tehdään, jotta se ei ota kuormaa kantaakseen, mahdollisesti jos kattotuoleissa on taipumaa lumikuormalla,jätetäänkö yläpäähän rako muurattuihin väliseiniin ja puisiin tolpat liian lyhyiksi ...vai miten...oon vaan asiasta kiinnostunut ja en oikein ymmärrä tuota:-))
miten kantamaton väliseinä..
kake
177210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Se tehdään kuten muutkin seinät. Tuo kantamattomuus merkitsee sitä, että sen seinän varaan ei ole lujuuslaskuissa jätetty mitään kuormaa.
Eivät nykyiset kattotuolit mihinkään notku.
Periaatteessa on parempi, jos jälkeenpäin rakennettu väliseinä antaa lisätukea katolle.
Sen verran tiedän kattotuoleista, että niissä on vetosauvoja ja puristussauvoja. Laskentarutiineissa on oleellisen tärkeää, jos joku sauva on vetosauva ja joku toinen puristussauva.
Kun kattotuolia tuetaan, muuttuu joku vetosauva puristussauvaksi ja ilmeisesti päinvastoinkin. Tuohon loppuu minun ymmärrys lujuuslaskennasta. Mutta jotenkin tuntuu, että lujuuslaskijan laskenta on tehty ns. turhaan jos mikään parametreista ei pidä paikkaansa. Joku konstruktööri voisi kertoa esimerkkejä miten on käynyt oikeasti.
Minä olisin kyllä voinut tehdä sydämentykytyksiä joillekin piruuttani viikonlopuksi ja väittää kattotuolin nurjahtavan ja katkeavan aina ja ehdottomasti, jos on tehty vähänkin kantava seinä alle. Mutta ei nuo asiat noin mene. Mutta hiukan teki mieli kyllä laukoa.
Tuskin on pientaloja luhistunut noista tuennoista koskaan. Vai??
Talossani, kuten monessa muussakin, on kantavat kattotuolit. Siis niiden suunnittelija ei ole tiennyt väliseinien määrää ja sijaintia.
Hyvin ovat kestäneet pian 20 vuotta niin lumikuormat kuin tuulikuormatkin - meren rannalla.
Olen käsityksessä, että kaikissa rakenteissa väliseinät ei saa olla kantavia. Se on mahdollista tehdä ei kantavaksi. Tekniikan selittäminen tässä on vaikeaa mutta tietoa löydät vaikka kirjastosta esim. Talonrakentajan käsikirja 2 -Talon sisustustyöt puusta.
Olen käsittänyt, että joissakin rakenteissa väliseinä ei saa olla kantava ja voihan sen helposti tehdä ei kantavaksi. Ohjeen antaminen tässä on kuitenkin hankalaa. Tiedot saat vaikka lainaamalla kirjastosta kirjan: Talonrakentajan käsikirja 2 - Talon sisustustyöt puusta.
Tekniikka pilluilee, no tulihan kahteen kertaan :)
Eivät kattotuolit saa niin paljon notkua, että väliseinillä olisi saatavissa aikaan jotakin haittaa. Tarkistin taloni rakennuslupapapereista, että kattotuolit on mitoitettu lumi- ja tuulikuormille ilman kantavia väliseiniä.
Kun vielä huomioi sen, että omakotitaloissa rakenteiden varmuuskertoimet ovat aivan toista luokkaa kuin lentokoneissa, voi nukkua yönsä rauhassa.
On rakentaminen nykyään vaikeaa. Vanhaan aikaan tehtiin suuriakin rakennuksia timpureiden 'perstuntuman' mukaan, ja hyvin kestivät.
Näinhän asia pitäisi tietenkin olla ja todennäköisesti enimmäkseen onkin. Ennenvanhaan ei ehkä oltu niin varmoja ja laitettiin reilusti extraa. Nykyisin kaikki lasketaan ihan millilleen ja tehdään mahd. vähillä materiaaleilla. Rakenne on sitten niin just ettei se siedä mitään virheitä ja virheitähän tekemisissä tuppaa sattumaan. Onhan noita kattoja taas talvella pudonnut.
Mutta suurista halleista. Niiden pitkät kattopalkit ovat aivan muuta kuin omakotitalon kattotuolit. En ole kuullut, että yhtään omakotitalon kattoa olisi romahtanut. Ei niihin tosin kannata järin suurta lumikuormaa päästää kertymään.
Tieto tuo tuskaa. Tämäkin on sellainen asia, että parempi kun ei sitä valmiissa talossa edes ajattele.
Moni on laittanut Varttikaton tilalle tiilikaton miettimättä turhia, ja hyvin on mennyt!
Kyllä sinne rako on EHDOTTOMASTI jätettävä. Yleensä jätetään 15 mm:n rako. Tuo lukema tulee rakennusmääräyksistä, joiden mukaan kattopalkiston taipuma saa olla laskennallisen maksimikuormituksen alaisena enintään 12 mm. Määräyksen (tarkemmat taipumakaavat) saa muuten maksutta Ympäristöministeriön kotisivuilta.
