Tässä nyt on muutama kysymys, jotka polttaa mieltä..
1. Voiko sanoa, et joku on anorektikko vain siksi, että on ylilaiha? Eikö siihen vaaditakin myös se, että kyttää syömistään jne?
2. Missä vaiheessa kannattaa ruveta hakemaan apua? Vielä ei oo itellä mitään oireiluja ollu, menkat ajallaa ja sillee, mut silti.. no, myönnetään, mä en syö paljo mitään..
3. Hyviä vinkkejä, jos yhtäkkiä tulee joku roskaruoanhimo tai tällanen
vastailkaa jos jaksatte, ees johonki nuista. voimia kaikille teille, jota tänne kirjottelette. :)
1. Voiko sanoa, et joku on anorektikko vain siksi, että on ylilaiha? Eikö siihen vaaditakin myös se, että kyttää syömistään jne?
2. Missä vaiheessa kannattaa ruveta hakemaan apua? Vielä ei oo itellä mitään oireiluja ollu, menkat ajallaa ja sillee, mut silti.. no, myönnetään, mä en syö paljo mitään..
3. Hyviä vinkkejä, jos yhtäkkiä tulee joku roskaruoanhimo tai tällanen
vastailkaa jos jaksatte, ees johonki nuista. voimia kaikille teille, jota tänne kirjottelette. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
1. Ei kaikki ylilaihat ole anorektikkoja, vaaditaan se syömistarkkailu jms. Jotkut on ihan pienestä pitäen olleet alipainoisia.
2. Kannattaa siinä vaiheessa hankkia apua kun huomaa että kaikki ei ole kohdallaan. (kuten sinä NYT)
3. En osaa vastata tähän.
1. ei voi, eikä vaadita edes sitä että kyttää syömisiään. Ballerina on laiha ja kyttää syömisiään koska haluaa syödä terveellisesti: ei silti syömishäiriötä. Ylipäätänsä kenestäkään ei voi noin vain sanoa että on syömishäiriö. Vaaditaan kyseessäolevan henkilön oma mielipide/tunnustus
2.Apua kannattaa hakea heti kun siltä tuntuu. On turha odottaa että "no kyllä ne sitten huomaa ja saan sit apuu". siihen ei koskaan kannata luottaa.
3.roskaruokaa ei pitäisi kenenkään syödä (ei laihan eikä lihavan). siksipä sanonkin että opettele vain inhoamaan sitä, mieti miten paljon se tuhoaa luonto jne. jos tekee mieli roskaruokaa, tee itse pizza.
"Vaaditaan kyseessäolevan henkilön oma mielipide/tunnustus".
Useat hyvinkään pahasti anorektiset henkilöt eivät tunnusta tai miellä olevansa sairaita.
Sanoisin, että jos henkilö on kovasti alipainoinen eikä ruumiillista syystä aliravitsemustilaan löydy, niin jokuhan silloin psyykessä mättää. Ja huomioitakoon tässä kohtaa, että puhun merkittävästä alipainosta, joka tukahduttaa hormonitoiminnan.
Siis; vapaaehtoinen laihuus, joka estää normaalit aikuistumisen/aikuisuuden kehitysvaihepiirteet on mielestäni aina anorexiaa myönsi potilas asian tai ei.
Sen sijaan jos henkilö on siroluinen ja alipainoin, mutta kaikki kehon ja mielen toiminnot ovat normaalit ja vakaat on kysymys luonnostaan erittäin hoikasta ihmisestä.
että jos tanssija laihduttaa itsensä tanssin ja siinä menestymisen vuoksi tilaan, joka keskeyttää hormonitoiminnan on kyseessä silloinkin anorexia, vaikka syy näennäisesti olisikin tanssissa. Mikään ei saa tervettä ihmistä vahingoittamaan ruumistaan ilman psyykkistä häiriötä.
1) Ei. On alipainoisiakin, jotka ei liho ennen 25 ikä vuotta (kuten rakas mieheni, syy: diabeetikko)
2) Kun huomaat itsesi kyhjöttämässä pöydän äärellä/sängyssä/missä tahansa ja havahdut "miksi minä teen tätä, tunteakseniko vain tuskaa ja nääntymistä?" niin suosittelisin menemään hoitoa hakemaan. Silloin olet kypsä sairauteen. Ja isoin askel parantumiseen on juuri oma tahto.
3) Jollei Super Size Me- dokumentin näkeminen auta, niin tee kotitekoisia purilaisia. Vähemmän kaloreita. Jauhelihan (tai suosittelisin ennemmin naudanlihaa)rasvan voi valuttaa pannulta pois ja ruisleivän väliin paljon salaattia ja tomaatteja, siivu kevyt juustoa ja suolakurkkua, niin hyvältä maistuu.
Tai helpompi niksi: Tonnikala kerrosvoileipä. Vielä vähemmän kalorii poltettvaksi. Njam! ^^
Ei anorektikoksi voi sanoa ihmistä joka on ylilaiha, muttei kyttää syömistä. Paras ystäväni on melkein 180cm pitkä, mutta painaa vain reilut 40kg. Tämä johtuu suvussa kulkevasta vartalon mallista. Ystäväni syö päivittäin jopa kolme kertaa enemmän kuin minä ja itse olen ( 164cm ja 56kg ) . Ystäväni ei siis kärsi anoreksiasta vaikka ylilaiha onkin.