t. tietämätön
MITÄ TARKOITTAA
HOITOKOKOUS???
442768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
asia:
Syntiä tekevä veli ja seurakunta
Matt.18:15."Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin.
16. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
18. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.
Eli totista toimintaa ensin ulkopuoliset ulos ja sitten ovi lukkoon ja ovelle vielä vahti varmistamaan ja sitten alettiin "hoitamaan" siinä ihminen ilman oikeudenkäytiä riisuttiin henkisesti ja fyysisesti aslasti kaikkien edessä ja pilkattiin sa tivattiin et ootko syntinen ja vain anelemalla maassa kierinen ja m.jussipappien kenkiä nuolemalla (kenkien nuolentä fetissi varmaan) saatto päästä kidutuksesta jos silloinkaan että tällasta se oli ja wehat siis kaikki wehat on sitä mieltä et ne oli tarpeelista ja hyväksi siionille
ketkä joutuivat "hoidettaviksi"? syntiä tehneet veeällät vai?
on uskottava Raamattua, kuin ihmisiä...
Sillä niin monta sinussa on.
Hoet vain Raamattua, mutta toimit sitä vastaan.
ollut vaan joskus muinoin vai onko niitä nykyäänkin??
Ne vaan ovat muutamanhengen tilaisuuksia, suljettujen ovien takana.
Kamerakännykät ovat kiellettyjä ko. tilaisuudessa
on valitettavan usein sitä, että hoitokokouksia järjestetään yhteisön omien tekosyntien epäillyistä rikkomisista. Harvemmin hoitokokouksia on järjestetty Raamatun mukaisista synneistä kuten ahneudesta, väärän todistuksen antamisesta lähimmäisestä, mammonan keräämisestä jne.
Wikipediasta lainattu lahkomääritelmä sopii erittäin hyvin SRK-uskoon ("wehalaisuuteen"):
>>>"Lahko on usein ympäristönsä halveksima, mutta se vastaa samalla mitalla ja halveksii muita, ja kiistää olevansa lahko. Lahko korostaa omaa merkitystään, ja sanoo olevansa oikea pelastuksen tuoja, muut korkeintaan puutteellisia. Lahkon jäseniltä vaaditaan yhdenmukaisuutta. Moni lahko kieltää jäseniltään monia asioita, joita pitää "likaisina", esim. tupakan ja television. Lahko kieltää järkiperäisen arvostelun, ja väheksyy tieteellistä tutkimusta. Lahko luo monesti oman historiansa. Lahko suhtautuu erityisen katkerasti omiin luopioihinsa ja yrittää saada luopuneita takaisin. Lahko voi kuitenkin myös erottaa niitä, jotka eivät noudata lahkon kuria.
Lahkolle on tyypillistä johtaja, joka ohjaa lahkon toimintaa. Lahko korostaa usein yksipuolisesti jotain uskon kohtaa ja lisää siihen omia piirteitä, esim uskotaan, että etukäteen tiedetään, milloin maailmanloppu tulee."
"Eräät rauhanyhdistyksen toiminnasta eroon jääneet ovat jatkuvasti antaneet julkisuuteen vääristyneitä käsityksiänsä SRK:sta, rauhanyhdistyksistä ja yksityisistä kristityistä kuvaamalla rauhanyhdistysten elämän "pakkouskoksi" ja neuvonpidot "painostustoiminnaksi". Samalla he ovat halunneet luoda käsityksen, miten rauhanyhdistyksissä "kuulustellaan ja kidutetaan".
Esimerkkinä tästä on Seuran kuvaus vanhasta papasta, joka määrättiin "konttaamaan pitkin lattioita ja vielä pisimpien nurkkien mukaan armoa anelemassa".
Tätä panettelevaa syytöstä vanhoillislestadiolaisuus tai rauhanyhdistykset eivät ota kannettavakseen!--- Lehtenne artikkeli sisältää lisäksi runsaasti jo vuosia meihin kohdistuneita syytöksiä, joihin Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistys on antanut julkisuuteen vastineensa.---Erääseen yksityiskohtaan lehtenne artikkelissa on vielä puututtava: "Eräänä iltayönä saapui kahden uskonystävän lähetystö. He viipyivät aamukolmeen. Seuraavana aamuna pappi ampui itsensä."
