Kuuntelin kuuden uutislähetystä, jossa kerrottiin tästä uudesta kuorotoiminnasta, valituskuoroista. Eikös nyt perustettaisi tännekin oma valituskuoromme?
Muistelen nähneeni jollakin ikäryhmäpalstalla yhden avauksen, jossa joku avasi valitusketjun, mutta enpä vaan sitä nyt enää löytänyt. Josko taas ruvettaisi uikuttamaan, niinku silleen tiätsä valituskuoron hengen mukaisesti: http://www.kiasma.fi/index.php?id=467&FL=1&L=0
Voisi valituksensa tällätä myös jonkun laulun säveleeseen sopivaksi, runomittaan tai proosaan tai kuinka vain itsekukin tykönään tykkää. Ei luulisi aiheista pulaa olevan...tuossa edellä Ruuneperilläkin valitusta piisaa. Tulehan mukaan herra Ruuneperi, voisit vaikka alkajaisiksi valittaa tästä mun nimmarista :) !!!
Ensimmäinen värsy (sävel "Älä itke äitini"):
Kylläpä niin tympäisee
tätä tyttöraukkaa!
Mittariinsa vilkaisee -
ja pakkanen vaan paukkaa.
Muistelen nähneeni jollakin ikäryhmäpalstalla yhden avauksen, jossa joku avasi valitusketjun, mutta enpä vaan sitä nyt enää löytänyt. Josko taas ruvettaisi uikuttamaan, niinku silleen tiätsä valituskuoron hengen mukaisesti: http://www.kiasma.fi/index.php?id=467&FL=1&L=0
Voisi valituksensa tällätä myös jonkun laulun säveleeseen sopivaksi, runomittaan tai proosaan tai kuinka vain itsekukin tykönään tykkää. Ei luulisi aiheista pulaa olevan...tuossa edellä Ruuneperilläkin valitusta piisaa. Tulehan mukaan herra Ruuneperi, voisit vaikka alkajaisiksi valittaa tästä mun nimmarista :) !!!
Ensimmäinen värsy (sävel "Älä itke äitini"):
Kylläpä niin tympäisee
tätä tyttöraukkaa!
Mittariinsa vilkaisee -
ja pakkanen vaan paukkaa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
edellisen laulun, mutta kova
lumisade aikaan sai taas kauhun.
Pihapiirin aurailen ja taivahalle
kurkin. Mieluummin mä pakkasella
päälle vedän turkin.
Luojan suomaa sadetta ei sadatella
saisi, mutta auraorjana jo
tuiskun lopettaisi.
Traktorini pukille kun aamutuimaan
hyppään, niin mietin, että ukkolorvin
kartanolle lykkään.
"Parhaiten sen osaat, muru,
parhaiten sen tiedät,
missä kohden pellon piennar,
missä tiemme vievät."
Tunnetusti olenkin mä
kaino, kiltti vaimo, niinpä
pikku kiukkuksi jo laantui
hurja raivo:)
Tunnetulla taidollasi voisit laatia eläkeläisten valituskuoron,
kokoonnumme sitten Eduskuntatalon rappusille sen esittämään
MEDIA tietenkin paikalle hälytettynä!
:D
Sekakuoroidea minulla muhii.
Mukaan eläkeläisten lisäksi opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja joitakin pienipalkkaisia työssäkäyviäkin, kuten sairaanhoitajat, sekä akateemisista esm. opettajat.
Siinä olisikin Arkadian mäellä möykkää:))
tulevat mieleen! Ihan silti lain puitteissa ja ilman alkoa!
Miten silloin ilman mitään 'lisäaineita' olikin niin ratkiriemukasta!
"Pois unteluus ja hervokkuus..." laulun hengessä
voisimme vieläkin tempaista. :D
Minäkin usein muistelen opiskeluaikojen osakuntaelämää ja öisiä maailmanparannusistuntoja pelkän teen voimalla.Osakunnissahan laulettiin, oli omat laulukirjatkin ja lauluvastaavat.Milloin minkin arvokkaan asian puolesta osoitettiin solidaarisuutta henkeen ja vereen. Yhtenä kesäna kokoonnuimme kesäteatterin lavasteissa ja jouduimme kaikki poliisikuulusteluihin.Samaa yhteisten asioiden hyväksi heittäytymistä ja solidaarisuutta peräänkuulutan nytkin.
Voi voi voiiih...niin ovat ohi osakuntaelämät iloineen ja murheineen. Me esitimme eräässä vuosijuhlassamme proosamuotoisia pätkiä Carmen-oopperasta. Minä Carmenina sain kuolla ja se oli tosi vaikeaa kun niin nauratti. Escamillolta nääs ratkesi trikoot (ne oli multa lainattu), kun hän kumartui ruumiini äärelle.
Valitankin nyt tässä kuoro-osuudessani sitä, kun ei enää edes kuolevaksi Carmeniksi kysytä. Nyt kun osaisi jo olla tirskumatta Noutajankin tullesssa...