Kattotuolin nurjahdusriski on (ainakin teoriassa) olemassa, jos joku ei-kantava väliseinä ottaa kuormitusta vastaan. Suurempi riski on kuitenkin vähemmän dramaattinen, väliseinän taipumat. Seinä taipuu, levy hajoaa, saumat repeilevät ja sen sellaista. Tiedän yhden tapauksen, jossa väliseinä jouduttiin purkamaan, koska se oli taipunut juuri tämän virheen takia.
Ei-kantavaksi suunnitellusta väliseinästä ei todellakaan kannata tehdä kantavaa.
miten se väliseinä tolppa pysyy pystyssä kun jätetään rako sinne yläpäähän 15mm??ja kosteantilan harkko väliseinä???
mutta yleensä onhan seinät kiinni nurkistaan koko matkalta viereiseen seinään.
Ja rako voidaan täytää ainakin villalla.
Teoria mukaan pitää yläosaan tehdä rako. Mielestäni esim 10 mm rako on riittävä, koska väliseinät ovat lattialla jonka alla on n.100mm eriste, joka joustaa hiukan. Kattotuolit taipuvat heti kun esim. tiilet on ladottu. Kun ns. "löysät" on liitoksista pois ei painumaa juuri ole. En ainakaan koekuormituksessa rakennuksessa huomannut. Rako voidaan tehdä siten että seinän yläjouksun ja katon "mattolaudoituksen" väliin asennetaan 10 mm levypaloja ja yläjuoksu naulataan suoraan aika taajaan alakattorimoitukseen. Kun seinät on levytetty, otetaan palat pois. Huomattava on että varjolista voidaan kiinnittää vain kattoon, ei seinään. On niitä tehty ilman painumavarojakin, mutta sitten kehottaisin mitottamaan kattotuolit reilulle lumikuormalle. Kevytkate voi olla ongelma koska se ei tekovaiheessa kuormitu ja löysiä ei saa pois.
Minun taloani rakennettaessa ei onneksi tiedetty tuosta asiasta mitään. Hyvin ovat seinät pitäneet ryhtinsä, vaikka lunta on ollut katolla joskus rutkastikin.
Vähän kyllä tuntuu oudolla käytännön kanssa nuo kattotuolien notkumiset. Taitavat olla arvoja maksimikuormilla ilman varmuuskertoimia.
Kärpäsestä on tehty härkänen!
Ai niin. Harmittaa, kun hirsimökkini katolle ei ole kertynyt tarpeeksi lunta, jotta kaikki raot painuisivat kiinni.
Ei siellä kattotuoleissa mitään "löysiä" ole, jotka lähtevät pois kun kate asennetaan paikoilleen. Voi hyvänen aika.
Rakenteiden mitoitus ei todellakaan ole musta-tuntuu-että-otetaan-sitten-suurempi-lumikuorma -juttu. Mitoituksessa käytettävät laskentakaavat, mukaan otettavat kuormitukset ja suurimmat sallitut taipumat määritellään asetuksella Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa.
Idea tässä kaikessa on, että kaikki laskennassa tarvittavat kaavat ja kuormitukset ovat "yleistä" tietoa. Näin ollen kuka tahansa suunnittelija pystyy tarkastamaan, onko jonkun toisen tekemissä suunnitelmissa virhe. Kattotuolien mitoitus tehdään muuten seuraavasti:
1. Suunnittelija katsoo asetuksesta, mitkä kuormat tulee ottaa huomioon mitoituksessa. Esim. lumikuormille on olemassa omat taulukot. Suunnittelija laskee kaikki kuormitukset yhteen.
2. Suunnittelija katsoo asetuksesta yläpohjan suurimman sallitun taipuman. Se riippuu jännevälistä, ja on enimmillään 12 mm. Normaalikokoisessa omakotitalossa se on tavallisesti tuon 12 mm.
3. Suunnittelija optimoi kattotuolit niin, että välipohja taipuu juuri hieman vähemmän kuin suurin sallittu taipuma on, siis tuon laskennallisen maksimikuormituksen alaisena. Kattotuoli taipuu ensin omasta painostaan, sitten se taipuu lisää kun taloon tehdään katto ja sitten se painuu lisää kun katolla on lunta jne.
Löysistä ei puhuta asetuksessa eikä niistä puhu suunnittelijatkaan. Mitä tarkoitit löysillä?
Tarkoita löysillä sitä siirtymää kun kattoristikon liitokset saavuttavat liitoksissa siirtymän kautta jännitystilan. Nyt ei ole kysmys mistään kuminauhastajoka palautuu kun jännitys poistuu. Eli puuhun lyöty naula painuu sivuttain puuhun. Kokeile mitä kattotuolille tapahtuu kun alat kuormittaa sitä.
Rakennesuunnitelmien detaljikuvissa pitäisi olla kerrottuna kantamattomien seinien liitynnät ja rakenne. Yleisesti ottaen kantamattomia seiniä ei saa rakentaa kiinni yläpohjaan ainakiin niin, että se alkaa kantaa. Syynä on painumiset ja rakenteiden eläminen lämpötilan ja kosteuden mukaan.