Ripirapirallaa-periaatteen mukaan päätös vetämään jos kerran meno alkaa olla vaarallista.
Parempi ratkaisu olisi kerätä kaikki häiriköt yhteen kouluun, vähintään luokkaan, muita häiritsemästä ja järjestää sinne se vartija/järjestyksenvalvoja.
Kaikki ensisijaisesti lasten, eikä opettajien, työturvallisuuden tähden, Aivan varmasti.
Parempi ratkaisu olisi kerätä kaikki häiriköt yhteen kouluun, vähintään luokkaan, muita häiritsemästä ja järjestää sinne se vartija/järjestyksenvalvoja.
Kaikki ensisijaisesti lasten, eikä opettajien, työturvallisuuden tähden, Aivan varmasti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen aivan hämmästynyt, eikö kouluissa olekkaan enää vahtimestaria. Olihan ne ennen koulun yhteydessä asuva vahtimestari joka miti yllä myös järjestystäkin.
Kannatan ideaa, vahtimestarit takaisin kouluu vartijan kuolutuksella ja oikeuksin. Samoin talonmiehet taloyhtiöihin, vartian koulutuksella ja oikeuksin.
Poliiseja on paljon työttömänä joten tarvittavaa henkilökuntaakaan ei tarvitse alkaa kouluttaa erikseen.
Onko kukaan miettinyt, mistä tämä väkivallan lisääntyminen voi johtua?
Ovatko nämä koululaiset olleet väkivaltaisia jo ennen kouluun tuloa?
Mulla on tällainen kokemus:
Tyttö oli eskarissa ja sinne tuli uusi tyttö. Tämä uusi lapsi jatkuvasti veti muita hiuksista, nipisteli ja potki.
Tytölle sanottiin, että niin ei saa tehdä. Sanoin itsekkin. Silti päivästä toiseen omalla lapsella oli mustelmia nipistelystä.
Eskarissa yritettiin "tunnepuhetta", satuttamisen jälkeen pyydettiin anteeksi ja opetettiin toista antamaan anteeksi.
Lopulta musta tuntui, että pääpaino olikin sillä, että satutettujen piti aina antaa anteeksi. Todellisuudessa sen olisi pitänyt mielestäni mennä niin, että satuttamista ei pidä hyväksyä ja jos ei "hyvä" toimi, niin sitten rankaisuperiaatteella eli vaikka pakolla jäähypenkille tms.
Nyt tämä sama tyttö on koulussa ja edelleen hyvin väkivaltainen muita kohtaan ja tässä vaiheessa on asiaan jo paljon vaikeampi puuttua.
Turvamiehet varmasti rauhoittaa pahinta väkivaltaa ja kiusaamista.
Kuitenkin kannatan enemmän varhaista puuttumista. Väkivaltaa ei pitäisi hyväksyä ja se tulisi pyrkiä poistamaan jo heti, kun sitä ilmenee. Uskoisin, että sitä ilmenee jo ennen kouluikää. Muutenhan voisi syyttää koulua väkivaltaisen käytöksen alkamisesta?
Kuin minullakin on ollut koko ajan sormi osoittamassa sinne päiväkotiin.
Minulla on lastenhoitaja koulutus, mutta en voinut sitä työtä tehdä. Syy, muutamankerran olen yrittänyt sitä päiväkotimaailmaa, mutta jostain syystä ne kasvatusperiaatteet olivat AINA minun mielestäni väärät miten itse olisin halunnut toimia.
Yksi esim lapsi halusi koko ajan aikuisen syliin, minua kiellettiin lasta ottamasta syliin. Kaikkien piti työntää lasta pois, näin käskettiin. Peruste, ei aikaa ja oppii vierottumaan parhaiten ryhmässä. Itse kuvittelin, että lapsi on turvaton ja sylissä pitämällä, niin kauan kuin lapsi tuntee tarvitsevan syliä, asia paranee parin päivän kuluttua. Tällainen olisi oma näkemykseni.