Tässä yhteydessä on paikallaan sanoa muutama ajatus ns.hoitokokouksista, joista on kirjoitettu mitä järkyttävämpiä kuvauksia.
Kuvauksia ovat antaneet ne, jotka ovat joko eronneet tai erotettu rauhanyhdistysten jäsenyydestä. Näitä on ollut varsin pieni joukko. Sensijaan se moni kymmentuhatpäinen rauhanyhdistyksiin kuuluva uskovaisten joukko on kokenut nämä "hoitokokoukset" kokonaan toisin. Ne ovat puutteistaankin huolimatta rakentaneet yhteistä uskoa ja rakkautta. Toki yksityisjäsenet ovat tehneet virheitä, mutta kokonaisuudessa on koettu, että toimenpiteet ovat olleet aivan välttämättömät. Tätä osoittaa toisaalta lähteneitten reaktiot ja toisaalta se, että vanhoillislestadiolaisuus elää parhaillaan rauhan, työn ja siunauksen aikaa. Näin me kaikki tunnemme. Siitä on useitten suurten seurojen ja kokouksien lämmin todistus.
Sinussa ei asu totuus ja rehellisyys hoitokokousten historian suhteen. Entisten jesujiittojen henki tuoksuu.
Missä on Raamtussa nimi "hoitokokous" joka on ollut LLL- liikkeellä virallinen termi.
on minulla tiedossa henkilökohtaisesti näiden hoitokokousten seurauksena. Miten joku voi väittää, että tämmöiset kokoukset ovat olleet välttämättömiä !
VL-jumalan tahto on nöyryyttää alamaisiaan SRK:n kautta. Ja jos se hoitokokouksen avulla parhaiten onnistuu, käytämme sitä. Jumala siunaa kaikkia hoitomiehiä! Kiitos ja ylistys.
"Hedelmistään puu tunnetaan".
Kempeleessä toukokuussa vuonna -78 junan alle jättäytyneen henkilön viimeisimmistä vaiheista?
suoraan tällä palstalla olevasta Erkki Reinikaisen artikkelista vuodelta 1985. Vastoin hyviä tapoja et kertonut, mistä se on lainaus.
Erkki Reinikainen muutti käsityksensä täysin kaksi vuotta myöhemmin käytyään keskusteluja arkkipiispa Mikko Juvan kanssa. Sen jälkeen E.R. luonnehti hoitokokouksia massahysteriaksi, ja sanoi niissä toimitun raamatunvastaisten harhaoppien pohjalta. Näitä harhaoppeja olivat opit Jumalan huoneenhallituksesta, henkiparannuksesta, julkiripistä ja kollektiivisesta omastatunnosta.
On itsestään selvää, että vain yhdistyksestä eronneet kritisoivat yhdistystä ja sen toimintaa, sillä yhdistyksen sisällähän ei tunnetusti kritiikkiä sallita.
Olen lukenut hoitokokouksista paljon tällä palstalla. Aivan muutamaa paisuttelevaa kirjoitusta lukuun ottamatta kaikki kertomukset ovat olleet todentuntuisia. Perustelen tätä sanomaani omalla hoitokokouskokemuksellani.
Erästä miestä todellakin piinattiin niin kauan yöhön, että hän sätki ja nyyhki lattialla, kun ei enää tuolilla pysynyt. Miehen ikä oli noin viisikymmentä vuotta, joten vanhuuden raihnauskaan ei käy selitykseksi tuolilla pysymättömyyteen.
En tiedä kysymääsi tapausta.
Mutta, jos haluat kertoa....
Oulun Ry:llä on toukokuussa -77 ollut seuraavan vuorokauden puolelle jatkunut kokous. Aamuvarhaisella oli eräs nuori isä jättäytynyt junan alle Oulun eteläpuolella. Tuon henkilön on kerrottu olleen mainitussa kokouksessa ???
Kukahan tietäisi, mikä on totuus Pudasjärveläisen kirkkoherran itsemurhan syistä 1980 luvulla.
Jokin osuus hoitokokouksilla varmasti on, mutta tietysti siitä on visusti vaijettu.
