Uretaania harkkojen väliin? Ei kiitos. Siinä on työläs työmaa urakoitsijalle, että saa harkot pysymään suorassa kun uretaani saumoista karkaa pihalle. Kiilojen kanssa kikkailua. Ei ei ikinä. Hidasta ja helvetin työlästä.
Rajuja virityksiä Lammitalot
Raksaaja_DDR
3812383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eikö äiti ole opettanut, ettei kannata munata itseään tyhmillä väitteillä, jos asioista ei mitään tiedä. Lammi-kivitalot ei maksa palkkaani, mutta sanompahan silti että valuharkko on aivan helvetin nopea & helppo asentaa, ja jälki hyvää. Edellyttäen että homman osaa.
samaa, papuharko (=mokkatalo) rokkaa!
Uretaania laitetaan sormen vahvuinen palko keskelle eristettä.
Valubetoniharkkotalot on nopeimmat harkkotalot pystyttää.
Niin kumpa asia olisi noin. Sormen vahvuinen palko keskelle eristettä=))))
vaikka spermalla mutta se on sit sun oma valinta
Ohjeet Lammiin:
http://www.lamminbetoni.fi/attachments/tyoohjeet_lampokivet.pdf
"Uretaanivaahdon oikea annostelu löytyy ko-keilemalla. Lähtökohtana voidaan pitää noin peuka-lon paksuista vanaa. Liian paksu vaahtovana saat-taa nostaa yläpuolista harkkoa. Normaaliolosuh-teissa uretaanipullo (0.75 l) riittää noin 40-60 läm-pöharkkoon."
Meillä tehtiin suunnilleen noin, uretaanin menekki oli suunniteltua pienempi.
- raksaaja
nousunopeus on hyvä mutta muuten nopeus ei päätä huimaa....Valmiiksi taloksi on vielä pitkä matka.
Tai jos nopeuero on ratkaiseva valintakriteeri niin sitten betonielementtitalo rulettaa. Se nousee kolmessa päivässä harjakorkeuteen.
Mikäpä mielestäsi lammitalossa on muita hitaampaa sen jälkeen kun runko on tehty?
- raksaaja
eli paljonko meni uretaani?
mutta kun väittämästäsi saa kuvan että Lammin saa valmiiksi nopeasti.Kuten sanoin runko nousee nopeasti mutta entäs se valmis rakenne jos halutaan esim. rappaus.
Kauankos olet itse esim. kuivatellut seinärakenteita ennenkuin tasoittelit/rappasit...jos yleensä rappattua teet...
Turha tästä on väitellä...nykyään todella pystytään talo kuin talo rakentaa pikavauhtia tarvittaessa, se että onko se järkevää sen jokainen saa päätellä itse.
> mutta kun väittämästäsi saa kuvan että Lammin saa valmiiksi nopeasti.Kuten sanoin runko nousee nopeasti mutta entäs se valmis rakenne jos halutaan esim. rappaus.
Sinä näköjään väität että jokin on Lammissa hitaampaa. Sano mikä siinä on hitaampaa.
Minä en tiedä.
Oikeasti: ei siinä ole mikään hitaampaa kuin muissa
Talopaketin mukana tulleista purkeista jäi 1.5 laatikkoa yli. Olisikohan mennyt 5 laatikkoa. Onkohan siinä 12 pulloa per laatikko...
Täysiä lämpöharkkokierroksia on noin 35.
Muisteleisin että ois ollut 96 harkkoa per rundi.
Lisäksi myös kaikki kantavien seinien harkot laitettiin "häftiin" kiinni uretaanilla jne...
Juup ... jotain tommosta se oli. Vaimo laski jokaisen purkin jotta tiedettiin ettei yhtään pulloa lipsahtanut harkon sisään ... niinkuin etelän urakkamiehillä on joskus jäynä käynyt .... on vittumainen porata uretaanipulloon kun ripustaa taulua seinälle. Vaan ei vaimon muistilappu taida olla tallessa.
Eihän siinä ole mikään normaalia hitaampaa...kaikki aikanaan...Lammillakin.
Jos et pysty jostain kohtaa jatkamaan heti niin ainahan sitä voi jotain muuta tehdä.Näinhän se etenee talo kuin talo.
Mutta jos haluaa tasoittaa/rapata harkko-seinät valun jälkeen seuraavana päivänä...Tekisitkö sinä niin....Mikä on rungon kuivumisaika...
Pystyykö muilla harkoilla mielestäsi näin tekemään.