Toinen esm. lapsi oli eräästä asiasta ahdistunut ja yritti asiaan liittyvää kirjaa ottaa ja lukea yksin sitä jotenkin piilossa esim. pöydän alla. Minun kehotettiin aina lapsi komentamaan pöydän ääreen istumaan ja sanomaan, että kirjat luetaan pöydän ääressä. Ja mieluiten tarjotaan toinen kirja, koska lapsi on fiksoitunut tiettyyn kirjaan. Itse olisin mennyt lukemaan ahdistuneen lapsen kanssa juuri sitä kirjaa kahdestaan sinne pöydän alle. Minun näkemykseni oli, että ongelma hoituu jos sitä kirjaa katsotaan ja puhutaan asiasta kahdenkesken jonkun aikuisen kanssa.
Esim. olisi varmaan monta, yksi oli myös se lastentaraopettajien pätemisen tarve, kun he malliesimerkkinä lapsille turhaan komentelivat lastenhoitajaa. He käyttivät määräileviä käskymuotoja ja teettivät kaiken näköistä epäolennaista työtä. Oma näkemykseni on, että kysytään kauniisti, haluaisitko, voitaisiinko näin tehdä yms.
Katsoin sitten, että en ole sopiva henkilö lapsia hoitamaan päiväkodissa. Onneksi sain vastaavaa työtä toisenlaisesta työympäristöstä, lastenkodista.
Sattumoisin olin nyt tutustumassa erääseen yksityiseen päiväkotiin ja olen järkyttynyt. Mikä hirvittävä laitos yli 40 lasta ahtaissa vanhanaikaisissa epäkäytännöllisissä tiloissa. Piha riittävän iso mielestäni vain 10 lapselle. Sisällä huonekalut ja kalusteet jostain vanhojen tavaroiden kirppikseltä. Rautaisia useita ns. "oksia" tyyppisiä vaatenaulakoita irrallaan ilman että olisi pultattu lattiaan kiinni. Yhdestä otin vähän tukea, kun riisuin kenkiä, meinasin kaatua sen vaatenaulakkohirviön kanssa. Lapsia ei ollut paikalla mutta näin ne sieluni silmillä kävelemään opettelemassa ja tarraamassa niihin. Siis sisustus oli vähintään epäterveellinen. Ajattelin että lapset kaatavat sellaisen varmasti. Oli ehkä tippunut jonkun päähän se joku huusi, toiset näki kuin kävi, ja opittiin siten olemaan ottamatta niistä tukea.
Siis jopa fyysiset tilat surkeat, henkilökunta nuoria likkoja jotka vain seurustelevat keskenään.Työssä heille oli tärkeintä keskinäiset ystävyyssuhteet. Ne hoitajat eivät ole henkisesti lasten läsnä.
No, minulla on onneksi myöhemmin hankittua muuta koulutusta ja teen työtä toisenlaisissa työympäristöissä. Mutta pahalta tuntui sydämessä 20v. sitten. Pahalta tuntui katsoa päiväkotimaailmaa 10v sitten ja kaksiviikkoa sitten, kun näin päiväkotimaailmaa säälin lapsia niin paljon, että itkin.
... tarhoissa ja kouluissakin puutteita ja parannettavaa. Kenestäkään ei kuitenkaan tule väkivaltaista sen takia, ettei pääse tarhantädin syliin tai että naulakot ovat huonot tai että opettaja on tylsä tai epäoikeudenmukainen. Kyllä sitä syytä pitää etsiä jostain ihan muualta. Tuskin ne olot ennenkään olivat niin loistavat ja hoitajat ja opettajat mahtavia. Silti ei monellekaan lapselle tullut mieleen käydä opettajan päälle. Mutta tällä palstallahan vika on aina jossain muualla kuin kotikasvatuksessa...
En todellakaan ole koskaan ollut kenenkään koulukiusaajan omassa kotona sitä kiusaamis kehitystä seuraamassa, olen vain tavannut sitten niitä lapsia ja vanhempia myöhemmin. Siis huostaanotettuja lapsia ja heidän vanhempiaan, siis siellä lastenkodissa.
Mutta päiväkodin kasvatustavat ovat erillaiset kuin minun tapani tehdä kasvatustyötä.
työni päiväkodissa . Samasta syystä . Ehdottomasti paras paikka lapselle on oma koti ja hoitajana oma äiti . Rauhallinen ja rakastava kasvuympäristö eikä laitos !