Edellisenä iltana oli kyseinen kirkkoherra ollut oman paikkakuntansa "hoitokokouksessa", jossa häntäkin oli "hoidettu".
Seuraavana aamuna hän oli lähettänyt ulos poikansa, tuolloin vähän päälle 10 v ikäisen, jollekin asialle ja sen jälkeen ampinut itsensä metsästysaseellaan.
Mielestäni tämä on aivan selkeä seuraus kyseisestä hoitokokouksesta.
Tähän tietysti vl:t vastaavat, että hänellä oli ennenkin ollut ongelmia mielenterveyden takia. Oli kuitenkin ihan työkykyinen papin virkaansa itsemurhahetkellään.
"hoitaa" sellaista ihmistä, jolla on mielenterveysongelmia. Hän ei välttämättä sitä "hoitoa" kestä, ja seuraukset voivat olla kauheat.
toistenne kimppuun kuin kiljuvat jalopeurat?
Koska kerrot, ettette tällä hetkellä niin tee, vaan vietätte "rauhan aikaa". Kuka päätti, että nyt on rauha? Milloin aloitatte taas "taistelujen ajan"?
Onko kysymyksessä sama, suurperheen isä, jota nuhdeltiin esim. Kärppäpelien seuraamisesta?
Hän ainakin teki oman ratkaisunsa.
Pian parin vuoden ajan olen kirjoitellut tälle palstalle lähinnä hoitokokouskista, joita käytiin Rauhanyhdistyksissä laajamittaisesti ja yllättäen ainakin 1970-luvulta vielä 80- luvulle asti.
Hoitokokouksiksi kutsuttuja tilaisuuksia (myös seurakuntailta- nimellä ainakin Oulussa)alettiin pitää kaikkialla Suomessa ja ulkomaillakin. Tilaisuudet olivat "ulkopuolisilta" suljettuja
toisin kuin seurat.
Hoitokokouskokemus Oulusta v. 1977:
Suuri Uudenkadun Rauhanyhdistys oli täynnä väkeä. Seurasin lehteriltä salissa olevia muutamia syytettyjä. Yksi (aikansa tunnetuimpia hoitajia ja ehkäpä alkuunpanijakin) saarnaaja ja silloinen SRK:n vaikuttaja toimi tuomarina. Eräs syytetty kertoi käyneensä konsertissa ja pyysi sitä anteeksi. Hänelle ei saarnattu anteeksi. Vasta muistaakseni kolmannella kerralla hän sai konsertissakäyntinsä anteeksi, kun hän hoksasi "tunnustaa" olevansa väärässä hengessä ja käyneensä konsertissa.
Tuohon aikaan otettiin käyttöön nk. henkiparannusoppi, siis että ihminen joutuessan syntiin on väärässä hengessä ja noista vääristä hengistä sitten vaadittiin ja tehtiin parannuksia. Vääriä henkiä oli monennimisiä, niistä on mm. seuraavalla sivulla aloittamani avaus.
Hoitamisten syiksi kelpasi melkeinpä ihan mikä vaan. Aniharvoin, jos koskaan oli kysymys Kistuksen kirkkolain mukaisista
"synti"tapauksista. Vaikka niin olisikin ollut, toimenpiteet sotivat räikeästi Raamattua vastaan, rakkaudesta ei ollut tietoakaan, päinvastoin.
Tätä tulisi vaikka kuinka pitkästi, mutta tällä kertaa lopetan tähän.
Terveisin sirkka, Ry:stä hoitokokousten hyväksymättömyyden seurauksena erotettu kohta kuuskymppinen melko ison perheen äiti.
Nyky-vanhoillislestadiolaisuudessa hoitokokous-sanaa ei itse asiassa käytetä. Liittyy olennaisesti 1970-lukuun. Tämän palstan todennäköisesti merkittävin "jutun juuri".
Olen samaa mieltä, että meillä monilla jutun juuri on juuri tuossa jutussa eli vl-opetuksissa ja -käytännöissä, jotka ilmenivät pahimmillaan 70-luvun hoitokokouksissa.
