Olen pätkätyöläinen. Tein sairasloman sijaisuutta kolme kk viimeksi joulukuussa työ loppui. Nyt olen käynyt parissa haastattelussa ja ihan hirveetä.
En missään nimessä edes halunnut niitä työpaikkoja edes hakea, mutta pakko hakea muuten tulee karensseja ja työkkäri määrää jotakin pilipalikurssia.
Nyt pitäis taas soittaa työkkäriin, ja ahdistaa hermostuttaa masentaa vituttaa. Joudun siis kuuntelemaan kamalan työpaikan kamalia työehtoja, teeskentelemään kiinnostunutta ja valehtelemaan, että olen halukas ottaan sen työn. Olen todella jo ahdistunut kun täytyy koko ajan esittää jotain ihme teatteria, kun ei uskalla sanoa totuutta.
Ne työehdot ovat laittomia, toimenkuva ei täsmää nimitystä yms. paskaa. Ja pakko vaaan teeskennellä kiinnostunutta, muuten työnantaja ilmoittaa työkkäriin, ettei ole kiinnostunut ja tulee karenssi.
Tuohon viimeiseenkin työpaikkaan, todella paskapaikkaan, oli monipäiväiset haastattelut kymmeniä hakioita siellä joutus naama hymyssä valehtelemaan, että kiinnostaa.
En tiedä kuinka kauan jaksan taas noita paskapaikkoja hakea. Työ sinällään mielenkiintoinen ja mukava, toimenkuva taas ei vastaa ammattiliiton määräämää työnkuvaa.
No, en käytä mitään lääkkeitä, en MTT.tä vaan viinalla helpotan ahdistusta. Mutta tätä kamalaa valehtelemista ei jaksa kauan. Tuosta haastattelusta elpyminen vie muutaman viikon ja kohta tulee varmaan samanlainen paska työhönosoitus.
Olen jo muutenkin 50v. fyysisesti vajaakuntoinen, tavallisen kekiikäisen näköinen ja koulutusta on liikaakin. Ei mitään mahdollisuuttakaan ollut ammattiavastaavaan hommaan kuin tilapäisesti muutama kuukausi kerrallaan jonkun sijaiseksi.
Todella henkisesti kuluttavaa. Olisiko kukaan ystävällinen ja osaisi neuvoa, miten jaksan taas seuraavan teatteri esityksen. Kärsin niin kovasti kun en uskalla sanoa suoraan, että työn toimenkuva ei täsmää liiton ja palkan kanssa. En jaksaisi millään teeskennellä, vaan haluaisin sanoa puutteet suoraan. Kamalaa tällainen itsensä kieltäminen ja roolipeli.
En missään nimessä edes halunnut niitä työpaikkoja edes hakea, mutta pakko hakea muuten tulee karensseja ja työkkäri määrää jotakin pilipalikurssia.
Nyt pitäis taas soittaa työkkäriin, ja ahdistaa hermostuttaa masentaa vituttaa. Joudun siis kuuntelemaan kamalan työpaikan kamalia työehtoja, teeskentelemään kiinnostunutta ja valehtelemaan, että olen halukas ottaan sen työn. Olen todella jo ahdistunut kun täytyy koko ajan esittää jotain ihme teatteria, kun ei uskalla sanoa totuutta.
Ne työehdot ovat laittomia, toimenkuva ei täsmää nimitystä yms. paskaa. Ja pakko vaaan teeskennellä kiinnostunutta, muuten työnantaja ilmoittaa työkkäriin, ettei ole kiinnostunut ja tulee karenssi.
Tuohon viimeiseenkin työpaikkaan, todella paskapaikkaan, oli monipäiväiset haastattelut kymmeniä hakioita siellä joutus naama hymyssä valehtelemaan, että kiinnostaa.
En tiedä kuinka kauan jaksan taas noita paskapaikkoja hakea. Työ sinällään mielenkiintoinen ja mukava, toimenkuva taas ei vastaa ammattiliiton määräämää työnkuvaa.
No, en käytä mitään lääkkeitä, en MTT.tä vaan viinalla helpotan ahdistusta. Mutta tätä kamalaa valehtelemista ei jaksa kauan. Tuosta haastattelusta elpyminen vie muutaman viikon ja kohta tulee varmaan samanlainen paska työhönosoitus.
Olen jo muutenkin 50v. fyysisesti vajaakuntoinen, tavallisen kekiikäisen näköinen ja koulutusta on liikaakin. Ei mitään mahdollisuuttakaan ollut ammattiavastaavaan hommaan kuin tilapäisesti muutama kuukausi kerrallaan jonkun sijaiseksi.
Todella henkisesti kuluttavaa. Olisiko kukaan ystävällinen ja osaisi neuvoa, miten jaksan taas seuraavan teatteri esityksen. Kärsin niin kovasti kun en uskalla sanoa suoraan, että työn toimenkuva ei täsmää liiton ja palkan kanssa. En jaksaisi millään teeskennellä, vaan haluaisin sanoa puutteet suoraan. Kamalaa tällainen itsensä kieltäminen ja roolipeli.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Soita ihmeessä liittoosi ja kysy neuvoa. Siellä ne neuvoo mitä voit ja uskallat työkkäriin sanoa. Eihän se työkkäri nyt mikään mörkö saa olla. On sinullakin oikeuksia! Sinne minä olen soitellut, kun on tullut kysyttävää. Ja apua olen saanut joka kerta.