Ehkä häiriköitä kouluissa ei olisi niin paljon jos ei lapsia revittäisi jo vauvana äidistä irti ja laitettisi laitoksiin kasvamaan .
Omat olen hoitanut esikouluikään asti kotona ja paremmin he osaavat toimia ryhmässä/koulussa kuin monet pitkän päiväkotiuran tehneet .Yhtään häirikköä ei ole hoidettu kotona kouluikään asti .
Mukava kuulla, että joku muukin on kokenut sen päiväkotityön yhtä ahdistavana.
Aikoinaan kun lopetin, jopa häpesin asennettani ja olin todella hämmästynyt, miten ne tilanteet olisin aina halunnut ratkaista eritavalla kuin esim. lastenterhaopettajat.
Hankin sittemmin itselleni lisäkoulutusta psykiatriselta puolelta. Ja sitä ennaltaehkäisevää psykiatrista työtä haluankin tehdä ja näen sen tarvetta jokapuolella. Viimeaikoina olen toiminut seurakunnalla kerho-ohjaajana, vaikka uskonnollinen en erityisemmin olekkaan, ja tunnen sen alan enemmänkin omakseni kuin päiväkotimaailman.
Minä olen itse kasvanut 11 lapsisessa perheessä kotona.
Ettekö ymmärrä, etteivät vanhemmat halua päiväkodin tätien pitelevän lapsiaan sylissä? Pitäkää vain omia lapsianne, älkää toisten!
Se on vain sinun ja noiden empatiakyvyttömien hoitajien ongelma, jos he eivät osaa näyttää empatiaa.
Ja jos sinulta puuttuu empatiakyky olet narsisti ja kasvatat lapsestasi narsistia ja mahdollisesti psykopaattia.
Kun lapsi itkee ja haluaa myötätuntoa, ja lasta hoitava ihminen ei sitä osaa, pysty, saa tai halua sitä antaa, tarkoittaa se, että lapsi ei saa perusturvallisuutta.
Ja mitä ne on ne hommat jos siihen ei saa kuulua myötätunto ja empatia.
Onpa harmillista lukea tekstiäsi, toivottavasti käytänteet ovat muuttuneet ja kovasti tuon 20:n vuoden aikana.
Minusta sinulla oli esimerkillinen ja lämpimän kunnioittava suhtautuminen lapsiin, ihanaa luettavaa.
Harmi, että et jäänyt alalle, juuri Sinunlaisesi hoitaja on nykyopetuksen (ja järjen ja sydämen) mukaan se paras!
Kiitos, mukava että joku on samaa mieltä kanssani olen "alalla" teen lastenohjaajan sijaisuuksia srk.lla lasten päiväkerhoissa ja perhekerhoissa.
epäpätevät hoitajat karsiutuvat alalta.
En minäkään olisi antanut lapsiani sinun hoitoosi.
Kirjat todellakin luetaan pöydän päällä eikä alla.
Missä ihmeessä sinun tajuntasi on? huh huh..
Yhtään häirikköä ei ole hoidettu kotona kouluikään asti . ahahhahhhahhahahaha......
Sääliksi käy tietä kun olette noin vinoon kasvaneita vanhempia....ettekä tajua edes hakea itsellenne apua
että tähän ketjuun on jostain syystä kasautuneet tasapainottomat ex-päiväkotityöskentelijät.
No hyvä niin. ja hyvä että olette osanneet jättää alan, koska haitaksihan te siellä olisittekin olleet.
Minulla ei ole pahaa sanottavaa päiväkodista ollut, se on ollut hyvä tuki, ja oikeaan suuntaan kasvattava instanssi, josta minulla on kaksi tasapainoista ja hyvää opiskelijaa kasvanut.
ex-päiväkotityöntekijä mutta en ole minäkään alaa hylännyt :)
Minäpä opiskelinkin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Ja nyt saan työssäni ohjata ja neuvoa vanhempia juuri niiden arvojeni mukaan, mitkä minä itse katson olevan lapsen kehitykselle hyväksi. Ja tehköön päiväkodissa hoitohenkilökunta mitä sitten lystää. Vanhempien olisi osattava nähdä lapsensa tarpeet, ja kun eivät osaa tulevat sitten hakemaan neuvoja minulta.