Oikeaa vl-keskustelua käydään muualla. Tiedät, millä palsoilla. Siellä ei ole paljon meikäläisiä muistuttamaassa tästä, vaan keskustelu pitäytyy niissä aiheissa, jotka miellyttävät veeälliä.
Haluatko itse keskustella ko. aiheesta vai oletko jo lopen kyllästynyt?
Tarkoitukseni oli lisätä mielestäni asiaan kuuluva kommentti avaajalle, oli hän millä mielellä hyvänsä kysymystään esittämässä.
Hoitokokouksia minun on vaikea kehua tai haukkua, kun en niistä mitään muista. Toiveeni on, ettei niitä koskaan olisi ollut sellaisina mitä ne pahimmillaan olivat.
Totta lienee sekin, että jotkut ovat edelleen kiitollisia siitä, että heitä "hoidettiin". Tätä tuskin kiellät, ymmärtääkseni Leena H. on myös näin sanonut jossain yhteydessä.
Oikea vl-keskustelu käsitteenä tuntuu lähinnä hassulta - jossain sitä siis käydään oikeasti ja täälläkö vain leikitään?:) Olen toki vakavissani.
En tiedä onko minulla mitään rakentavaa sanottavaa aiheesta. Tahdon vain tuoda julki, että itse elän tasapainoista vl-elämää olemalla hyvissä väleissä niin ry:n sisällä kuin ulkonakin olevien kanssa - mielestäni siis nyky-vl ei ole sellainen valheoppi kuin mitä eräät väittävät. Ja uskosta kai on viime kädessä, ei opista.
Jos haluaisin lopettaa keskustelun ko. aiheesta, poistuisin yksinkertaisesti palstalta. Sitä en ainakaan tänään vielä tee.
Viestini taustalla oli se, että muutamat veeällät ovat omineet palstan ja hätistelleet meitä muita kauemmaksi. Meidän nostamat aiheet kyllästyttävät ja vievät huomion hyvistä vl-asioista. He haluaisivat keskustella niistä.
Siksi ajattelin, että heidän tyylilleen sopivampia ovat ne toiset vl-palstat, kun me muut olemme ilmeisesti hänkkäröimässä täällä ja pilaamassa kunnon vl-keskustelun?
En muista, mitä Leena H on sanonut hoitokokouksten siunauksellisuudesta. Lähipiirini veeällät eivät ole koskaan moittineet niitä, joten kaipa ne ovat olleet hyviä ja siunauksellisia? Eikä kukaan ole sanallaankaan osoittanut, että lopputulos esim. minun kohdallani olisi väärä. Tunnen toki, että joku sielunsa syvimmässä sopukassa ei ehkä hyväksy kaikkea, mitä silloin meille tapahtui.
Mutta sitä ei voi sanoa ääneen eikä siitä voi edes keskustella. "Eletään tätä päivää" ja sanotaan 'päivää ja näkemiin'. Eli raja on pidettävä ainakin muiden nähden...
on kieltänyt hoitokokouksista puhumisen, vaikka kyseinen työmuoto oli vastikään heti seurojen jälkeen suosituin työmuoto SRK-laisuudessa!
Onneksi tulee uusia julmuuden muotoja SRK:n tietoon, ettei tarvitse hoitokokoustaa!
...he ovat näköjään jo löytäneet tämänkin ketjun :(
Häiriköitä löytyy näköjään niin vl:istä kuin muista. Jostain syystä en ole innostunut muista vl-keskustelupalstoista muutaman tutustumiskerran jälkeenkään, vaikka sinänsä fiksua keskustelua löytyy ainakin parista muustakin paikasta. Tänne sopii varmastikin parhaiten keskustelu 1970-luvun tapahtumista. Toisaalta lienet samaa mieltä, että yliampuvat inkvisitio ym heitot eivät edistä asiaa millään tavalla.
Olenko väärässä, jos ajattelen, että ongelmassa on seuraavia puolia: Mitä yhteisö on tehnyt osalle jäsenistään (savustanut ulos?), onko 1970-luvun lopulla tapahtunut oikeasti radikaali suunnanmuutos (oppi täällä vaihtelee?) ja viimeisenä, mielestäni tärkeimpänä yksilöiden uskonelämä ts. menikö "elävä usko" tai ainakin "uskomisen ilo" näiden selkkausten seurauksena? Tällaisia pohdiskelen "tällä puolen rajaa".
