Posti toi tänään minulle Yhteishyvä - lehden, joka lähetetään kaikille S-liikkeen omistaja-asiakkaille.
Lehti on kyllä oikein hyvä neuvomaan tälläistäkin tynkäperheenemäntää näissä taloudentoitojutuissa, mutta joko minulta on jäänyt väliin, tai olen aikaisemmin katsonut lehteä valikoiden, mutta ensi kertaa törmäsin sanaan "tuunata". Ei, - ei se ole murretta, sanasta duunata, vaan tarkoittaa luoda kekseliäästi vanhasta uutta, korjata, kunnostaa, ideoida.
Aloitin jo. Ompelin päivällä miehen vanhaan villatakkiin nahkapaikat kuluneiden kyynärpäiden kohdalle. Meillä pidettiin aikoinaan, lasten ollessa pieniä, vaatteet tarkkaan, melkeinpä paikka paikan päällä, enkä ole vuosiin korjaillut vanhoja, mutta nyt aion kunnostaa meidän aikuisten vaatteita, enkä kallista korvaanikaan miehen epäilylle asian kannattavuudesta. Hän nimittäin laskeskeli, että kun ajoin 20 km ostamaan kaupungista nahkatilkkuja, niin kannattikohan koko hanke, varsinkin kun hän ei oikein mahdu enää siihen lähes 20 vuotta vanhaan villatakkiin.
Olin lievästi loukkaantunut, mutta jatkan uusien asioiden opettelua. Samassa lehdessä puhuttiin karppauksesta, mikä tarkoittaa hiilihydraattien minimoimista ruokavaliossa.
Luin miehellekin aiheesta ja sanoin, että meillä aletaankin välttää perunaa ja leipää, sekä yleensä liikoja hiilihydraatti ja tärkkelyspitoisia ruokia.
Sekään asia ei ottanut mieheni mielessä tulta. Olen ajatellutkin jo jonkin aikaa, että mieheni on taantumuksellinen. Monet esittämäni ideat eivät saa hänen kannatustaan.
Siitä huolimatta, jos jollakin on hyvä tuunausidea, niin minä kyllä otan vihjeitä vastaan.
Myöskin, jos joku on onnistunut laihtumaan karppauksella, niin voisiko kertoa siitäkin!
Lehti on kyllä oikein hyvä neuvomaan tälläistäkin tynkäperheenemäntää näissä taloudentoitojutuissa, mutta joko minulta on jäänyt väliin, tai olen aikaisemmin katsonut lehteä valikoiden, mutta ensi kertaa törmäsin sanaan "tuunata". Ei, - ei se ole murretta, sanasta duunata, vaan tarkoittaa luoda kekseliäästi vanhasta uutta, korjata, kunnostaa, ideoida.
Aloitin jo. Ompelin päivällä miehen vanhaan villatakkiin nahkapaikat kuluneiden kyynärpäiden kohdalle. Meillä pidettiin aikoinaan, lasten ollessa pieniä, vaatteet tarkkaan, melkeinpä paikka paikan päällä, enkä ole vuosiin korjaillut vanhoja, mutta nyt aion kunnostaa meidän aikuisten vaatteita, enkä kallista korvaanikaan miehen epäilylle asian kannattavuudesta. Hän nimittäin laskeskeli, että kun ajoin 20 km ostamaan kaupungista nahkatilkkuja, niin kannattikohan koko hanke, varsinkin kun hän ei oikein mahdu enää siihen lähes 20 vuotta vanhaan villatakkiin.
Olin lievästi loukkaantunut, mutta jatkan uusien asioiden opettelua. Samassa lehdessä puhuttiin karppauksesta, mikä tarkoittaa hiilihydraattien minimoimista ruokavaliossa.
Luin miehellekin aiheesta ja sanoin, että meillä aletaankin välttää perunaa ja leipää, sekä yleensä liikoja hiilihydraatti ja tärkkelyspitoisia ruokia.
Sekään asia ei ottanut mieheni mielessä tulta. Olen ajatellutkin jo jonkin aikaa, että mieheni on taantumuksellinen. Monet esittämäni ideat eivät saa hänen kannatustaan.
