Voitaisiinko nyt päätyä siihen tulokseen, että joku tuntee saaneensa sydämelleen rauhan vanhoillislestadiolaisuudessa, joku toinen helluntailaisuudessa ja joku muu vaikka ev.lut kirkon jumalanpalveluksissa. Eikö se ole pääasia että on sydämellä rauha ja hyvä olla? Mitä sitä palvomaan seurakuntaa ja uskomaan seurakuntaan, kun on vain yksi eli Jeesus Kristus johonka uskominen on ainoa mikä pelastaa.
Rauhanomainen
ratkaisu..
4490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Eli yrität sanoa, että jos on rauha sydämessä, niin hyvä on! Ei haittaa vaikka rauhasi olisi vääräkin, kunhan on rauha! Jos näin olisi, niin turhaa Jeesus olisi opetuslapsiaan lähettänyt ilmoittamaan: "teitä on lähestynyt Jumalanvaltakunta, tehkää parannus". Pyhä Henki nuhtelee, ei ihminen: Joh. 16:8 "ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio."
kun ei ole ymmärrystä ette tajua että vain yksi on Messias ja Pelastaja eli Jeesus Kristus, vain Häneen uskomalla pelastuu. Siinä ei kysytä uskoa seurakuntaan vaan Jeesukseen Kristukseen!
Nyt sinä itse olet kyllä ymmärtänyt itse väärin! Kyllä minä tajuan, että yksin Jeesuksen lunastustyön kautta meillä on pelastumisen mahdollisuus, eli vain uskomalla häneen. Olet ihan väärässä siinä, ettei meidän tule valvoa ja tarkistaa uskoamme, onko uskomme Jumalansanan mukainen. Jeesus itse opettaa meitä: Joh. 7:16 Jeesus sanoi heille: "Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.17 Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.18 Se, joka esittää omia ajatuksiaan, tahtoo kunniaa itselleen. Mutta se, joka tahtoo kunniaa lähettäjälleen, puhuu totta, hänessä ei ole vääryyttä.
Kyllä oppi on tärkeä, sanoisin ensiarvoisen tärkeä: Etkö sinäkin halua seurata Jeesusta ja Hänen opetustaan, etkä ihmisten keksimiä opin kiemuroita ja sääntöjä, joilla kukaan ei miksikään tule. Tästä vaarasta Paavali varoittaa: Efes. 4:14 "silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita.15 Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. 16 Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa."
Kyllä Jumalan seurakunta on tärkeä, sillä seurakunnan päänä on Kristus ja ymmärrät varmaan, että ei päätä voida irrottaa ruumiista. Kun kirjoitat: "Siinä ei kysytä uskoa seurakuntaan vaan Jeesukseen Kristukseen!" Jos Jumalanvaltakunnan näkee tärkeänä ja rakkaana, niin ei se tarkoita sitä, että uskoisi seurakunnan päälle. Jumalan Pojan päälle ja hänen lunastustyönsä kautta saan uskoa itseni taivaskelpoiseksi. Biblia sanoo: 2 Piet. 3:15. ”Ja lukekaat meidän Herran Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne”. Uudempi käännös sanoo saman asian minusta paremmin, eli ”pelastuksenanne”. Eikö ole hyvin sanottu, tämä on meidän pelastuksemme ja ainoastaan se. 2 Piet. 3:15 ”Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut.”
Jumalanseurakunta ei ole ihmissilmälle näkyvä, jota me voisimme osoittaa ihmisille, että katsopa tässä se on. Miten sen sitten tunnistaa Jumalan valtakunnan? Aivan samalla tavalla, eli ihan niin kuin Jeesus saarnasi! Hän meni ihmisten keskuuteen ja saarnasi: Mark. 1:15 ”Hän sanoi: "Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!"
Nyt voimme kysyä, miten ihmiset sitten Jeesuksen aikana näkivät tämän: ”näkymättömän valtakunnan”? Mietitäänpä tätä! He tunnistivat Jumalan valtakunnan aivan samalla tavalla kuin tänäänkin, eli he tunnistivat Jumalan Pojan äänestä: Joh. 10: 27 ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” Jos me kuulemme Pyhältä Hengeltä selitettyä Jumalansanaa, niin meidän henkemme riemuitsee ja iloitsee, ihan niin kuin Maria iloitsi: Luuk. 1:46 Silloin Maria sanoi: -- Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, 47 minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,”
Kun Jumalan valtakunnan löytää täältä maanpäältä, niin sydämeen syttyy suuri ilo, ilo ihan niin kuin: Ps. 84: 3 (84:4) Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani! Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa.
4 (84:5) Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati.
5 (84:6) Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.