Joko talosi on kuivannut..lopullisessa julkisivussa...ET VASTANNUT edelliseen kysymykseen
- Laadukkaiden pintojen tekeminen johtuen epätarkasta harkosta, tästä syystä näkemieni Lammi-talojen sisä- ja ulkopinnat ovat yleensä heikkilaatuisempia kuin muutaman muun näkemäni harkkovalmistajan
- Puisen yläpohjan kyhääminen on hidasta ja turhauttavaa kivitalossa mm. lämmöt saadaan tämän vuoksi päälle vasta kyseisen kyhäämisen valmistuttua
- Ovien ja ikkunoiden asentaminen EPS-harkkoihin työlästä
- Sähkörasioiden ja muiden seinään upotettavan tekniikan siirtäminen tai asentaminen jälkikäteen on hidasta ja työlästä
- Runkovaiheen tekeminen on hidasta ja työlästä johtuen, että pystytysvaiheessa tarvitaan pieni armeija eri alan ammattimiehiä huolehtimaan, että kaikki tarpeellinen roju saadaan upotettu valuun ja ettei valuun mene ylimääräisiä rojuja
- Harkkoon kiinnittäminen on työlästä ja hidasta
- Seinään tehtävien läpivientien tekeminen on hidasta
- Itse harkon latominen, katkominen ja muotoilu on työlästä ja hidasta
olet nähnyt vain Siporex-taloja...
Olet kyllä oikeilla jäljillä..sillä työlästä työtähän se talon rakentaminen.
Tosin mikä toisille on helppoa se saattaa olla toisille taasen ylitse pääsemätön asia.
>Mutta jos haluaa tasoittaa/rapata harkko-seinät valun jälkeen seuraavana päivänä...Tekisitkö sinä niin....Mikä on rungon kuivumisaika...
Halkeamien varomisen kannalta pitää huomata että kaikki harkkoseinät kutistuu kuivuessaan eli varmaan jonkin aikaa on syytä kaikilla harkoilla vartoa. Mutta jos sillä ei ole väliä tai jos käyttää vahvikekangasta niin...
Mitä kosteampana seinän rappaa niin sen helpompaa se lienee rappamisen kannalta kun ei soossit kuiva liian nopsaan.
Kuivumistahan se sisärappaus ei paljoa hidasta. Mutta ennen kuin vetäisee latexit pintaan niin kannattanee malttaa että seinä on kuivannut enemmän (luultavasti maalivalmistajallakin on sanansa sanottavana).
>Pystyykö muilla harkoilla mielestäsi näin tekemään.
Sama kaikilla harkoilla. Papanat on kuivimmat harkot mutta järki mukaan niilläkin.
>Joko talosi on kuivannut..
Kyllä se nähdäkseni kuivui vuonna 2004 kesällä tasapainokosteuteensa. Runko tehtiin 2003 kesällä mutta talvella ei ollut lämmöt päällä.
>lopullisessa julkisivussa...ET VASTANNUT edelliseen kysymykseen
Ei ole lopullisessa julkisivussa. Luultavasti tänä vuonna laitetaan ... tai sitten ei. ;-)
>- Laadukkaiden pintojen tekeminen johtuen epätarkasta harkosta, tästä syystä näkemieni Lammi-talojen sisä- ja ulkopinnat ovat yleensä heikkilaatuisempia kuin muutaman muun näkemäni harkkovalmistajan
Se riippuu tekijästä. Se missä pystyttäjäni tienasivat palkkansa oli se että meidän lammitalon seinä on rappaamattomana kuin biljardipöytä ja tutulla tee-se-itse rakentajalla se enemmän oli kuin pottupelto & kallellaan.
>- Puisen yläpohjan kyhääminen on hidasta ja turhauttavaa kivitalossa mm. lämmöt saadaan tämän vuoksi päälle vasta kyseisen kyhäämisen valmistuttua
Lammi ei tarkoita puista yläpohjaa.
AINA voi valita tekeekö yläpohjan kivestä vaiko puusta.
Ei se ole mitenkään merkittävän hidasta puustakaan tehden. Yksi kirvesmies sen tekee noin kahteen viikkoon.
>- Ovien ja ikkunoiden asentaminen EPS-harkkoihin työlästä
Luulet vaan.
>- Sähkörasioiden ja muiden seinään upotettavan tekniikan siirtäminen tai asentaminen jälkikäteen on hidasta ja työlästä
Siksi ne asennetaankin ennen valua. Ja siksi Lammi on runkovaiheen jälkeen tältä osin nopeampi kuin ne joissa roilotetaan.