Siitä huolimatta, jos jollakin on hyvä tuunausidea, niin minä kyllä otan vihjeitä vastaan.
Myöskin, jos joku on onnistunut laihtumaan karppauksella, niin voisiko kertoa siitäkin!
Vastaukset 34
Vanhimmat
Minä olen sitten kai tuunannut tyynyjä kun vanhoja olen somistellut kaikella mitä huushollista löytyy. Vanhoja pitsejä, kanttinauhasta rusetteja jne. Onkohan se tuunausta tai askartelua, kun lastenlasten kanssa on tehty hienoja maljakoita lasipurkeista. Esimerkiksi haettu pieniä erikoisia kiviä ja sitten liimattu, tulee muuten erittäin näyttävä maljakko.
Karppausta en aio kokeilla, koska olen perunan ystävä, leivän voin jättää pois, mutta että uusista perunoista tai muusista tai uuniperunoista, ei onnistu, on senverran herkkua.
lehti tulee meitsille ilmeisesti tänään, mutta...
Olen ollut koko ikäni suuri ruisleivän kuluttaja, nyt olen tullut siihen ikään että syönti alkaa näkyä ja tuntua. Joten lopetin leivän syönnin, täysin. Kolme viikkoa mennyt leivättä, sokerin himo hävinnyt ja karppaus tuntuu ja näkyy rintsikoissa.Odotan mitä alaosassa roppaa tapahtuu.Kahvileiväksi juustoja ja hedelmiä. Ps. talkkunaa voi silmällä on ollut pakko kerran viikossa syödä.Siitä vaan karppaamaan ja vaarit mukaan!
sisältää kovaa rasvaa, älä syö niitä liian kanssa, vaikka olisi niinsanottuja kevytjuustoja, juusto ja suklaa on pahimpia kovanrasvan lähteitä..
Totinen tosi on, että hiilaritten alasojo tuo kevyen olon..
sanoo nimimerkillä: "Ei painonpudottaja"
Tuunauksesta en ole toistaiseksi kiinnostunut, koska pidän selkeistä linjoista. Korjaan kyllä vaatteitani niin, että istuvat paremmin päällä.
Mutta sen karppaus-jutun luin minäkin mielenkiinnolla. Tyttäreni (gyn.) piti minulle kahvipöydässä "tiukan" puhuttelun laihduttamisesta, kun painoni putosi eläkkeelle jäätyäni 4-5 kg. En ole muutenkaan ollut pyöreää tyyppiä. Vaihdevuodet ylittäneen naisen paino pitäisi hänen mielestään ollaan mieluummin painoindeksin normaalin ylärajan lähellä kuin alarajan lähellä. Syön itse perunaa ja leipää, mutta aivan kohtuudella. En ole laskenut, meneekö yli 100 g päivässä. Ruis- ja sekaleipää syön jo kuidun saannin vuoksi. Pidän huolen, että saan kalkkia tarpeeksi vaikken juo maitoa enää. Toistaiseksi ei ole luiden heikkoutta ilmennyt. Sokeria tulee valitettavasti itse tehtyjen mehujen mukana, mutta onko se niin vaarallista. Mehuissani ei ainakaan mitään lisäaineita ole.
Siis, siskot, olkaa järkeviä laihduttaessanne tässä iässä. Ihokaan ei enää pysy sileänä kuin nuoruuden painon jojovaihteluissa.
Tuunausta harrastan tyttären viisivuotiaan kanssa tietokonepelin muodossa missä tuunataan autoja.
Yksineläjänä se riittää minulle. Mutta sinulle tuosta tuunauksesta oli varmaan iloa. Miksi kaiken pitäisi olla kannattavaa?
Karppaus kuulostaa vähän samantapaiselta dieetiltä, kuin joskus parikymmentä vuotta sitten, silloinkin peruna ja leipä olivat pahasta.
Itse olen karpannut pois pullat, limsat, karkit, suklaat, makeat jälkiruoat, keksit ja leivokset.
Leipää syön, näkkäriä kuidun vuoksi ruoan kanssa, perunaa, mutta en rasvaisia ranskiksia, enkä kermaperunoita. Olen vanhanaikainen ja uskon, että ei se leipä vaan se mikä on sen päällä.
