Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    koira paras ystävä

    eilen minun kaikki kaverini sanoivat, siis KAIKKI, etteivät halua olla enää ystäviäni. nyt olen aivan yksin ja vietän päiväni kirjoitellen tarinoita ja istuskellen sisällä mätänemässä. olen ajatellut sitten koiraa parhaaksi ystäväkseni, ikuiseksi sellaiseksi. mutta vanhempani vain nauravat minulle kun kysyn tosissani, että saanko koiran. ne vain sanovat että lattiat ja huonekalut menevät pilalle. ne ajattelevat vain taloa, lattiaa ja huonekaluja. eivät ajattele yhtään minua, ja huolehdi siitä, että minulla on kavereita. he eivät ajattele sitä, että olen jo niin vanha, että osaan ottaa vastuuta omasta YSTÄVÄSTÄNI. he eivät tajua, että haluan huolehtia ystävästäni, koska se antaa aitoa ja kestävää rakkautta. miten saan vanhempani tajuamaan, että haluan koiran kestäväksi ystäväkseni, enkä vain hetken mielijohteesta leikkikaluksi?
    2244
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    niin sanovat? kannattaa hankkia uudet kaverit... millaisen koiran haluaisit?

    Äänestä

    kuka maksaa koiran ruuat, eläinlääkärikulut, lelut, hihnat ynnä muut varusteet joita koira tarvitsee? Entä uusitun sohvakaluston, jos koira on tuholainen? Kuka lenkittää kolme kertaa päivässä koiran? Kuka antaa ruuan ja vaihtaa päivittäin puhtaan veden? Kuka pesee hampaat ja harjaa turkin? Kuka kouluttaa koiran johdonmukaisesti ja lempeästi? Tuskinpa se on perheen teini-ikäinen. Entä kuka vie koiran sen viimeiselle matkalle? Silloin ei linnottauduta sisälle ja itketä murheeseensa vaan mennään koiran mukana ja rakastetaan sitä aivan loppuun saakka. Jollei sinulla ole rohkeutta mennä ja hankkia uusia ystäviä, niin ei sinulla ole rohkeutta hankkia koiraa ja huolehtia siitä läpi sen elämän.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    surullinen94 kirjoitti:

    eilen minun kaikki kaverini sanoivat, siis KAIKKI, etteivät halua olla enää ystäviäni. nyt olen aivan yksin ja vietän päiväni kirjoitellen tarinoita ja istuskellen sisällä mätänemässä. olen ajatellut sitten koiraa parhaaksi ystäväkseni, ikuiseksi sellaiseksi. mutta vanhempani vain nauravat minulle kun kysyn tosissani, että saanko koiran. ne vain sanovat että lattiat ja huonekalut menevät pilalle. ne ajattelevat vain taloa, lattiaa ja huonekaluja. eivät ajattele yhtään minua, ja huolehdi siitä, että minulla on kavereita. he eivät ajattele sitä, että olen jo niin vanha, että osaan ottaa vastuuta omasta YSTÄVÄSTÄNI. he eivät tajua, että haluan huolehtia ystävästäni, koska se antaa aitoa ja kestävää rakkautta. miten saan vanhempani tajuamaan, että haluan koiran kestäväksi ystäväkseni, enkä vain hetken mielijohteesta leikkikaluksi?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu