On paradoksi. Lähes paljaat aukkohakkuut siellä, missä ei ole enää rakennusoikeutta on tätäpäivää.
Missä taas rannat on rakennettu mökkikäyttöön,sieltä löytyykin se komein puusto.
Ei rantarakentaminen ole maiseman tuho.Kukapa niitä tontinsa komeita honkia kaataisi.
Tällaisesta maisemasta kerron,katsoessani ikkunasta yli järven.
Missä taas rannat on rakennettu mökkikäyttöön,sieltä löytyykin se komein puusto.
Ei rantarakentaminen ole maiseman tuho.Kukapa niitä tontinsa komeita honkia kaataisi.
Tällaisesta maisemasta kerron,katsoessani ikkunasta yli järven.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se tietysti on. Mutta metsän uudistus on vain yksi vaihe talousmetsän hoidossa. Ei ne rannat enää 20v kuluttua aukkoina ole.Maisemallisesti tietysti hetken aikaa ikävän näköistä.
Kolikolla on toinenkin puolensa, eli mökkirakentaminen rajoittaa voimakkaasti jokamiehenoikeuksia. Samoin metsästys ja kalastus vaikeutuu ja linnusto häiriintyy.
Maisemalla on tietenkin arvoa, mutta se on vain yksi arvo luonnon ja sen moninaiskäytön kannalta.
on pitkä aika katsella turmeltua maisemaa. Sitäpaitsi se ole senkään jälkeen mitään oikeaa metsää. Jyrkkärajaisia kuvioita, joilla kullakin kasvaa samankokoista, yksitotista usein saman puulajin puustoa. Isot, aukolle jätetyt puut myrsky tavallisesti kaataa, joten kunnon runkoja saa kasvattaa yhden ihmisiän.
Rantarakentamisesta olen samaa mieltä. Ei mökkiranta ole luonnonmetsää. Usein näkee näillä rannoilla viheraavikoiksi leikattuja nurmikoita ja kaikenlaisia keinotekoisia viritelmiä. Luonnontilaisuus ja rauha on kaukana.