Mäkeen on mennyt myös sipsit, kermat, makkarat ja punainen liha. Pizzat ja hampurilaiset kuuluva ruokavalioon ehkä 5- 6 kertaa vuodessa. Kasviksia ja vihanneksia syön paljon, juustoa harvoin, ennen oli suuri herkku. Olutta juon joskus saunan jälkeen tölkin verran, ei tule monta vuodessa. Rutikuivaa valkkaria osta pullon kaksi kuukaudessa, nautin sitä parin lasin verran kerralla. Konjakki kahvin kera pari kertaa vuodessa, muita väkeviä ei lainkaan.
Neljä vuotta sitten oli ylipainoa 25 kiloa ja kaikki arvot koholla, nyt paino ongelmia ole ja rasva ja sokeri ovat OK. Jatkuva nälkäkään ei enää vaivaa.
Tämä sopi minulle, karppaus ja atkins jollekin toiselle.
Sulla. Pitää olla tarkka, kun karsii pois ruoka-aineita. Pitää tehdä niinkuin Sinä: puhdistetut (paljon rasvaa ja sokeria) mahdollisemman vähälle. Paljon kasvisperäisiä ja kohtuudella eläinperäisiä. Vaihtelua ja väriä. Niin helppoa se on, vanhempana voi olla pikkuisen pyöreä.
Nyt sakset käteen ja katsomaan ensin S-tilini saldon ja sen jälkeen 'tuunaus'- ja 'karppaus'-asiat.
En tiedä mitään kummastakaan.
Ensin tuohon peruna-asiaan. Minunkin mieheni on vannoutunut perunoiden ystävä, kaikki pasta on vain putkenpätkiä ja riisikin maistuu vain joulupuurona. Nykyisin kertakaikkiaan keitän vain 3 perunaa, yhden syön minä. Kun ei ole paljon perunaa, mihin imeyttää kermasoosia, sen voi jättää pois .Tuunausta olen harrastanut paljonkin. Viimeksi koristelin mustan alennusmyyntineuletakin pienillä värikkäillä helmillä.Anopin vanhasta minkkikauluksesta tein irtokaulurin, joka voi solmia satiininauhoilla vaikka villapuseron päälle.Samoin olen päällystänyt turkiksen palasilla hiuspantoja. En nyt tiedä, onko tämä varsinaista tuunausta.
.
Ajattelin vain, että koska uudistaminen tai korjaaminen - sanat eivät saata olla muodikkaita, niin joku kekkasi tuon modernimman ilmaisun, tuunata.
Itse asiassa, olen ollut koko ikäni aikamoinen "tuunari", sillä poikien housujen polvet paikkasin vanhoista pieneksi jääneistä housuista leikatuilla pyöreillä paikoilla, tai auton muotoisiksi leikatuilla. Tyttärelle sain laittaa värilliset sydämen kuvat.
Tänään aamupäivällä pengoin vanhaa ikkunaverhovarastoa ja leikkasin ja ompelin keittiön pöydälle keväänvihreän liinan 1,5 metriä leveästä napakkaa puuvillaa olevasta verhosta. Tälläinen aurinkoinen päivä inspiroi touhuamaan jotain "uutta", jos uudeksi voi sanoa vanhojen kankaiden hyödyntämistä. On se kyllä uutta sekin, uutta ilmettä kotiin.
En minäkään taida pystyä karpaamaan, sillä tuo mies ei ikinä luovu leivästä ja perunoista, mutta auttaisikohan, jos itse söisin vain vähän niitä ja kaivaisin pakastimesta herneitä ja papuja, porkkanaraastetta ja marjoja.
Omatekoisia juttuja. Siinähän yhdistyy tavallaan molemmat uudet sanat, tuunaus, sekä karppaus:)
Minäkin yritän jättää leipää ja perunaa vähemmälle ,kun en enää keksi muutakaan minkä takia paino ei putoa vaikka olen vähäkerrassaan yittänyt.