>- Runkovaiheen tekeminen on hidasta ja työlästä johtuen, että pystytysvaiheessa tarvitaan pieni armeija eri alan ammattimiehiä huolehtimaan, että kaikki tarpeellinen roju saadaan upotettu valuun ja ettei valuun mene ylimääräisiä rojuja
JOS LOGISTIIKKA on kunnossa tai jos itse on sähkäri putkari valvoja nosturi (niinkuin meillä) on runkovaihe vähintään yhtä nopea kuin muillakin. Ajallisesti ja miestyötunneissa.
>- Harkkoon kiinnittäminen on työlästä ja hidasta
Väärin.
Naulat menee esim. pyssyllä ja lyöntitulpat ja pikanaulat poravasaran perässä.
(ei tarvitse tehdä esim. injektointia "Palotikkaat Injektiohartsi kierretanko, poraus valu kierretanko." tai pultata raskaita rakenteita harkkoseinän läpi "http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=643".)
>- Seinään tehtävien läpivientien tekeminen on hidasta
Siksi ne tehdään ennen valua.
>- Itse harkon latominen, katkominen ja muotoilu on työlästä ja hidasta
Siinä kompensoi mm. se että systeemi on yksinkertaisin. Ei tarvita erikseen kantavia palkkeja yms. Eikä nostureita niiden siirtämiseen.
Eli ei negatiivista eroa muihin tässäkään.
Lisuke:
>- Itse harkon latominen, katkominen ja muotoilu on työlästä ja hidasta
Siinä kompensoi mm. se että systeemi on yksinkertaisin. Ei tarvita erikseen kantavia palkkeja yms.
Eikä erikoisrakenteita/muurattavia harkkoja edes maanpaineseinään eikä sokkeliin.
Eikä nostureita niiden siirtämiseen.
Eli ei negatiivista eroa muihin tässäkään.
Taas näitä mielettömiä puolustuspuheenvuoroja. Lammiko palkan maksaa=)))Kandeis varmaan juristin uraa harkita=)))
sulla on sanat ilmaa täynnä, kuten siporex ;)
- raksaaja (the great keltapunavihervalkotakkisten most wanted exteme duud*...)
"Se riippuu tekijästä. Se missä pystyttäjäni tienasivat palkkansa oli se että meidän talon seinä on rappaamattomana kuin biljardipöytä ja tutulla tee-se-itse rakentajalla se enemmän oli kuin pottupelto & kallellaan."
Valitettavasti asennusporukat eivät voi harkkojen epätarkkuuksia korjata. Hyvä asennusporukka voi minimoida epätarkkuusvirheiden vaikutuksen kun taas huono porukka voi esim. tuplata virheiden määrän.
Pintojen tekijöille jää sitten leipomista kuitenkin minimissään noiden mittavirheiden verran. Osa osaa/viitsii leipoa pinnat kuntoon loput taas ei. Epätarkassa harkossa on kuitenkin todennäköisempää, että pinnat ovat heikkolaatuisempia.
"Valuharkko ei tarkoita puista yläpohjaa. AINA voi valita tekeekö yläpohjan kivestä vaiko puusta. Ei se ole mitenkään merkittävän hidasta puustakaan tehden. Yksi kirvesmies sen tekee noin kahteen viikkoon."
Aina voi, mutta harva tekee:)
Ehkä hivenen pelkitetty totuus työkuormista, kuinkahan monta päivää yläpohjalla tarvotaan tekniikan asennusten vuoksi (Ilmastointi, piippu, viemäröinti, jne.)?
"Luulet vaan"
Näin se vain on.
"Siksi ne asennetaankin ennen valua. Ja siksi Lammi on runkovaiheen jälkeen tältä osin nopeampi kuin ne joissa roilotetaan."
Tiedossa tämä ero oli, puhe olikin jälkikäteen tehtävästä paikkaussarjasta:)
"JOS LOGISTIIKKA on kunnossa tai jos itse on sähkäri putkari valvoja nosturi (niinkuin meillä) on runkovaihe vähintään yhtä nopea kuin muillakin. Ajallisesti ja miestyötunneissa."
Siis armeija miehiä koordinointi päälle. Todennäköisesti tuo koko armeija ei päivystänyt tontilla koko runkopystytysurakan ajan mm. sähkäreiden ominaispiirrehän on ilmaantua paikalle silloin tällöin silloin kun he haluavat:)
"- Harkkoon kiinnittäminen on työlästä ja hidasta
Väärin. Naulat menee esim. pyssyllä ja lyöntitulpat ja pikanaulat poravasaran perässä."
