kertokaa huostista

Lapseni sijoitettiin jkunen vuosi sitten ns. varakotiin. Jonne hänet KYLMÄSTI jätettiin minun tietämättäni veivät pojan joka ei koskaan palannut luokseni ,kun sinä iltana ovesta lähti ulos. KAIKKI yhteyden pito katkaistiin viikoiksi. Ensin piti soittaa ,kun sain luvan siihen. Puhelut piti olla vain HYVÄN MIELEN soittoja. HETI ,kun lapseni alkoi näyttämään surkealta otettiin häneltä luuri ja minulle huudettiin "Katso nyt mitä sä sait TAAS aikaan nyt lapsi on surullinen ja se on sun vikasi"
Tätä syyttelyä oli minulle JOKA IKISESSÄ puhelussa sama se mitä puhuin lapselleni. Tapaamiset sain lopulta toimimaan vaan ne oli vaan JOKA toinen kuukausi ensin muutaman tunnin ja ne saimme olla jossakin siinä varakodin lähistöllä. Sitten alkoi ne vanhemmat valehtelemaan ettei lapseni enään haluakkaan tavata minua. Lapseltani kuulin kuinka hän kaipasi minua. Sosiaali viranomainen joka oli lapsen sijoittanut oli hyvin omalaatuinen . Hän soitteli minulle virkaajan ulkopuolella ja uhkaili ja kiristi, jos en siihen ja siihen nimeäni laittaisi menettäisin KAIKKI tapaamiset lapseen ja yhteyden pito katkaistaisiin. EN laittanut vaan lakimiehen hommasin ja tapaamisia ei evätty. Niitä vaan ei lisätty ja usein valehdeltiin ettei lapsi halua minua tavata. Kerran sitten menin sinne hakemaan lastani tapaamiseen. Minulle sanottiin ettei lapseni ole enään siellä. TIVASIN tiedon missä lapseni on kuulin ,että hänet oli TIETÄMÄTTÄNI siirretty sijaisperheeseen. Tästä lakimieheni vimmastui ja PAKOTTI sossut kertomaan missä lapsi oli. Hänet oli viety kotoamme noin 300km:n päähän tämä oli varakotia KAMALAMPI paikka. Lapsi raukka,kun lopulta sain häneen puhelin yhteyden hän vain itki puhelimeen ja muuttui yllättävän hiljaiseksi. Lopulta ,kun saimme tavata lapsen kanssa oli todella JÄRKYTTYNYT hänellä oli RIKKINÄISET ja LIKAISET vaatteet HÄPESIN hänen vaatetustaan. Minulle on kunnia asialapsen siisteys ja puhtaus.Lapsi oli aivan sulkeutunut. Vaadin saada nähdä huoneen ,jossa lasta pidettiin Lisää järkytystä seurasi,kun näin paikan minne hänet oli sijoitettu. lapseni asui ns. AKVAARIO huoneessa. Jossa oli ikkunat joka suuntaan ja sijaisvanhemmat saattoivat nähdä huoneeseen olohuoneestaan. Mitään OMAA rauhaa ei lapsellani ollut. Edes yöksi EI saanut verhoja kiinni laittaa. mikä taasen lisäsi lapsen pelkoa.Sossut KIRISTIVÄT JA UHKAILIVAT lisää. Siitä en välittänyt vaan yritin lohdutella lasta silloin ,kun yhteydessä olimme. Yllättäen ei enään saanutkaan yhteyttä lapseeni vaan laettiin väittää ,etten välittänyt lapsesta,koska en enään hänelle soitellut. myös lapselle näin kerrottiin ,ettei äiti enään sinusta välitä,kun ei soita. Valitin asiasta sossuille ja alkoivat vastata soitto aikoina puhelimeen,mutta väittivät lapsen kieltäytyvän tulemasta puhelimeen. Tapaamisissa lapsi oli sulkeutunut ja hijainen,kunnes olimme päässeet sijoitus paikasta tarpeeksi kauas,jolloin hän vapautui ja kertoi ongelmistaan siellä. Hän sai ulkoilla vain ja ainoastaan takapihalla jota ympäröi korkea tiileistä tehty muuri. Myöskään hänelle ei kerrottu ,että olin soittanut ja kirjeitä hän ei ollut saanut vaan nekin oli ilmeisesti takavarikoitu jo saapuessaan. Lopulta kirjeet annettiin lapselle,kun uhkasin sossuja oikeudella ja perhettä posti rikoksella. Siis puhelin yhteys ei onnistunut ,koska AINA oli eri tekosyitä miksi ei lapsi tule puhelimeen. Eräässä tapaamisessa lapseni kertoi minulle ,että hänet oli viety 3:ksi tunniksi metsään kävelemään ja kuulusteltu KAIKKI tapaamiseeni liityvät tapahtumat ja puheemme. Tästä TAAS valitus sossuun ja lakimies asialle. Lapsi tressaantui jatkuvasta vankina olosta ja siitä ,kun oli oltava KAIKKI pikkuhousuja myöten suorassa kaapissa ja lelutkin HIENOSSA rivissä. Hän alkoi potea yöllisiä nenäverenvuotoja. Lapsi ei uskaltanut kertoa niistä sijaisvanhemmile vaan piilotteli verisiä vaatteitaan pyykkikopan pohjalle. MINÄ jouduin ostamaan pojalle sopivat ja uudet vaatteet ja kengät yms. Vaikka poika oli sijaisperheen kirjoilla ja heille varmasti maksettiin tarpeeksi lapsen vaate varoja. Vaadinkin KAIKKI vaate ja muut kulut sossuilta takaisin jotka sainkin.lapseni kertoi,että sijaisperheessä saa vain määrätyn määrän ottaa ruokaa ja valitteli olevansa nälissään. Joka tapaamisella hän AHMI ruokaa vatsansa täyteen KOKO vkl. hän söi söi ja söi otti reppuunsakkin evästä mitä piilotteli huoneessan. Sijaiskoti oli hieno SIISTI pöly hiukkastakaan EI näkynyt missään ja kalliita laitteita ja koneita täynnä. Video filmejäkin oli 5 hyllyllistä, Ja LÄJÄ polkupyöriä. mutta niitä ei lapseni saanut lainkaan katsoa vaan piti kököttää
omassa akvaariohuoneessaan/vankilapihalla (takapihalla). Tässä perheessä oli 7 OMAA lasta ja silti siihen sijoitettiin lisää lapsia taisi rahat mennä OMIIN lapsiin ja menoihin. Sijaisperhe oli tietämättäni vienyt lapseni toiseen sijaisperheeseen ja jos en olisi siitä nostanut meteliä,kun kuulin siitä lapseltani asumis kokeilusta siellä toisessa perheessä. Olisi lapseni sijoitettu vielä kauemmas minusta.
Lopulta sijaisperhe ilmoitti etteivät enään jaksa ja halua pitää lastani heillä. Syyksi he sanoivat MINUN olleen HANKALA heille.(Itse eivät huolehtineet lapsestani)
Soosujen mielestä olin ollut TUHMA äiti ja sijoitus isä vastustaessa huostaan oton purkua ja lapsen luokseni muuttoa hsijaispaikka vaihdettiin. Tämä paikka onkin ollut meille TAIVAANLAHJA ja he eivät anna sossujen pomottaa meitä vaan saamme tavata KAIKKINA koulujen lomina ,sekä kerran -2 kk:dessasoitella ja kirjoittaa toisillemme.