Likka 321 minäkin keitän lukuperunat niiden koosta riippuen. Eikö tunnukin hullulta kun pari hullua perunaa kiehuu kattilasssa,mutta jostakinhan se on ruoka laitettava.Eikä makarooni tai pasta niinkuin nyt hienostellen sanotaan ole parempi vaihto ehto laihduttajalle.
Sitäkin tulee kuitenkin laitettua samoin riisiä.
Tuunata yritän itseäni juuri sillä kevyempään ruokaan siirtymisellä.
Minulle ei Yhteishyvä tullut vielä tänään ,vaikka jo odottelin ,niin pääsen minäkin katsomaan ohjeita.
Ne kaksi hullua perunaa valmistuvat mikrossa nopeammin, vikanaan vain, että kuoresta tulee nihkeä ja hankalasti kuorittava.
sana suomenkielessä. Kysymyksessä on lainasanasta tehty väännös englanninkielisestä sanasta tune, joka tarkoittaa virittämistä. Taisivat olla nuo autojen rassailijat, jotka ryhtyivät ensimäisinä tuunailemeen kulkupelejään. Nyttemmin sana näyttää levinneen laajempaankin käyttöön kuin pelkkään viritykseen.
Tuunaaminen on vain uusi termi. Autojen rassailijat saattoivat käyttää. Autoja on kyllä liisattu pitemmän aikaa.
Lease = vuokrata, vai oliko niin?
kun ei heti syöksy suuriin elämäntapa muutoksiin.
Minäkin paikkasin turkkia ja mietin miksi ennen sanottiin kun on suutuksissa,että meni turkkia paikkaamaan.
Vien oikealle korjaajalle kun lämpenee ja turkki joutaa sinne mutta tuli niin hyvä ettei näe missä paikka on.
Olen niin laiskunut että ostin itselleni sukat.Aina enne kudoin kuviosukkia jokaiselle ja lahjaksi,nyt teen muita käsitöitä.Teen hapsuja huiviin joka olen kangaspuissa hamekankaaksi kutonut.
Kävin venyttely-ja rentoutusjumpassa menettelihän se,aamupäivällä olin kuva-arkistossa enkä ehtinyt leipomaan.Nyt on pullataikina nousemassa.
En ala enää paikkamaan mitään jos tulee pulaaika niin sitten.
Innostuin vaan tuosta Yhteishyvä - lehdessä olleesta yhden sivun artikkelista, kuinka voi yrittää käyttää luovuuttaan, ja minulla nyt alkoi vähän nolosti, kun en muistanut, että mies on "kasvanut ulos" siitä vanhasta villatakistaan.
Toisaalta, olen aina ollut taloudellinen ja tutkin tarkkan onko joku käyttöesine vielä korjattavissa, ennenkuin roudaan sen roskiin.
Kutominen kudinpuikoilla (meillä sanotaan neulomiseksi) on rentouttavaa, ainakin siihen asti kun pitkän aikaa samassa asennossa neuloessa niskajänteet kipeytyvät.
Sinäpä sen sanoit! Minulla on lankoja, joista alankin neuloa uudet hiihtosukat, koska saimme tänne Etelä- Karjalaankin viimein lunta.
en huomannut sitä palstaa.Jugurtti uutuudet huomasin Viljajugurtti jota saa Lidlistä on tullut nyt kauppaan.Lidlin jugurtti on siitä hyvä kun siinä ei ole sokeria eikä rasvaa.Makeutusainetta ja hunajaa täysjyvä viljaa.Parasta mitä olen syönyt jug. on pähkinä-kahvi jug.
Uuta muotia muistaakseni esiteltiin ja puserot on suurentuneet ja hameet lyhyitä.Naisilla oli alkanut jakku-housukausi.Unohtavat että miltä me näytettäisi niissä hameissa.
Suosittelen kaikille
Katko johtui poikkeullisisesta elämäntilanteesta
Aloitin uudelleen nyt ja on neljäs päivä on jo menossa
Luin uudelleen taas Hyvän olon keittokirjan
Kokemuksesta tiedän, että viikon jälkeen ei ole enää mielitekoja reissumieheeen tai karjalanpiirakoihin
Saako herneitä ja papuja syödä?