Niin pyssy onkin kätevä kun kiinnitän esim. pientä taulua seinälle:)
"(ei tarvitse tehdä esim. injektointia "Palotikkaat Injektiohartsi kierretanko, poraus valu kierretanko." tai pultata raskaita rakenteita harkkoseinän "
Tikkaille tarvitaankin kokonaista 6 kiinnikettä, noin tuhat kiinnitystä jää vielä tämän jälkeen jäljelle:)
"- Seinään tehtävien läpivientien tekeminen on hidasta
Siksi ne tehdään ennen valua."
En usko että olet onnistunut ennakoimaan kaikki reiät. Väitän, että olet joutunut tekemään ainakin 5 läpireikää seiniin jälkikäteen.
"Siinä kompensoi mm. se että systeemi on yksinkertaisin. Ei tarvita erikseen kantavia palkkeja yms. Eikä nostureita niiden siirtämiseen."
Niin nosturiauto tai betoniauto:)
"Eli ei negatiivista eroa muihin tässäkään."
No en nyt sanoisi ihan noinkaan, liian pikainen johtopäätös. Kyllähän noiden featureiden kanssa voi elää jos saa pinnat hierottua kuntoon ja tuo yläpohja tehdään todellakin jollakin muulla tapaa:)
>>"Valuharkko ei tarkoita puista yläpohjaa. AINA voi valita tekeekö yläpohjan kivestä vaiko puusta. Ei se ole mitenkään merkittävän hidasta puustakaan tehden. Yksi kirvesmies sen tekee noin kahteen viikkoon."
>Aina voi, mutta harva tekee:)
Jep meille olisi yläpohjan sipolankut maksaneet 9000€ lisää jämeräpakettiin.
>Ehkä hivenen pelkitetty totuus työkuormista, kuinkahan monta päivää yläpohjalla tarvotaan tekniikan asennusten vuoksi (Ilmastointi, piippu, viemäröinti, jne.)?
Tarvitaan ne siporexissakin jos ajattelet etkä vain hölötä.
>>"Siksi ne asennetaankin ennen valua. Ja siksi Lammi on runkovaiheen jälkeen tältä osin nopeampi kuin ne joissa roilotetaan."
>Tiedossa tämä ero oli, puhe olikin jälkikäteen tehtävästä paikkaussarjasta:)
Ai nyt puhuukin päin persettä rakentaja joka korjaa kaiken jälkikäteen.
Kyllä. Lusikoitava harkko on silloin oikea valinta.
>>"- Harkkoon kiinnittäminen on työlästä ja hidasta
Väärin. Naulat menee esim. pyssyllä ja lyöntitulpat ja pikanaulat poravasaran perässä."
>Niin pyssy onkin kätevä kun kiinnitän esim. pientä taulua seinälle:)
On sulla isot murheet rakentaessasi.
>>"- Seinään tehtävien läpivientien tekeminen on hidasta
Siksi ne tehdään ennen valua."
>En usko että olet onnistunut ennakoimaan kaikki reiät. Väitän, että olet joutunut tekemään ainakin 5 läpireikää seiniin jälkikäteen.
Sinun uskontosi ei minua kiinnosta.
Mutta yhden lattialämmitystermostaatin roilosin jälkeenpäin. Vajaan tunnin homma rälläkän, poravasaran ja paineilmataltan kanssa.
Ja koska pystyttäjät eivät ymmärtäneet lukea perustuskuviin merkittyjä viemäriputken aukkoja, jouduin yhden reiän tekemään rälläkällä, taltalla ja lekalla 200mm kantavaan seinään.
Muutoin kaikki yli 20mm reiät tehtiin varauksena ennen valua. Pienemmät reiät menee poravasaralla.
>>"Siinä kompensoi mm. se että systeemi on yksinkertaisin. Ei tarvita erikseen kantavia palkkeja yms. Eikä nostureita niiden siirtämiseen."
>Niin nosturiauto tai betoniauto:)
Ei tarvi mitään ylimääräistä betoniautoa.
>>"Eli ei negatiivista eroa muihin tässäkään."
>No en nyt sanoisi ihan noinkaan, liian pikainen johtopäätös. Kyllähän noiden featureiden kanssa voi elää jos saa pinnat hierottua kuntoon ja tuo yläpohja tehdään todellakin jollakin muulla tapaa:)
Jaa.