"Oppi täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee..." Vl-seurakunnassakin.
Onneksi meiltä ei vaadita täydellistä puhdasta oppia autuutemme tähden. Eihän sitä ole kenelläkään! Ei edes puhtaimmalla hoitokokousjohtajalla. Suurimpia sanoja ovat Rakkaus ja Armo ja usko, ne riittävät.
Minä ajattelen, että oikea usko on löydettävissä vl-seurakunnastakin niiden tyköä, joilla on nöyrä mieli ja särjetty sydän, jossa palavat Rakkauden liekit.
Mutta jos uskoo kuten vl-opetus kuuluu, niin sitä on vaikea uskoa tuollaisten vl-lankeemusten jälkeen. Jos Pyhän Hengen toiminta sidotaan ihmiskäsiin ja ihmisten toimintaan, niin 70-luvulla se ajatettiin kyllä kauas vl-seurakunnasta. Minä en usko niin.
Luotan ja uskon, että elävää uskoa löytyy sieltäkin, mistä me emme osaa sitä etsiäkään tai emme halua etsiä entisten pahojen kokemusten takia. Esim. 'sieltä rajan takaa'. ;(
Siksipä en rajaa vl-mäisesti uskoa mihinkään näkyvään ryhmään tai rajaa sitä sieltä poiskaan! Kun Hengen Silmät ja Sydän on avoinna, niin taivaallisen Rakkauden tunnistaa, kun se kohdalle osuu...
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/hoitokokoukset/hoito.html
http://hoitokokoukset-larsleevi.blogspot.com/
http://yonainen.blogspot.com/2006_09_01_yonainen_archive.html
Edelleenkään en kovin äänekkäästi uskalla tai halua hoitokokousta ruotia. Lähinnä tyyliin tältä tuntuu:
Se, että 1970-luvun nurjista puolista on vaiettu vl-yhteisössä tai että lähteneet on leimattu katkeriksi, pitää vain osittain paikkansa ainakin omassa tuttavapiirissäni (jotka olivat silloin lapsia tai nuoria). Vanhempieni kanssa en ole asiasta keskustellut 1990-luvun alun jälkeen - en tiedä tarkkaan miten he ovat ns. hoitokokoukset kokeneet. Todennäköisesti he eivät olleet hoitajia eivätkä myöskään hoidettavia, vaan sitä suurta joukkoa, jotka kauhunsekaisin tuntein olivat mukana.
Varmaa on, että monilla mukana olleilla tapahtumat hiertävät edelleen kuin kivi kengässä, voitaneen verrata esim. perhe-elämässä koettuun kriisiin (avioero tms) joka halutaan unohtaa.
A.H. on siltä osin oikeassa taannoisessa Kotimaan haastattelussaan, että asiat pitäisi ensisijaisesti sopia ihmisten välillä. Mutta riittääkö se? Muutamia A.H:n kommentteja julkisuudessa olen hieman ihmetellyt, vaikka hänen suorasanaisuuttaan arvostankin. En kyllä miestä enemmälti tunne. SRK:n julkista anteeksipyyntöä tuskin tulee ennenkuin tietty sukupolvi on haudassa. Anteeksipyyntö-sanamuoto lienee vl:ille ongelmallinen johtuen sen merkityksestä ripin yhteydessä. Entä tunnustus tai pahoittelu?
Nyt sitten syytetään, että vl-liike elää valheopissaan radikaalisti muuttuneena. Mutta: Tästä on pitkä matka siihen, millaisessa yhteisössä vuonna 2007 käyn seuroissa ym. toiminnassa mukana. Voiko valheen varaan rakentua se elinvoimainen joukko, joita ainakin oman kulmakuntani rauhanyhdistys muodostaa? En halua retostella, olenpa vain tästä hyvilläni. Ja kaikki toivotan tervetulleeksi mukaan puolestani.
Toinen asia: Puhutaanko silloin opista, kun rakennellaan näkyviä tai näkymättömiä syntilistoja?