Meillä on pakastimessa paljon porkkanaraastetta, sekä noita palkokasveja.
Entä etikkapunajuuret?
Pakastemansikoihin olen pannut vähän sokeria sekaan, haittaako se?
Karppausta näkyy Yhteishyvän mukaan olevan yhdeksää lajia Atkinsin dietti päälle.
Mitä "tyylisuuntaa" sinä noudatat?
on jo mennyt liiallisuuksiin. Nyt Suomessa on alettu kiinnittämään huomiota vanhempien henkilöiden aliravitsemukseen. Muistan kuinka äitini valitti huonoa ruokahaluaan. Kotihoitaja totesi, ettei ihminen niin paljoa tarvitse, kun ei liiku. Tosiasia on, että 60-70 % energiasta tarvitaan perusaineenvaihduntaan eli ihmisen elintoimintoihin täydellisessä levossa ja paastotilassa. Se on melko paljon eli syödä pitää, vaikkei tee mitään. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuntoon yleensä, esim. lihasten huoltoon venyttelyineen. Yhdessä TV-ohjelmassa tdettiin, että tärkeää on esim. että pystyy kävelemään niin vanhaksi kuin mahdollista. Syödä pitää sellaista, mistä nauttii. Monipuolisesti ja kohtuudella. Ystäväni on 86-vuotias. Hän oli jo aikaisemmin kermakuurilla, kun laihtui. Se auttoi. Taas on aloitettu, kun hän aloitti uudelleen tupakoinnin, mikä vie ruokahaluja.
poppaskuurilla, en suosittele!
Yleensäkin pitäisi syödä niin, ettei tarvitse laihduttaa.
Itselläni se merkitsee tarkkaa dieettiä, sillä lihon erittäin helposti, mutta pidän painoni pienenä, PI 22 tällä hetkellä.
Koko sukuni on helppoa lihomaan, hyötysuhde ravinnossa 'hyvä'.
Kyllä minun painoindeksini on paljon, paljon suurempi.
Kokeilen sitä karppausta, aloitan huomenna, sillä asiat täytyy mielestäni aloittaa kuukauden ensimmäinen päivä, se on jotenkin selkeää:)
Pulskuus taitaa olla paljolti geeniperimässäkin. Meidän suvussa, sekä isän, että äidin puolelta ovat melkein kaikki ylipainoisia. Sellaiset geenit omistavan pitäisi olla tarkkana, eikä heittäytyä liian huolettomaksi syömisensä kanssa.
Vahinko on kuitenkin tapahtunut, ja ollut voimassa pari kolmekymmentä vuotta, mutta petrailen vähän, vaikka viitisen kiloa ensin. Edes sen verran, että sukkahousut eivät suhise kävellessä, kun reidet ovat paksut ja hankaavat vastakkain.
Eilen oikeastaan vasta huomasin, kun pysyttelin sisätiloissa ja "tuunailin" hame päällä. Tavallisesti pidän jonkinlaisia lökähousuja, enkä sukkahousuja ollenkaan sisällä.
Kun huomasin, tai kuulin sukkahousujen suhinan, niin tein ylimääräisen lenkin mieheni ohi, joka istui sohvalla lukemssa lehteä. Kysyin, että kuulitko mitään outoa?
Hän ei kuullut, eikä kohottanut edes katsettaan sanomalehdestä. Ei ehkä kuullut kysymykseni aihettakaan koska on tottunut, että juttelen usein itsekseni.
Toissa keväänä kuoli suolistosyöpään eräs sukulainen, mies, jota hiukan vanhempi olen, joten olen tuntenut hänet ikäni. Huumorintajumme oli hyvin samantyyppinen, puhelinkeskustelutkin sujuivat niissä merkeissä, ja hän piti aina yhteyttä, auttoikin. Muistan kerran noin viisi vuotta sitten, kun vuokralaisemme Helsingin keskustan pikkuasunnossa oli jättänyt vuokransa maksamatta, ja oli sitten pyyntöjen jälkeen suostunut muuttamaan tavaransa, mutta yllätykseksemme niitä kuitenkin oli talon yleisissä tiloissa. Olisi pitänyt nopeasti saada lukot vaihdettua, koska hän soitti ja sanoi muuttavansa takaisin, koska ei ollutkaan saanut uutta asuntoa. Kaikki lukkoliikkeet lähempänä sanoivat, että noin kolmen viikon kuluttua ensimmäinen vapaa aika, oli kesälomen aikakin. Soitin sitten tälle sukulaismiehelleni, jolla on ketju lukkoliikkeitä. Hän taas yhtä iloisesti tervehti ja sanoi, että uskoisi huomiseksi saavansa järjestymään jonon väliin. Vähän ajan kuluttua hän soitti, ja sanoi: "Tänään kello 14." Sellainen hän oli, tuo ylipainoinen, 190 centtinen sukulaisystäväni.
