Lähes aina kun tiedän näkeväni hänet, (muttei aina) sydämeni alkaa lyödä kovaa. Silmiin en pysty häntä katsomaan hänen katsessaan on jotain mitä välttelen. Ja kun olemme samassa tilassa välillä tuntuu että pyörryn siihen paikaan. Tunne ei todellakaan ole ihana, päinvastoin aivan kauhea. Yritän aina kun vain mahdollista vältellä häntä. Tiedän että vastapuoli on ihastunut minuun ja luulen oireideni johtuvan siitä. Mutta itse en halua suhdetta, olemme aivan erilaisia, erilaiset elämäntavat ja -arvot. Ei samanlaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Ei mitään yhteistä, suhteessa ei olisi mitään järkeä. Onko muilla vastaavia kokemuksia, mihin tilanne lopulta johtaa.
mitä tämä on
auttakaa n 22
4850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ollut. Se kai johtuu siitä et kemiat ei kuitenkaan kohtaa oikeasti. Olen tullut siihen tulokseen et kyl sitä on ihan tervettä vältellä ja kyllä sitä saa vältellä vaikka olisi jollain tasol ihastunut, jos kuitenkin tuntuu siltä et jutusta ei mitään oikeasti voisi tulla. Katsele muualle/ leiki muuten fiksua ja filmaattista ja jos joudut puhuun sen kanssa tai sellaiseen riskiin niin ota tämä fiksu, asiallinen ja filmaattinen asenne kehiin ;) Ole asiallinen, älä suoranaisesti tympeä missään nimessä kuitenkaan ;)
häneen ihastunut? Ainakaan et sitä havaitse?
Itselläni oli kolme vuotta sitten vastaavanlainen tilanne. Mies oli minua jonkin verran vanhempi ja toisesta maasta kotoisin. olimme samassa työpaikassa töissä ja kun hänet näin iski paniikki myöskin. Kerran jopa juoksin karkuun häntä, kuulostaa aika oudolta, mutta ihan tosi juttu.
Itse olin kyllä totaalisen ihastunut tähän mieheen, mutta siitä en tiedä oliko hän minuun. Vieläkin, kolmen vuoden jälkeen ajattelen häntä, vaikkakin silloin välttelin häntä. Ajatukseni olivat silloin samat kuin sinullakin: eihän meillä ole mitään yhteistä. Mutta kun koitti viimeinen työpäivä ja tiesin, etten häntä enää näe, itkin todellakin. Tuntui niin tyhjältä etten häntä koskaan enää näe.
ehdoitta.hyvä tyttö sinä rakastat sitä miestä!!!
Ihastuminen on kivan kupliva tunne, mutta rakastuminen, ainakin aluksi, on nimenomaan tuollaista ahdistusta ja paniikkia (ainakin itelläni) Ei siis mitään kivaa hommaa.