Ja voimia sinulle!
Kiitos kovasti kun ajattelit ongelmaani,olin jo niin masentunutkin, että arvelin saavani kaihean haukkumisvyöryn, että miksi en halua tehdä työtä.
Vaikea on nousta vastaan kun ovat kunnallisia työpaikkoja. Kyseessä oli henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan paikka. Käytännössä mukava työ, mutta työehdot luetteli rehtori ja opettaja. Koko luokalle täytyy tarvittaessa pitää oppituntia jos opettaja sairastuu, mutta ei opettajan palkkaa siltä ajalta.
Ylitöitä tulee jatkuvasti uimassa käynti päivinä, mutta ne merkataan ylös ja aikana tunti tunnista.
En todellakaan suostu yhtäkään tuntia vetämään opettajan sijaisena jos siitä ei anneta asianmukaista palkkaa. Koulutukseni opettajan sijaiseksi olisi jopa riittävä ( opistotason koulutus hoitoalalta ja luentojenpitoon pätevyys yms. )
Olen aivan järkyttynyt, rehtori selitti vieläpä, että on heidän yleinen käytäntönsä. Yksittäisiksi päiviksi ei hankita opettajalle sijaista.
Tunnen itseni niin hyväksikäytetyksi, vaikka sainkin laistettua sen työpaikan. Tiedän vaan, että vastaavia työhönosoituksia tippuu kohta taas lisää.
Valitat työnantajalle masentuneisuudesta ym,ettei heitä kiinnosta palkata sinua
Työnantaja voi ottaa työkkäriin yhteyttä. Ja minulla ei ole sellaista vikaa. Minulla on synnynnäinen kehityshäiriö selkärangassa, en nostamista ei kantamista, muuten suht.koht muu työ käy. Tää avustettava olisi ollut näkövammainen. Olisin voinut tykätäkin työstä ja muuten ok. mutta en voi sille katkeruudelle mitään, että olisi pitänyt tehdä opettajan työtä avustajan palkalla.
No, kait mä tästä taas toivun kun ryyppään viikonloppuna. Ahdistaa vaan kun se tuntuu hyväksikäytöltä ja tunnen koulutustani ja minua ihan henkilökohtaisesti halviksittavan. Sattuu.
Srk.lla olen ollut lastenohjaajan sijaisena päivä- ja perhekerhossa vielä joulukuussa, joten en todellakaan omasta mielestäni ole vielä ihan apulaisen tasoa. mutta olisin kyllä tunkin työn ottanut, mutten hyväksy sitä hyväksikäyttöä.
Pahinta on minusta se kun en uskalla sitä sanoa ääneen muualla kuin kotona miehelle. Huomenna pitäis soittaa työkkäriin ja taas selitellä. Ahdistaa.
No, ehkä viikon päästä saan taas oman pirteän itseni takaisin. Kiitos sinulle.
Jos et kuulu johonkin liittoon sinne kannattas varmaan näinä aikoina liittyä. Sieltä kuulet oikeutesi työntekijänä/työttömänä. Mä en liittynyt ennen kuin alko mättää töissä. Olisi kannattanut liittyä aikaisemmin, mutta eihän näistä jutuista työnantaja kerro ;)
Olen liitossa ja ansiosidonnaisella. Mutta yritän nyt vaan unohtaa tuon asian. Olenkin jo tehnyt päätöksen, jos joudun pilipalikursseille ja ilmaisiin työharjotteluun pakotettuna, menen vapaaehtoisjärjestölle tekemään pakkotyö jaksoni.
Pelastusarmeijalle, MLL, eli jollekin auttamisjärjestölle.
Ei näille koulunkäyntiavustajien opettajien tuuraamisille voi mitään, kun joku kuitenkin aina suostuu. No, nyt alkaa mullakin helpottaa kun oikeastaan olen nyt jo ylpeä valinnoistani.
Kiitos kuitenkin kun yrität auttaa. Olen tosi huono valittamaan silloin kun tunnen itseäni kohdeltavan huonosti. Ennemmin itken piilossa. Nytkin pelkään hirveeesti, että kohta aletaan täälläkin minua moittimaan kun olen valittanut.
Nyt kuulostaa paremmalta. Ei Suomessa millään tasolla saa oikeutta, jos ei osaa valittaa ja vaatia. Saa tehdä kaiken maailman kirjelmiä.
Kannattaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, niin saa yönsä nukuttua. Meillä on vain yksi elämä! Tietenkin ihan lähipiiriä voi kuunnella ja sovitella, jos tarpeen :)
on se kyllä hienoa, että näin voi anonyymisti purkautua ja lievittää ahdistustaan. Olen tosi kiitollinen sinulle ja kaikille että jaksoitte kommentoida.
Kirjoittaminen yleensäkin on hyvä tapa purkautua. Asiat jäsentyy. Itsehän sinä tuossa ketjussa keksit itsellesi työkalut toimia jatkossa!