Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Mielikö vaivaa??

    Mieleni on sekaisin.. Tunnen suurta ahdistuneisuutta, koko perheen elämän olen saanut ns. sekaisin valitettavasti, koska olen rehellisesti tuonut esille että jaksamiseni on nolla. En saa unta kuin unilääkkeillä, joiden avulla nukahdan muutamaksi tunniksi ja taas eikun ajatukset pohjatonta rataa veivaavat. Elämässä tulee valitettavasti tehtyä vääriä valintoja. Tunsin, että muutoksen avaimet olivat käsissäni, mutta ....On paljon kaikkea sattunut viime aikoina ja mietin aina mennyttä ja tulevaa suren ennenkuin mitään edes on tapahtunut. Onkohan parasta tunnustaa, että onkin mieli eikä sydän sairastunut, jotenkin olen vaan voimaton hakemaan apua: Haluan elämäni takaisin, ilon ja voimia että jaksan edes suoriutua muustakin kuin työstä, jonka valitsin ja joka stressaa...Pelottaa!
    2228
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    mitään häpeämistä ole.Parempi mieli kunnossa,ja pirteänä,ennenkuin poissa pelistä.Lääkityksellä tänäpäivänä saadaan ihmeitä aikaan

    Äänestä

    • mieltä eillisen kans,hae appuu,liäkkeet on sitä varte.Ja kun mie ommoo ollooni ajattelen par kuukkautta sitten,niin oun ajatellu,jotta mikä piru minnuu riivas,kun se kynnys sinne liäkärriin mänön kansa olj niin korkkee?Nyt on olo heleputtuna huomattavasti,kun vain saisin tään ylyppeyven nielttyy ja varroisin ajan sinne psykologille-kai se immeinen on hiännii!!

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Mirkkeli kirjoitti:

    Mieleni on sekaisin.. Tunnen suurta ahdistuneisuutta, koko perheen elämän olen saanut ns. sekaisin valitettavasti, koska olen rehellisesti tuonut esille että jaksamiseni on nolla. En saa unta kuin unilääkkeillä, joiden avulla nukahdan muutamaksi tunniksi ja taas eikun ajatukset pohjatonta rataa veivaavat. Elämässä tulee valitettavasti tehtyä vääriä valintoja. Tunsin, että muutoksen avaimet olivat käsissäni, mutta ....On paljon kaikkea sattunut viime aikoina ja mietin aina mennyttä ja tulevaa suren ennenkuin mitään edes on tapahtunut. Onkohan parasta tunnustaa, että onkin mieli eikä sydän sairastunut, jotenkin olen vaan voimaton hakemaan apua: Haluan elämäni takaisin, ilon ja voimia että jaksan edes suoriutua muustakin kuin työstä, jonka valitsin ja joka stressaa...Pelottaa!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu