itkee yksinäisyyttänsä...
Sydämmeni
Hanna.
15896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sama vika. Rakas on, mutta ei ketään muuta. Ja se ei riitä.
Olen avioliitossa, mutta vaimoni ei ole minuun tyytyväinen.
Meillä on molemmilla omat ulkopuoliset tukihenkilöt.
En ole lähdössä liitosta pois, mutta annan vaimolleni siihen mahdollisuuden.
En muista aikaa ettenkö tuntisi oloani joskus yksinäiseksi.
Tunnen itseni väliin roistoksi, mutta kaikkeahan ei voi saada. Sen ikä opettaa.
Minkäs teet asialle?
Niin paljon on tehty, mutta ketää ei näytä kiinnostavan.
siis tehty, ei vielä läheskään KAIKKEA! Siis jo huomenna alat pujottaa uutta matoa koukkuun uusin kujein, niin kyllä se siitä...
Jos et kerta viihdy yksin, ovat uudet tuttavuudet se, mitä tarvitset. Riuhtaiset vain itsesi pois yksinäisyyden vankilasta ja alat kiinnostua itsesi tilanteen murehtimisen sijaan myös napasi ulkopuolisesta elämästä, niin jopa alkaa löytyä paljonkin uusia mahdollisuuksia!
No harrastus kyllä on jo löytynyt oikeestaan kakskin, sosiaaliset estot vaa kanssa vähän esti mua lähtemästä yksin jonnekkin.
Siis kivat Sulle ja onnea elämääsi!
on peräisin!?
kuten viestistä näkee, nim. ihastumisesta, huoooh...Naiseen...
ja kehenkähän naiseen? Tuskinpa muhun..
tod. näk. mutt ei sit voi tietää 100-varmasti, jos oot hereillä, pidetään toisillemme ainakin seuraa...
saatava unta ittenikin, että ihastuminen edes vähän hellittäis, mutt hyvää yötä, suojelen untasi, ja tapaamisiin palstoilla Hanna-pikkuinen!
olen siis turhaan ollut yksin 40 vuotta! Hitsi, nyt harmittaa! Taidankin heti riuhtaista...
No, sarkasmi sikseen. Vain joku elämänsä aamussa puoli päivää yksinäisenä räytynyt jaksaa vielä olla optimistinen. Toista se on meikäläisellä konkarilla.
Olisi -kai?- ollut parempi syntyä tai "kehittyä" sosiaaliseksi luistelijaksi, joka mennä viuhottaa milloin missäkin jakelemassa auliita neuvojaan. Ja saada tyydytyksensä pintapuolisesta hölökyn-kölökyn -sanailusta, seurassa kuin seurassa. Vaan ei pääse pantteri pilkuistaan eikä
ihminen perusolemuksestaan.
Katsokaas, ihmiset: ei se määrä vaan LAATU!
Laitanpa samantien kirjeenvaihtoilmoituksen:
Etsitään älykästä ja omintakeista sähköposti/keskusteluseuraa, joka (laajaan elämänkokemukseensa perustuen) kykenee avartaviin kannanottoihin monenlaisissa inhimillisen elämän kysymyksissä. Ei sukupuoli- ja ikärajoituksia. Ei addikteille. Nimim. [email protected]
...ei, koska sydäntä ei ole.
ja vaikka olisi, ei se itkisi tätä yksinäisyyttä.