Minulla todettiin masennus vuosia sitten.Kävin terapiassa ja käyn edelleen.Terapeutti ja terapiapaikka on vaan vaihtunut terveykeskukseen.
Minulla ei pitäisi olla enää masennusta sen pisteytyksen mukaan.
Olen kuitenkin miettinyt, että miksi elämä on kuitenkin hankalaa koko ajan.Mm. kaikki puhe mitä suustani lähtee tuntuu keksitylle.Mitään ei tule spontaanisti.Yleensä mietin tarkkaan mitä puhun ja olenkin kuullut monesti olevani hiljainen.Mieluummin olisin hiljaa.Univaikeuksia on edelleen ja nukun pätkissä.Josku harvoin saan nukuttua koko yön putkeen.Pelkään edelleen ihmisiä.Välttelen joutumista kontaktiin muiden kanssa.Mielihyvää tuottavia asioita on vähän.Jos on nälkä tunnen mielihyvää syömisestä.Etenkin lääkkeen oton jälkeen.Käytän iltalääkkeenä Remeronia.Jaksan kyllä tehdä asioita, mutta joskus tuntuu, että teen kaiken konemaisesti.Olen uuttera työntekijä ainakin omasta mielestäni.
Joskus vuosia sitten, ainakin kymmenen vuotta sitten koin tilanteen jossa aivan kuin olisin hetkeksi herännyt jostain "koomasta" ja kysynyt itseltäni "mitä minä täällä teen" Tämä tilanne tuli aivan spontaanisti ja yllättäen.Sen jälkeen elämä jatkui taas tavallista mitäänsanomatonta rataansa.Mietin vain,että olenko jotenkin henkisesti kuollut.Tai jossain uinumistilassa.Tuo edellämainittu kokemus on säilynyt selvästi mielessäni.Mielikuvana aivankuin henkitorvestani tai jostain olisi noussut "pää" tai jokin joka mekein heti noustuaan meni takaisin unten maille.Siis kysymys tai pointti tai mikä se nyt onkaan on se, että voiko olla jotenkin henkisesti "unitilassa".
Minulla ei pitäisi olla enää masennusta sen pisteytyksen mukaan.
Olen kuitenkin miettinyt, että miksi elämä on kuitenkin hankalaa koko ajan.Mm. kaikki puhe mitä suustani lähtee tuntuu keksitylle.Mitään ei tule spontaanisti.Yleensä mietin tarkkaan mitä puhun ja olenkin kuullut monesti olevani hiljainen.Mieluummin olisin hiljaa.Univaikeuksia on edelleen ja nukun pätkissä.Josku harvoin saan nukuttua koko yön putkeen.Pelkään edelleen ihmisiä.Välttelen joutumista kontaktiin muiden kanssa.Mielihyvää tuottavia asioita on vähän.Jos on nälkä tunnen mielihyvää syömisestä.Etenkin lääkkeen oton jälkeen.Käytän iltalääkkeenä Remeronia.Jaksan kyllä tehdä asioita, mutta joskus tuntuu, että teen kaiken konemaisesti.Olen uuttera työntekijä ainakin omasta mielestäni.
Joskus vuosia sitten, ainakin kymmenen vuotta sitten koin tilanteen jossa aivan kuin olisin hetkeksi herännyt jostain "koomasta" ja kysynyt itseltäni "mitä minä täällä teen" Tämä tilanne tuli aivan spontaanisti ja yllättäen.Sen jälkeen elämä jatkui taas tavallista mitäänsanomatonta rataansa.Mietin vain,että olenko jotenkin henkisesti kuollut.Tai jossain uinumistilassa.Tuo edellämainittu kokemus on säilynyt selvästi mielessäni.Mielikuvana aivankuin henkitorvestani tai jostain olisi noussut "pää" tai jokin joka mekein heti noustuaan meni takaisin unten maille.Siis kysymys tai pointti tai mikä se nyt onkaan on se, että voiko olla jotenkin henkisesti "unitilassa".
Vastaukset 3
Vanhimmat
En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit
Lienee lääkärin määriteltävissä. Käy juttelemassa, jotta saat varmuuden tilanteestasi ja siihen tarvittavan hoidon. Maallikon on ihan mahdotonta ottaa kantaa. Asiantuntijoitten hommia selvästi.
...vastauksista.
Kysyin kerran terapeutiltani asiasta, mutta ilmeisesti hänkään ei oikein ymmärtänyt.
Täytynee tuoda asia uudelleen esille nykyisen terapeuttini kanssa.