Tällaisia kyselee vl Nykysuomesta.
oli vain kirkkoherra Paavi Sillanpaan kirje. Onko siella muuta? Ehka en osannut kayttaa sivuja?
Mihinkä kohtaan viestissäsi oikein tarttuisin? Siinä oli sellaista asiaa, joka tuntuu ihan rehelliseltä ja avoimelta. Mutta sitten siinä oli sitä vl-tekstiä, jota minä en pysty allekirjoittamaan.
Osasyy on tietysti se, että en ole vl-toiminassa mukana, enkä näe sitä edes kovin houkuttelevana noin sosiaaliselta kannaltakaan katsottuna.
Sitä paitsi saan olla aika paljon muuten tekemisissä veeällien kanssa. Se 'seurustelu' ei vain oikein tunnu aina reilulta eikä tasavertaiselta. Enkä usko, että vika on vain minussa! Minä vierastan sitä, koska tiedän kokemuksen kautta, mitä se voi pahimmillaan olla.
Luottamuksen palauttaminen ei ole onnistunut vieläkään. Ja luottamus ihmisten välillä on minusta sitä, että voi kertoa esim. omista vaikeuksista tai tavallisista läheisistä aiheista vapaasti. Ilman, että tarvitsee varoa sanojaan ja aavistella, että toinen ei ymmärrä tai että tulee riitaa, jos sanon näintainäin.
Mielestäni meidän kokemuksia hoitovuosina voidaan käsitella tietyn tyyppisinä traumoina. Ne ovat sellaisella alueella sisimmässä, että takautumat voivat pamahtaa pintaan oudoissa tilanteissa tai salakavalasti vaikuttaa asennepuolella. Niihin ei pääse käsiksi tavallisella itsetutkiskelulla.
Siksi minusta on erittäin törkeää leimata meidät katkeriksi tai muulla pahalla sanalla, joka viittaa Jumalan vastaisuuteen ja uskon puuttumiseen. Minä näen heti punaista. Ja vaikka en enää luultavasti suutukaan, niin sellaisen sanojan kanssa en halua keskustella enää.
Minulla vaikutus on näkynyt siinä, että en ole pysynyt luottamaan veeällien ystävällisyyteen. Olen näkevinäni aina 'ketun hännän kainalossa'. Ja odotan, että tiukan paikan tullen hän hylkää minut. Siksi varon itsekin läheisyyttä.
Tätä ruokkii sitten esim. Päivämiehen pakina, jossa neuvotaan 'uskovaisia' juttelemaan tavallista asioista, että sitten voi vähitellen päästä puhumaan 'tästä tärkeimmästä asiasta' eli muistuttamaan vl-parannuksesta ns. epäuskoista!
Minusta se on kieroa peliä hengellisellä alueella ja ihmisen intiimillä asialla, jumalasuhteella.
Hyvään alkuun pääset kirjoittamalla hakukenttään sanan hoitokokous ja klikkaamalla sen jälkeen hae-nappia.
Noh niin, löysinhän minä sinutkin.
Luulin tuota edellistä kirjoittajaa sinuksi. ;(
joka on monesti siunaukselliseksi todettu ja sellaiseksi julistettu. Hoitokokouksessa syntiset ihmiset alennetaan ja pyhät ylennetään.
Siinä myllytyksessä toisinaan jokunen viatonkin heitetään saatanalle, mutta kaikki se toiminta on SRK:n siunaamaa, eli Jumalasta!
ovat kuuluneet osana moniin uskontoihin. Jos SRK lepyttää näillä uhreilla kiivasta Jumalaa !
>>Jos SRK, lepyttää näillä uhreilla, kiivasta Jumalaa>>
Pakanallista se meno muutenkin siellä on, niin miksipä ei lepytysuhrit?
pahat epäjumalien papit ja heidän vallankäyttönsä muistuttavat paljon ry-saarnaajien toimintaa 30 vuotta sitten.
Kirjoitapa tuohon sivun oikeassa yläreunassa olevaan "hae internetistä" kohtaan sana hoitokokoukset ja paina namiskaa. Ropisee suuri määrä viestejä, joista saat ehkä jotain tietoa.
Tässäpä koostetta ja materiaalia useammasta paikasta:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/hoitokokoukset/hoito.html