhun kuin pelkkään raportointiin."
Jos kyseessä oli YK:n operaatio niin ongelmana oli todennäköisemmin valtuuksien puuttuminen. YK on hyödytön.
"Ymmärtääkseni rauhanturvaajat ovat ammattisotilaita (ja sitten ovat vielä nopean toiminnan joukot). Mitä tulee ammattisotilaiden ja reserviläisten eroihin, niin vähän luulen että suoraan asepalveluksen jälkeen rauhanturvatehtäviin koulutettu henkilö ei kovinkaan dramaattisesti eroa keskivertoammattisotilaasta."
Rauhanturvaajat ovat suurinpiirtein yhtä kaukana ammattisotilaista kuin lennokin lennättäjä MD-11 kapitaanista. Nopean toiminnan joukot samassa kastissa, pelkkiä varuslapsia pidenntyllä varusmiespalveluksella. Suoraan rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksesta koulutettu henkilö on käynyt sotahommia opiskelemassa pakollisen varusmiespalveluksen lisäksi maksimissaan yhteensä noin puolitoista vuotta josta vuosi aivan pilipalipuuhastelua ähvarusihmisenä. Eikä tuo rauhanturvakoulutus tee kenestäkään ammattisotilasta vaikka voissa paistettaisiin. Antaa se toki eväitä kaluston käpistelyn ym osalta ja laajentaa hieman tietopohjaa. Mutta ammattimiestä sillä ei tehdä.
Ammattilaiseksi tullaan vuosien intensiivisen koulutuksen ja käytännön toiminnan kautta, realistisessa ympäristössä toimien. Kuten kaikissa ammateissa.
Sotimaan opitaan sotimalla ja sotimaan oppineita sotilaita, eli ammattilaisia meillä on tässä maassa valitettavan vähän. Toivoa tietty sopii ettei kenenkään tarvitse sotimaan tässä maassa opetella.
Kokemuksesta (nähneenä ja kokeneena) voin sanoa että ero suomalaisella reserviläisellä ja ammattisotilaalla on kuin yöllä ja päivällä.
Nimim: 16 v sotilasuralla ja 2 missiota takana.