Kun ajattelin häntä toissa päivänä, sanoin hiljaa itsekseni: "Voi pikku rassukkaa!" Sitten jäin kuuntelemaan sanojani, jotka eivät nyt oikein kohteeseensa sopineet. Kyllä on monia suvun ihmisiä, joita voin sanoa vilpittömästi rakastavani.
Lasten odottaminen ja synnyttäminen, imetysaika, kyllä ne olivat ylipainoista oloa, jälkeenkinpäin vielä olo oli kuin elefantilla, vyöryin illalla puhkiväsyneenä siippani viereen. Hän ei onneksi sitäkään pahana pitänyt, mutta sanon vaan, että valtavan paljon raskaampaa on olla olemassa, kun on joutunut siihen kuntoon. Ainakin mulle sopii tämä 'olomuoto' paremmin, olen vapautuneempi ja iloisempi.
Ja ruuasta nautin todella nykyisin, terveellinen ruokavalio voi olla herkullinen todella! Paljon hienoja nautinnollisia makuja on olemassa.
Nyt kun tipaton tammikuu loppuu, avaan taas punaviinipullon, ruuan kanssa lasillinen.
Soilike ei vastannut kun kysyin, että saako syödä palkokasveja, tai etikkapunajuuria. Porkkanaraastettain on niin paljon, ettei mies sitä yksin syö ja tyttrelle, joka asuu kohtalaisen lähellä, tarjosin mukaan kun kävivät viimeksi. Hän otti ja sanoi ottavansa lisääkin.
Katselin varsinaista laihdutuspalstaa, missä puhuttiin hiilareista, mutta mielestäni keskusteljat siellä ovat hyvin nuoria ja puhvat treenaamisesta, kovasta kunnostaan, ja ovat enemmänkin ulkoisen olemuksensa palvojia.
Koko keskustelusta en saanut oikein mitään tolkkua. Painun tänään kirjastoon ja kysyn kirjaa aiheesta. En ala noudattaa sitä ankarinta linjaa, mutta leivät, peruna ja riisi, sekä makarooni, tai nykykielellä pasta saavat jäädä.
Pullaan en koske ja makeat virvoitusjuomat jääkööt muiden juotaviksi. Katsotaanpa sitten tuloksia keväällä!
Minun ei tarvitse varsinaisesti laihduttaa, mutta suvussani esiintyy 2.tyypin diabetesta, joten olen kiinnostunut hiilihydraateista.Diabeetikon ruokavalio vaikuttaa muutenkin järkevältä ja kenelle tahansa sopivalta. Diabetes-sivuilta olen saanut paljon tietoa esim. tuosta glykeemisestä indeksistä, joka liittyy hiilihydraattien imeytymiseen. Pienen vähärasvaisen pullan syön kahvin kanssa päivässä, yhden perunan ja pari palaa ruisleipää.Vakioaamiainen on puuro, pakastemarjat ja rasvaton maito.Limuja en ole kymmeniin vuosiin juonut ja tuoremehuissakin on paljon sokeria.