En suuremmin mä sua toru
vaikk' on nimimerkkis lasten loru
Siitä yritä nyt irti päästä
ja kirjaimia hiukan säästä.
Tässä valittaa vois monenlaista
myös asiata toisenlaista
mutt' pintehestä nyt sut säästän
ja irti sanoistani päästän.
Taitava mies! Oletko kirjailija?
Kylläpäs nyt potuttaa
ei saa mitään varastaa
pyörätuolin puhkes renkas
jäbä makaa lumipenkas.
Ei tuon värssyn laatijasta ole valittajaksi.
Hyväntuuliseksihan sen lukemisesta tuli, eikä kai se ole valittamisen tarkoitus.
Räppärin uraa suosittelen sinulle, Poti!
Minä en tykkää valittaa
sehän on ainaista narinaa,
tyydyn päivään jokaiseen
mikä eteen aukenee.
Mutta jos pakko valittaa on
et pääsis valitus kuorohon,
niin miksen valittas naapurist
sekun pittää nii viinaksist.
Työura on takanapäin
ura uusiko avattava näin
latu-urakin liian kapea
vanhoilla hikilaudoilla
urautunut olen
samoja latuja polen
samat ruuat aina laitan
silitän siististi samat paidat
huolten urat otsassa
kulmat suotta kurtussa
kukonlaulun aikaan herään
ulos painun koiran perään
metsässä urautunut polku
onko tässä mitään tolkkuu?
Merimonalla sentään kavioura
mutta en häneen kiukkua pura.
ei nyt viittis valittaa
aurinko jo paistaa
päivä tästä paranee
kaikki huolet poistaa
mukaan silti laulamaan
tahdoin tulla kanssas
laulu mielen kirvoittaahan
kurkkuakin rassas
- kiitos!
Laulu kyllä passaa
kasvattaisi kassaa,
edustalon rappusella
kun vois lauleskella.
Kitaralla näppäillen
salaolvit häppäillen
lakki jalkain juuressa
tungoksessa suuressa.
Edustajat varmaankin
heittäis palkaks´ setelin.
Lakin pohjaan kurkista
juomaa kippaa purkista.
Valitusvirttä kuitenkaan
talossa tuskin kuunnellaan.
Iloa pelkkää laulamme
suoristamme kaulamme.
Olemme heidän kannalla
viimeisellä rannalla.
Eläkkeiden pienuutta
valittaa ei kannata.
"Valittaa en saata,
en oo sitä maata",
mukaan tahdon valittamaan
kuitenkin.
Periksi en anna,
rantteliksi panna
voisin tässä joukossa
jo minäkin.
Indeksit on pieless`,
se on aina mieless`,
voitais vaikka verotuskin
uudistaa.
Joukolla nyt sassiin,
vaikka yhteismarssiin.
Aikaan saatais meteliä
nyt kumminkin.
Jos jostain valittaisin
niin selästä kankeasta.
Mä tanssiin pyörähtäisin,
jos vain ennättäisin.
Vaan tilanne on ankea,
selkäni on kankea,
onks kipale jo lopussa,
kun vielä istun tuolissa.
Kavaljeeri kumartaa
selkäranka napsahtaa.
Kankkuansa pidellen
hän varoen ottaa askelen.
Siinä kaksi karkeloi
rytmikäs kun soitto soi.
Askel eteen varovasti
hengissä salsa loppuun asti.
(Sävel "Älä itke äitini")
Kyllä muistan murheita
täällä elon tiellä!
Kärsiä sain kamalasti,
sit' ei kukaan kiellä.
Kärsäkaupan perustan,
kärsää paljon kertyy.
Niillä turvaan selustan
ja olomuoto vertyy.
Kuoroon valittajien
tervetullut lienet,
jos sun elonpäivihisi
kuuluu harmit pienet,
- silloin tällöin suuretkin
hirmut meitä kohtaa.
Kuoro valittajiemme
kärsäkauppaan johtaa.
Siellä saapi kärsiä
tai kärsät sinne jättää,
kepeästi poistua
ja ajella vaikk' prätkää.
Meillähän on Suomessa ikivanha itkijänaisten perinne. Nyyhkyttäen tai itkien on valitettu murhetta, menetystä, erilaisia tunnetiloja : kuolemantapauksissa ja häissä esimerkisksi.Sellainen esitys kuorossa ei jätä varmaan ketään eduskunnassa kylmäksi, joten eiköhän siskot elvytetä tämä perinne!
Muistelen, että eduskunnassa oli muutama vuosi sitten yleisölehterillä myös porukka, jonka lehdistö nimesi itkijänaisiksi.
Heidät muistaakseni poistettiin sieltä...
Mutta on minulla valittamistakin. Kerrankin olisi aihe, jossa voisi rutista ja valittaa, niin tämän enempää ei ole kirjoittajia!
Samanlainen muistikuva minullakin on.