Oletteko koskaan pohtineet sen asian MIELETTÖMYYTTÄ, että 1. ahdatte ruokaa itseenne
2. sitten yritätte kaikin keinoin oksentaa sen ulos..?
Eikö sitten olisi helpompi olla kokonaan syömättä, jos safkat on heti tarkoitus puklata ulos..?!?
2. sitten yritätte kaikin keinoin oksentaa sen ulos..?
Eikö sitten olisi helpompi olla kokonaan syömättä, jos safkat on heti tarkoitus puklata ulos..?!?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen aikuinen työssäkäyvä ihminen, joka on sairastanut jollain tasolla syömishäiriöitä jo kauan..
Tällä hetkellä menossa anoreksian ja bulimian välimuoto..
Olisi todellakin parempi kai olla syömättä kuin syödä ja oksentaa heti.. Mutta kun on nälkä, itsekuri ei riitä olemaan syömättä ja kohtaus ottaa vallan, ei siinä enää oikeasti hallitse itseään..
Itse saatan syödä mitä tahansa kontrolloidun normaalisti ja yhtä äkkiä tajuta, etten enää maistele ruokaa ollenkaan.. Ahdan vain alas.. Kohtaus on tullut salaa..
Ja kun pystyy syömään mitä vain, kuinka paljon vain ja vielä laihtumaan, niin siinä lienee se viehätys..
Jaa-a...entäs sitten ne hampaiden kiillevauriot ja "hamsterin posket"...onkos se enää kaunista..?
en mä sanois,että tässä on järjenkaa mitään tekemistä...koska sitä täs touhus ei oo...ja ei oo helpompi olla syömättä, tai olis ehkä, mutta ei vaan pysty...