Näen sinut,
mutta kaikki muu minussa on eksynyt.
Liian kaukana.
Paniikin omainen hätäännys.
Kaipauksessa on epätoivoinen ääni,
minun ääneni.
mutta kaikki muu minussa on eksynyt.
Liian kaukana.
Paniikin omainen hätäännys.
Kaipauksessa on epätoivoinen ääni,
minun ääneni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tämä runo on lyhykäisyydessään hieno, tuo
viimeinen säkeistö on piste iin päälle.
Niin sinä, kuin moni muukin täällä osaa sanoa
vähällä paljon, itse en valitettavasti pysty
siihen.
Kiitos Rellu :)
Olin epävarma tästä, nyt jo kolmas samantyylinen runo. Loppu on jatkumo... pelkästään ne viimeiset säkeet riittäisivät mutta samalla yhdistävät toisiinsa. Juh, eikä oikein tyyliäni nämä "nippu runot" mutta jokin ollut jo hakusessa. Joten irvistellen laitoin, vaikka itse pidin..pidän. Silti pelkään toistavani liikaa... toistuvasti. Helppo kyllästyä. Mutta en vanno että oli viimeinen, silloinhan niitä muuten syntyy ihan kiusaksi asti ;))
sanomallaan...
(n)