Nähdäkseni sun kommentit oli yhtä tyhjän kanssa.
LISÄESIM:
Jos lammin tasoituksessa menisikin hieman paksumpi kerros pohjatasoitetta, ei seiniä tarvitse kapaloida sisältä ja ulkoa vahvikekankailla niinkuin joissain muissa harkoissa.
Nopeuserot ei ole relevantteja.
6kk tekee kivitalon kuin kivitalon jos on rahaa panostaa projektiin (esim. 1800€/m2).
onko korkean seinän tekeminen vaikeaa siporexilla?
Kuulin joskus että sillä liimasauman pelivaralla ei juuri pysty oikaisemaan seinää. Ja että siitä seuraisi hankaluuksia jos seinä on korkea. (niinkuinesim meillä on 10 metriä anturasta harjaan samaa harkkoa)
Onko siinä perää?
Miten tehdään oikaisut noin korkeassa siposeinässä?
Ajattelin että voisit tuosta tietää kun kuulostaa että olisit sipoa pystyttänyt.
(toisin kuin se OiVoi joka tämänkin keskustelun avasi)
tarvittaessa hiertämällä harkkojen mukana tulevalla karkealla santapaperilastalla varvi suoraksi. helppo homma.
Jos nyt kuitenkin se keltatakkimiesten kiilojen käyttö olisi tässäkin se oikeasti helpompi ja nopeanpi homma.
;-)
Tietänet, että kiilat eivät toimi Sipossa. Lammiinhan ne sopii, kun kiilojen käytön myötä eristeeseen tulevat raot paikataan PU-vaahdolla.
"Jep meille olisi yläpohjan sipolankut maksaneet 9000€ lisää jämeräpakettiin."
Elämä on.
"Tarvitaan ne siporexissakin jos ajattelet etkä vain hölötä."
Oletkohan sinä oikeasti rakentanut taloa. Et kuitenkaan ole tainnut asentaa tekniikkaa taloosi kommenteistasi päätellen. Tekniikan asentamisessa hivenen eroa kyseisten rakenteiden tapauksessa lämpöjen päällelaiton marssijärjestys on erilainen.
"Ai nyt puhuukin päin persettä rakentaja joka korjaa kaiken jälkikäteen."
Kaveri ei ymmärrä lukemaansa. Muutoksia ja korjauksia tulee aina.
"Jos lammin tasoituksessa menisikin hieman paksumpi kerros pohjatasoitetta, ei seiniä tarvitse kapaloida sisältä ja ulkoa vahvikekankailla niinkuin joissain muissa harkoissa."
Hyvä olisi, sillä betoni halkeilee ajan kanssa. Ulkopuolta tuskin kukaan vahvikekankaalla vuoraa.
"Nopeuserot ei ole relevantteja.
6kk tekee kivitalon kuin kivitalon jos on rahaa panostaa projektiin (esim. 1800€/m2)."
Höpö höpö, harkkotaloa ei kukaan saa teetettyä valmiiksi 6 kuukaudessa ja varsinkaan tuolla 1800 eurolla. Betonielementtitalo saattais olla mahdollista teettää tuossa ajassa.
PS: Mistä muuten vetäisit tuon Siporexin tähän keskusteluun, itse en ole kyseiseen materiaaliin edes viitannut. Kyselit itse tuolla aikaisemmin valuharkon heikkoja puolia ja listasin muutaman.
ja harjalla hiontapöly pois. muista kastella liimattavat harkot vastepinnoiltaan, jos on kuivat kelit.
>>"Tarvitaan ne siporexissakin jos ajattelet etkä vain hölötä."
>Oletkohan sinä oikeasti rakentanut taloa. Et kuitenkaan ole tainnut asentaa tekniikkaa taloosi kommenteistasi päätellen.
Kaikki tekniikka on lämmöneristeen alapuolella, oikeaoppisesti. (paitti IVK on tilaa viemässä ullakolla)
Ei takuulla ois nopeanpaa jos yläpohja on kivestä
> Tekniikan asentamisessa hivenen eroa kyseisten rakenteiden tapauksessa
Höpöjä.
Tai toki kaiken VOI suunnitella väärin. yms.
> lämpöjen päällelaiton marssijärjestys on erilainen.
Niinkuin sanoin. Kirvesmies tekee kahteen viikkoon ja maksaa alle 9000€.
& valubetonitaloja ei talvella tehdä muutenkaan jos fiksuja ollaan.
