tekee kokeet? Kun ihmettelen vaan kun joskus on ihan hirmuvaikeita kokeita ja taas joskus jostain aiheesta tosi helppoja, niin että opekin on sanonut, etä nyt oli tosi vaikea/ helppo koe.Tekevätkö opettajat itse kokeet vai onko joku valmis malli tai valikoima? Miten koenumerot painottuvat sitten lukukausitodistukseen tulevaan numeroon? Paljonko painaa tuntityöskentely ym. Itselläni on lapset 5. ja 9. luokalla.
muka siellä koulussa
yksi äiti joka eksyi tänne
151793
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
HUPS! tuli virhe otsikkoon...........
Kokeita on olemassa valmiina kirjan tekijän puolesta. Nämä kokeet ovat yleensä niitä helpoimpia (ainakin minun mielestä). Osa opettajista tekee varmasti itse kokeita. Osa yhdistelee valmiita kokeita ja itse tehtyjä.
esim. kielen opiskelun tavoitteista opetussuunnitelman mukaan. Ehkä siitä voi vähän päätellä mikä muu vaikuttaa todistusnumeroon kuin pelkät kirjalliset kokeet. Asia ei ole aivan niin yksinkeratinen kuin yks yhteen koenumero --> todistusarvosana. Tämä kaikki ja paljon muuta löytyy opetushallituksen sivuilta. Lisäksi arvelen jo joka koululla olevan omat sivustonsa missä kyseisen koulun ops.
..kopioitu opetushallituksen sivuilta: (HUOM! taulukot eivät tulleet taulukkomuodossa. Yllä siinä neljä kohtaa..puheen ymmärtäminen. kuullun ymm. tms. Perässä tulevat kuvaukset kuuluvat niiden alle kohdittain)
7.5 Vieraat kielet
Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.
A-KIELI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 1−2
Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.
TAVOITTEET
Oppilas
tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä
rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä
saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu
ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit
kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa
VUOSILUOKAT 3−6
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana
kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin
viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa
käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa
käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä
käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan
tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet
koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
asuminen maalla ja kaupungissa
ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot
asioiminen erilaisissa tilanteissa
perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa
Rakenteet
viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi
tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan
Viestintästrategiat
puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen
rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta
omien viestien suunnittelu
puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa
kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
Englanti A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
Muut kielet A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas
· tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja
· pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
· käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa
· ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.
TAVOITTEET
Kielitaito, muu kuin englanti
Oppilas oppii
ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään
kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä
selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia
tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten
viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa
tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä
tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä
arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi
vapaa-ajan vietto ja harrastukset
matkustaminen
julkiset palvelut
opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
kestävä kehitys
terveys ja hyvinvointi
tiedotusvälineet
Rakenteet
verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot
substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö
keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet
Viestintästrategiat
kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen
puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla
oman kielenkäytön tarkkailu
joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito
Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
· käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
· on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
Kiitos viestistäsi, se selvitti paljonkin kielten arvionnin kriteereistä.Kovin paljon tunnutaan vaadittavan tuohon hyvään, joka on kaiketi 8?
Ihmettelen vielä seuraavaa seikkaa: nimenomaan englanninkilessä on oma 5 luokkalaiseni yrittänyt kohentaa oppmistaan/ numeroaan. Opettajalle olen siitä laittanut kirjallisen maininnan yhden kokeen mukana, että olemme tsemppaillet tässä enkussa viime keväästä asti. Opettaja tuntuu olevan erittäin pätevä ja on antanut jopa aiemmin kaikille kieltenopiskeluohjeita kirjallisina, ennen kokeita häneltä tulee opiskeluvinkkejä kaikille ym. MUTTA. Lapseni sanoin ( éli hänen kokemuksensa) luokka on hirmu iso ja väliin hälisevä, tunneilla mennään hurjaa vauhtia eteenopäin ja kun lapseni vaikka viittaa johonkin kysymykseen, hän ei ehdi aina edes viittaamaan, kun taitavat ovat jo saaneet vastata ja eteenpäin taas! Toisinsanoen; hitaammat eivät kerkeä tahtiin mukaan ja samat oppilaat ovat aina äänessä.Sitten ope laittaa aina viestiä, että kun tämä lapseni ei osallistu tunnilla. Lapsi sanoo, että on viime aikoina viitannut , muttei aina ehdi tai vaikka ehtiikin, ei sitä huomata ( luokassa kait lähemmäs 30 oppilasta).Onnistumisen kokemuksia ei tule.Hän ei varmasti ole ainoa. Turhauttavaa.Olemme molemmat sitä mieltä, että hänen englantinsa on parantunut, mutta opettaja ei sitä huomaa( paitsi kokeissa). Opettaja viitaa vain tuntityöskentelyyn. Uskon kyllä lapseni sanoja, koska muistan open itsekin kerran sanoneen, että kun ei edes avustajaa saa, vaikka on pyytänyt, kun ryhmä on niin iso.