on sopiva kaikille. Aikaisemmin rajoitettiin hiilihydraatteja enemmän, jopa kiellettiin kokonaan, diabeteksen historia on mielenkiintoista luettavaa. Tärkeänä osana ovat täysjyväviljatuotteet, joista kuitua saa. Itse tilaan vieläkin Diabetes-lehteä. Siinä on paljon hyviä ruokaohjeita. Melko yksinkertaista on oikeaoppinen syöminen, esim. glykeeminen indeksi on asiantuntijoille tarkoitettu. Sen oikea ymmärtäminen vaatii taustatietoja. Eli edelleen paljon kasvikunnan tuotteita monipuolisesti, eläinkunnan tuotteita kohtuudella, puhdistettuja tuotteita rajoitetusti. Liikkuminen on tärkeää, silloin elimistö säätelee kaikkia toimintoja paremmin esim. kylläisyys-nälkäisyystuntemuksia. Esim. professori Antti Ahlström painottaa sitä, että maapallolla ihmiset saavat ruoasta kaiken tarvitsemansa monin eri tavoin. Ruoan pitää olla myös nautinto.
Taidan olla aika terve, mitä nyt verenpaine joskus keikahtelee, mutta juuri muiden "vaivojen" puuttumisen takia en ole saanut lääkitystä, vaikka olen pyytänyt.
Lääkäri sanoo, että koska verensokeri on ok, samoin maksa ja munuaisarvot, kuten veriarvotkin, niin painon pudotus pudottaisi verenpaineenkin.
Kysyin laihdutuslääkettä ja sainkin reseptin, mutta ne hiivatin kapselit maksavat 86 euroa, 28 kapselia. En raaski ottaa niitä.
painonpudotus varmaan onkin paikallaan, mikäli lääkäri on sitä suositellut. Kuvasi perusteella luulisi painosi olevan all right.
Sukkahousujen suhinasta kävellessä sanoisin, että eihän se ylipainosta johdu, vaan siitä, että jalat ovat lähellä toisiaan. Siinäkin on suuria eroja ihmisten rakenteessa. Itselläni sukkahousut sihahtelevat kyllä kävellessä, vaikka en ole ylipainoinen.
Haluaisin syödä vähemmän pullaa mutta se on kahvin kanssa hyvää.Etenkin korvapuustit ja muu hyvä.Painoa saisi pudottaa vähän ei paljon,en halua olla laiha.
Säännöstelen hyvin vähän syön mitä sattuu ja mikä maistuu.
Gluteeniton näkkileipä on hyvää sitä syö vaikka kuinka paljon.
Kalasta tykään parhaiten kalahampurilaisena kun siinä on mausteita paljon.
Kala on harvemmin tuoretta ja siksi se helposti ilettää.
sopiva ruokavalio laihduttaa. Se voidaan toteuttaa niin, että paino pikkuhiljaa putoaa, jos on tarvis. Nopeus voidaan suunnitella yksilöllisesti. Laihdutuksen perusperiaate on se sama vanha: syödään vähemmän kuin kulutetaan.
Näytän nuoremmalta kuin olen. Siellä eteläss, missä olimme lekotelleet laiskoina, käyneet valmiiseen ruokapöytään ja ruskettuneet auringossa, valokuvat tekivät oikutta", vai sanisíko vääryyttä:)
Sonera houkutteli minut telkemään sellaisen kytkykaupan, että antoi uuden kännykän, jonka maksu tulee maksetuksi puhelinlaskujen yhteydessä.
Mielestäni liikaa kaiken maailman toimintoja, joten vävypoika pitää nyt meille vanhoille lahopäille kännykkäkurssia.
Tuli mieleen valokuvista, kun siinä on se digikamerakin. Täytyy kohta "päivittää" tuo valokuvakin profiiliin.
Kerronpa oman tuunausjuttuni.Leikkaan vanuneet tai pieniksi jääneet villapaidat tossuiksi. Leikkaan pohjapalat, sivupalat ja virkkaan ne yhteen niin ja resorista saa hyvät varrensuut.
Pohjan voi tehdä vielä kaksinkertaisenkin.On lämpimät ja kivannäköisetkin.
(kaima)
Tuunaa nyt ekaks se ukko pellolle, jos ei mistään syty.
Olemme olleet vuosikymmenet naimisissa keskenämme ja syttyneet, sekä sammahdelleet aina välillä.
Sitä paitsi, jos hän "tuunaakin" minut pihalle, kun en enää
leivo makeita pullia, niinkuin ennen karppaukseni aloittamista:(