>>"Ai nyt puhuukin päin persettä rakentaja joka korjaa kaiken jälkikäteen."
>Kaveri ei ymmärrä lukemaansa. Muutoksia ja korjauksia tulee aina.
Merkillinen talon suunnittelu-/valintakriteeri.
>>"Jos lammin tasoituksessa menisikin hieman paksumpi kerros pohjatasoitetta, ei seiniä tarvitse kapaloida sisältä ja ulkoa vahvikekankailla niinkuin joissain muissa harkoissa."
>Hyvä olisi, sillä betoni halkeilee ajan kanssa.
Ei halkeile sen enempää kuin muutkaan.
>Ulkopuolta tuskin kukaan vahvikekankaalla vuoraa.
No jos ei ulkopuolta niin sisäpuolen ja KAIKKIEN väliseinienkin sisä ja ulkopuolen.
Jämerä:
"Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on lujitettava mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta."
"- Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa väliseinissä
käytetään ensimmäisen ja toisen tasoitekerroksen
väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.
Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitukangasta
tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvistuskangas
jättää pois.
Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahvistetaan
metallisilla kulmalistoilla."
>>"Nopeuserot ei ole relevantteja.
6kk tekee kivitalon kuin kivitalon jos on rahaa panostaa projektiin (esim. 1800€/m2)."
>Höpö höpö, harkkotaloa ei kukaan saa teetettyä valmiiksi 6 kuukaudessa ja varsinkaan tuolla 1800 eurolla.
Hankin sinulle katuosoitteen.
Voit käydä katsomassa ja haastattelemassa.
"Mistä muuten vetäisit tuon Siporexin tähän keskusteluun,"
Vertailustahan tässä oli kyse. Ja tiedän mitä edustat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000023216240
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000023252567
" - Puisen yläpohjan kyhääminen on hidasta ja turhauttavaa kivitalossa mm. lämmöt saadaan tämän vuoksi päälle vasta kyseisen kyhäämisen valmistuttua "
Selvempiä sormenjälkiä ei tarvita.
" lämpöjen päällelaiton marssijärjestys on erilainen. Niinkuin sanoin. Kirvesmies tekee kahteen viikkoon ja maksaa alle 9000€."
Sinulla on hivenen alakantissa nuo työmääräarviot vesikaton ja yläpohjan viimeistelyn kannalta. Näppärä kirvesmieporukka tekee yksinkertaisen vesikaton valmiiksi parissa viikossa vesikatteineen. Tämän jälkeen vähintään toiset pari viikkoa höyrysulkuihin, koolauksiin, levytyksiin ja eristyksiin. Lisäksi tässä välissä pitäisi jonku asentaa ja eristää ilmastointiputket, sekä vetää piippu ja läpiviennit katolle.
"valubetonitaloja ei talvella tehdä muutenkaan jos fiksuja ollaan."
Normaalia ollenee, että maatyöt, perustus ja runko pystyyn kesällä ja sitten ollaankin jo tekemässä vesikattoa ja haaveilemassa lämpöjä päälle syksyllä/alkutalvella.
"Ei halkeile sen enempää kuin muutkaan."
Mutta halkeilee kumminkin. Rätithän asennetaan seiniin juuri pitämään pinnat ehjänä hiushalkeamista huolimatta. Osa harkkotoimittajista on hoksannut kertoa tuon myös rakentajille, toiset taas eivät ja näin tieto näyttää tulevan osalle rakentajista uutena ja yllättävänä. Osa näyttää jopa uskovan, että tieto ei koske heitä.
>>"Nopeuserot ei ole relevantteja.
6kk tekee kivitalon kuin kivitalon jos on rahaa panostaa projektiin (esim. 1800€/m2)."
>Höpö höpö, harkkotaloa ei kukaan saa teetettyä valmiiksi 6 kuukaudessa ja varsinkaan tuolla 1800 eurolla. Hankin sinulle katuosoitteen.
Voit käydä katsomassa ja haastattelemassa."
Valmiusaste, koko ja sisustuksen taso 6 kk:n jälkeen? 6 kuukautta (26 viikkoa) täysin valmiiseen taloon ja varastorakennukseen on logistinen mahdottomuus harkkotatalon tapauksessa. Muuttaminen saattaa olla mahdollista, mutta osa rakenteista on valitettavasti pahasti vielä kesken mm. ulkopintoja ei ole millään voitu vielä tehdä valmiiksi.
"Mistä muuten vetäisit tuon Siporexin tähän keskusteluun,
Vertailustahan tässä oli kyse. Ja tiedän mitä edustat."