No, onhan tästä tietysti hyötyä muuten, mutta lapselle pienikin huomionosoitus olisi kiitos puurtamisesta ( numeron nosto tai muu huomioiminen). Numero on nyt 7.
tää ei tosiaan ole mikään maailman tärkein juttu meille. Juu ei todellakaan mietitä tätä kaiket päivät.... eli en ole mikään hörhö mutsi, joka haluaa että oma kullannuppu loistaa kaikessa...kunhan olen jeesinyt ja kannustanut tyttöä enkussa ja miettiny tätä kuviota.
Minusta on vain kiva, että sinä äiti olet kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä ja autat kotona!
Voit varmasti kuvitella, miten hankalaa lapsesi opettajalla on, kun luokassa on yli 30 11-12 - vuotiasta lasta, jotka ovat taitotasoiltaan, nopeuksiltaan ja oppimistyyleiltään aivan erilaisia.
En ole vielä valmis opettaja, mutta opettaja oppii kyllä aika nopeasti huomaamaan, ketkä lapset viittaavat ja ketkä eivät. Itse teen sitä (en tiedä onko se virallisesti oikein), että jos joku harvoin viittaavva viittaa, kysyn häneltä ilman muuta. Luokassa voi olla nyt muitakin tsemppailijoita, ja opettaja kannustaa heitä kyselemällä heiltä nyt enemmän. JOka tapauksessa tuo luokkakoko on minusta liian iso.
En kuitenkaan usko, että opettajalta on jäänyt huomaamatta lapsesi mahdollisesti lisääntynyt viittaaminen.
Jatkakaa vain harjoitteluja kotona, etenkin suullista, ja pitäkää hyvä mieli päällä. :)
Tilatkaa kotiin vaikka
enkunkielinen Aku ankka, tai ostakaa vaikka "opi englantia Akun kanssa"- tyyppinen äänikirja tms. Tuollaiset jutut on usein kivoja lapsille, kun siinä unohtuu se päntäämis-mentaliteetti, mutta mielekkyys pysyy sitäkin paremmin yllä. Ja sanavarasto ja ääntäminen kehittyy huomaamatta. :)
No tuota, ei se numero täällä suomi24-keskustelussa miksikään muutu...
Ehkä lapselle voi kotona tehdä selväksi, että seiska on jo tarpeeksi hyvä numero ja vaatii paljon osaamista. Lapsi on hyvä lapsi, olkoon tosistuksessa mikä numero tahansa.
kyllä nää on hauskoja nää keskustelusivut...Arvasin, että heti on joku viisastelemassa jotain vastaavaa. No hei! Sitä mä juuri tässä odotan, että sen lapsen englanti paranee kun tässä koneen äärellä istun..Älä viitsi!!
Kiitos kaikille muille, joilta tullut hyviä kommentteja ja tietoa:)
sinulla ja varmaan olette kotona toimineet oikein. Hyvä että olette kiinnostuneita lapsen opiskelusta. Se sinänsä on jo omian lisäämään motivaatiota ja yritystä.
Heti sanon, että luokkakoko on aivan liian suuri esim. kielen opiskeluun. Meilläpäin on kaikki luokat alakoulussa jaettu kielen tunneilla kahtia eli oppilaita 10-15 aina ryhmässään. Se on minusta just passeli.
On toki ollut 30 oppilaan luokkiakin ennen, jopa yhdysluokkia. Ei siinä opettaja ehdi kaikkia huomioimaan vaikka haluja onkin. Se on yhtä mylläkkää siinä mielessä, että joskus jälkeenpäin mietti ketähän siellä oli tai ei ollut :) Ja varsinkin jos suuri osa aikaa pitää toimia vielä "poliisina" että homma toimii edes jotenkuten.
Senkin tiedän, että opetussisällöt ja määrät ovat lisääntyneet valtavasti. Samoin tasoerot oppilaiden välillä. On mahdoton tehtävä pitää huolta niin erityislahjakkaista kuin juuri ja juuri mukana pysyvistä tai jo tipahtaneista. Nämä ovat ihan faktoja nykykoulussa. Puhun vuosikymmenten kokemuksella.