Edustusten osalta vain sinun edustus on täysin selvää. Ja kuten aikaisemmin sanoin tulin tähän keskusteluun mukaan siinä vaiheessa kun kyselit avoimesti mikä Lammissa on hidasta.
Tuossa on useamman keskustelijan viestejä.
Niin kyllähän tuo kivinen yläpohja viittaa tällä hetkellä väistämättä Sipoon vaikka tuossa edellä välillä esitit muutakin. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että muidenkin harkkoratkaisujen valitsijat tekisivät kivisen yläpohjan. Oma viestini on, että kivinen yläpohja kannattaa panna vakavasti harkintaan rakenneratkaisujen teon yhteydessä. Tämä ei tarkoita, että materiaalin tai talon materiaalin pitäisi olla sipo, joskin sipon eduksi luen materiaalin eristävyyden kun sitä käytetään yläpohjamateriaalina.
"Sinulla on hivenen alakantissa nuo työmääräarviot vesikaton ja yläpohjan viimeistelyn kannalta. Näppärä kirvesmieporukka tekee yksinkertaisen vesikaton valmiiksi parissa viikossa vesikatteineen. Tämän jälkeen vähintään toiset pari viikkoa höyrysulkuihin, koolauksiin, levytyksiin ja eristyksiin. Lisäksi tässä välissä pitäisi jonku asentaa ja eristää ilmastointiputket, sekä vetää piippu ja läpiviennit katolle. "
Sulla on unohtunut täysin mistä keskusteltiin.
Sekoitat puurot ja vellit ja viännät ja kiännät.
Varmaan tahallasi koska et asiatiedolla pärjää.
Mutta onhan esim. ILMATIIVIIDEn läpivientien tekeminen höyrynsulkumuoviin moninkerroin nopeanpaan kuin kiviseen yläpohjaan. Ja kattotuolien noston jälkeen ei tarvitse erikseen asentaa puisia kannakkeita vesikatteelle yms. niinkuin "kivirakenteisissa" yläpohjissa.
"Mutta halkeilee kumminkin. Rätithän asennetaan seiniin juuri pitämään pinnat ehjänä hiushalkeamista huolimatta. Osa harkkotoimittajista on hoksannut kertoa tuon myös rakentajille, toiset taas eivät ja näin tieto näyttää tulevan osalle rakentajista uutena ja yllättävänä. Osa näyttää jopa uskovan, että tieto ei koske heitä."
Lienet tässäkin unohtanut mistä puhutaan.
Hiushalkeamien estämiseen tarkoitetut rätit on eri asia kuin RAKENTEEN LUJITTAMISEEN tarkoitetut rätit.
Hiushalkeamat ei ole lujuuden kanssa mitään sukua.
Mutta jauha vaan pazkaa asian vierestä kun et asiasta tiedä etkä osaa tai et pysty.
"Valmiusaste, koko ja sisustuksen taso 6 kk:n jälkeen? 6 kuukautta (26 viikkoa) täysin valmiiseen taloon ja varastorakennukseen on logistinen mahdottomuus harkkotatalon tapauksessa. Muuttaminen saattaa olla mahdollista, mutta osa rakenteista on valitettavasti pahasti vielä kesken mm. ulkopintoja ei ole millään voitu vielä tehdä valmiiksi. "
Koetappa vaan saivarrella. Aivan turhaa.
Mutta sen verran mulla oli virhettä että kuukausia tuli 8. Mutta mielestäni se edelleen on "puoli vuotta". ;-)
Minulle oli SHOKKI että Toukokuussa raivatulle tontille muutetaan LAMMIKIVITALOON asumaan jos seuraavassa tammikuussa!!!
Ulkorappaushan tehdään aikaisintaan yhden talven jälkeen kaikissa kivitaloissa. Jos sen haluaa tehdä oikein.
Mutta niinkuin sanoin. Ei eri kivitaloilla AIKUISTEN OIKEASTI ole sellaista nopeuseroa millä olisi mitään merkitystä.
"Ja kuten aikaisemmin sanoin tulin tähän keskusteluun mukaan siinä vaiheessa"
Kissan viikset sillä ole mitään väliä kun kyseessä on anonyynianssi.
Muuten selvää pässinlihaa, mutta
"sipon eduksi luen materiaalin eristävyyden kun sitä käytetään yläpohjamateriaalina."
Eli tuo ero ja etu ontelolaattayläpohjaan on toki selvä.