Kiire ei saisi olla ja kokemuksen perusteella osaan karsia ja keskittyä olennaiseen, mutta tehtävä ei ole helppo. Luulenpa että opettaja ei ainakaan tarkoituksellisesti jätä ketään huomiotta. Itse ainakin pyrin huomaamaan aina pienenkin edistyksen ja mainitsen siitä mm. kannustavalla lausahduksella koenumeron yms. tiedotteen yhteydessä.
Vanhempien piäisi mielestäni olla aktiivisempia ja vaativampia kunnon opiskeluolosuhteiden järjestämisessä. Vääränlaista säästöä ovat ylisuuret ryhmät, sen tietää jokainen.
"Opettaja tuntuu olevan erittäin pätevä
...
ja kun lapseni vaikka viittaa johonkin kysymykseen, hän ei ehdi aina edes viittaamaan, kun taitavat ovat jo saaneet vastata ja eteenpäin taas! Toisinsanoen; hitaammat eivät kerkeä tahtiin mukaan ja samat oppilaat ovat aina äänessä."
Pätevä ja hyvä opettaja ei menettele noin, vaan kysymyksen jälkeen odottaa ja antaa kaikkien miettiä ja sen jälkeen kysyy useammaltakin oppilaalta, vaikka oikea vastaus olisi jo tullut.
Voihan asia olla noinkin, mutta voi olla myös oppilaan helppo tekosyy. Luokissa on aina näitä oppilaita, jotka odottavat käsi hapuillen, että opettaja kysyy joltain muulta ja heti kun on annettu vastausvuoro toiselle, niin käsi pomppaa ylös. Kannattaa pyytää oppilasta menemään juttelemaan opettajalle ja pyytämään tätä antamaan enemmän aikaa miettiä vastausta ennen vuoron antamista. Jos opettajalla on tällainen tapa, hän ei tästä todellakaan loukkaannu. Jos oppilas ei halua mennä juttelemaan, tietää hän itse kenessä syy on.
T. Pätevä opettaja ja opettajien kouluttaja.
edelleen opettajaa pätevänä. ihan kuin se estäisi sitten tekemästä virheitä tai tässä tapauksessa kyse taitaa olla resurssien puutteesta. Aion kyllä ottaa asian esille, parasta olisi toimia miten? Entäpä jos toivoo reksiltä ryhmän puolitusta tai avustajaa luokkaan? Ope itse toivonut kumpakin jossain vaiheessa viime vuonna keskustelessani hänen kanssaan jonkun vanh.illan jälkeen. Ehdotuksia? Onko niillä mitään tehoa jos antaa palautetta rehtorille esim.
siten, että kerrot opettajalle tuon lapsesi kokeman ongelman juuri tuollaisenaan. Opettaja saa sitten keksiä siihen ratkaisun, johon myös hän on tyytyväinen. En lähtisi neuvomaan opettajaa, enkä viemään sitä rehtorin kautta mihinkään, siitä on vain harmia ja opettaja tuntee ylitseen kävellyn. Voihan tuota ryhmäkokoa toivoa pienemmäksi, mutta... kaikkea voi toivoa.
Jaaha, että näin se sitten menee ... Oikein uskot itse tuohon, mitä kirjoitit. Huh huh
Mihin tietosi ja käsityksesi asian tiimoilta perustuvat?
Voisin sanoa yhtä hyvin, että opettaja ei siedä, että hänen tapaansa tehdä työtään eli opettaa arvostellaan tai asetetaan jollakin tavalla kyseenalaiseksi.
Opettajissakin on ihmisiä, joiden ego ei kestä maallikon "arvostelua". En suosittelisi esittämääsi tapaa toimia asiassa. Voi kostautua.
Pääpaino arvosanalle pitäisi laittaa kokeeseen, eikä tuntityöskentelyyn. Kokeessa, joka on hyvin laadittu, mitataan osaaminen keskeisissä asioissa, joita on opiskeltu. Tämä ei tietenkään päde huonosti laaditun kokeen kohdalla.
jos ajatellaan vaikka luonnontieteitä, joissa kokeellinen työskentely ja yhteistyökyky ryhmän kanssa ovat keskeisiä oppimistavoitteita jo opsinkin mukaan, ei kokeella voi mitata kaikkea, vaikka olisi kokeellisiakin koetehtäviä. Muutan lausuntoani hieman. kannattaa mennä sanomaan, että minulla (oppilaalla) on ongelma; en ehdi miettiä vastausta enkä uskalla viitata ennen kuin tiedän vastauksen. Opettaja voi ratkaista ongelman antamalla lisää aikaa miettiä, mutta tällöin opettajan työtä ei ole kritisoitu, opettaja on vain ratkaissut oppilaan ongelman.
ja valmiita mallejakin kokeista.