Ontelolaatalla puolestaan on etunaan pidemmät jännevälit.
ja mielestäni puurakenteisella yläpohjalla on etunaan:
tehokkaampi tilan/tilavuuden käyttö, samalla vahvuudella parempi lämmönpitävyys ja enemmän ullakkotilaa
esim. läpiviennit helpompi ja nopeampi toteuttaa ilmatiiviisti
- palaa herkemmin
- homehtuu herkemmin ja voi mädäntyä
- vaatii enemmän huolellisuutta, luultavasti
- monimutkaisempi eikä voi ruiskuttaa röpelöä ennen levytystä yms.
"Lienet tässäkin unohtanut mistä puhutaan.
Hiushalkeamien estämiseen tarkoitetut rätit on eri asia kuin RAKENTEEN LUJITTAMISEEN tarkoitetut rätit. Hiushalkeamat ei ole lujuuden kanssa mitään sukua."
Höpö höpö, räteillä ei ole mitään tekemistä rakenteen lujittamisen kanssa kantavuuden osalta. Hiuashalkeamia noilla pyritään taklamaan eli rätit ovat yhtä tervetulleita myös betoniseinään. Palataan asiaan viiden vuoden kuluttua, niin ymmärrät mitä tarkoitan.
"Valmiusaste, koko ja sisustuksen taso 6 kk:n jälkeen? 6 kuukautta (26 viikkoa) täysin valmiiseen taloon ja varastorakennukseen on logistinen mahdottomuus harkkotatalon tapauksessa. Muuttaminen saattaa olla mahdollista, mutta osa rakenteista on valitettavasti pahasti vielä kesken mm. ulkopintoja ei ole millään voitu vielä tehdä valmiiksi.
Mutta sen verran mulla oli virhettä että kuukausia tuli 8. Mutta mielestäni se edelleen on "puoli vuotta". ;-) Minulle oli SHOKKI että Toukokuussa raivatulle tontille muutetaan LAMMIKIVITALOON asumaan jos seuraavassa tammikuussa!!! Ulkorappaushan tehdään aikaisintaan yhden talven jälkeen kaikissa kivitaloissa. Jos sen haluaa tehdä oikein."
Jeps jeps, 8 kuukautta on mahdollista saada harkkotalo muuttokuntoon, joskin lopputarkastus on minimissään 6 kk:n kuluttua.
"Mutta niinkuin sanoin. Ei eri kivitaloilla AIKUISTEN OIKEASTI ole sellaista nopeuseroa millä olisi mitään merkitystä."
Olet oikeassa eri harkkotalojen välillä ei ole merkittäviä nopeuseroja, mutta betonielementtitalo on mahdollista tehdä helposti 8 kuukaudessa ulkopintoja myöten valmiiksi.
Kivisen yläpohjan plussiksi voisi laskea vielä suuremman kantavuuden (Toisaalta lyhyemmät jännevälit)ja paremman äänieristyksen. Toisaalta harvalla on käyttöä suurella kantavuudella yläpohjassa.
Suuremman työmäärän lisäisin vielä tuonne puisen yläpohjan miinukseksi.
se vaan jaksaa höpötellä aina vaan.
>Höpö höpö, räteillä ei ole mitään tekemistä rakenteen lujittamisen kanssa kantavuuden osalta.
Just joo. Mistäköhän semmoista sait päähäsi että minä luulisin sen olevan kantavuutta varten?
Jämerä:
"Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on LUJITETTAVA mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta.
- Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa väliseinissä
käytetään ensimmäisen ja toisen tasoitekerroksen
väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.
Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitukangasta
tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvistuskangas
jättää pois.
Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahvistetaan
metallisilla kulmalistoilla."
>Hiuashalkeamia noilla pyritään taklamaan eli rätit ovat yhtä tervetulleita myös betoniseinään. Palataan asiaan viiden vuoden kuluttua, niin ymmärrät mitä tarkoitan. "
Lammi ei moisia rättejä tarvitse keskelle seinää ellei seinää pinnoiteta kun betonin lujittuminen on vielä pahasti kesken.
Itse asiassa mitään vahvikkeita ei vaadita missään ohjeissa, ei myöskään tasoitevalmistajan ohjeissa lammitaloille.
Meillä laitettiin kuitenkin kaikkien ikkunoiden ympärille ja joihinkin kriittisiin kevyiden seinien kohtiin maalarimestarien vahvikekuitukangas. Yksi rulla.
Myyjät täällä taistelee keskenään. Toinen toistaan naurettavampia vastauksia.