Vielä tohon aikasempaan viestiini haluan lisätä seuraavaa. Olen nyt kallistunut siihen että otan vauvan rinnalle viereen ja annan nukkua siinä ainakin osan yöstä, jos en muuten saa vauvaa nukkumaan omaan sänkyyn. Meillä on vaan sellanen järjestys että vauva nukkuu isoveljen kanssa samassa huoneessa ja minä nukun patjalla lattialla vauvan sängyn vieressä. Tarkotus on ollut että imetän vauvan aina olkkarissa ja sit tuon vauvan oman sänkyyn ja jatkan itse unia. Yöllä tämä järjestys ei vaan ole onnistunut kovin hyvin. Päivällä kyllä. Sen takia en ole ottanut vauvaa viereen syömään ja nukkumaan, koska pelottaa että vauva tottuu ainoastaan nukahtamaan viereen. Tarkotus on että kun vauva syö ja nukahtaa hyvin omaan sänkyyn, niin minä pääsen sitten omaan sänkyyn. Tulisin siiten yöllä aina imettämään vauvan olkkariin ja palaisin omaan sänkyyn. Jos alan nyt yöllä pitämään vauvaa vieressä nukkumassa, niin suostuuko vauva nukahtamaan sitten myöhemmin omaan sänkyyn? Älkää ehdottako että ota vauva omaan sänkyyn viereen ja älä nuku patjalla lattialla. Tämä järjestys on nyt alkuun että kaikki sais unirauhan.
VIELÄ YÖIMETYKSESTÄ
antakaa neuvoja
8962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
monta mielipidettä ja neuvoa, mutta ohessa yksi "rikka rokkaan" ;-)
Suunnitelmasi kuulostaa minun korvaani aika hankalalta ja sisältää
paljon kuljeskelua vauvan kanssa yöaikaan.
Eli sinun pitää herätä kunnolla, että saat vauvan nostettua turvallisesti sängystä ja pidettyä hyvin sylissä.
Ja samalla vauva herää, ei siis vain havahdu syömään ja vaivu sitten kylläisenä samantien uneen.
Itse olen perhepedin käytännössä hyväksi todennut, joten minun ehdotukseni olisi, että ota vauva viereen nukkumaan.
Kyllä se vauva oppii sitten aikanaan itsenäiseksi ja nukkumaan yksin, kunhan yösyönnit loppuvat.
Äitien univajevertailussa en toisin ole pärjännyt, koska minulla ei ole univelkaa,
vaikka neiti syö muutaman kerran yössä, koska minun ei varsinaisesti tarvitse herätä syöttämään.
Meillä tämä toimii, varmasti eriäviäkin mielipiteitä on. Ja tapoja niin monta, kuin perheitäkin.
Tässä muutama linkki aiheesta, jotka tukevat ajatustani :-)
http://www.imetystukilista.net/faq/uni.php
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649
Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa. On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa.
Kiitos ensinnäkin asiallisesta vastauksesta! Seuraavasta yöstä alkaen otan vauvan viereeni nukkumaan. Kerrotko mulle vielä oman mielipiteesi siitä kun joka syöttökerralla imetän aina yhden rinnan. Niin mites sitten yöllä? Siirränkö vauvan aina puolelta toiselle kun herää? Vai annanko nukkua samalla puolella koko yön? Päivisin mä imetän vauvan olkkarissa ja vien omaan sänkyyn. Jää sänkyyn odottaa unta joko tutin kanssa tai ilman. Jos ei ole jo valmiiksi unessa. Joskus ei nukahda ja annan lisää maitoa. Päivisin nukkuminen ei ole ollut ongelma. Kiitos sulle jos viitsit vielä vastata!
Maalaisjärkisesti meillä homma toimi hyvin näin:
Pinnasänky on aina ollut oman vuoteemme vieressä, alkuun kuitenkin oli käytännöllisintä nukkua samassa sängyssä. Vauva nukkui minun ja pinnasängystä muodostuneen "laidan" välissä, ei siis keskellämme. Yösyötöt sujuivat hyvin ja tiheän imun kaudestakin selvittiin.
Noin neljän kuukauden jälkeen vauvalle tuli yksi selkeästi pitempi unijakso alkuyöhön, jolloin iltaimetyksen ja vellin jälkeen laitoin hänet omaan pinnasänkyyn. Turvaa toivat tutti, rätti ja unipupu. Lapsi oppi helposti nukahtamaan itsekseen (tai saatoin olla vieressä) sänkyynsä. Aamuyöllä, kun syönnit tulivat tiheämmin, otin hänet taas viereeni.
Imetyksen loputtua lapsi on nukkunut koko yön omassa sängyssä, joka edelleen on oman sänkymme vierellä - meillä ainakin on tähän asti (1v.) tarvittu yöpalveluja jos jonkinlaisia (yhdessä vaiheessa tutti oli aina kateissa, sitten tuli liikkumislevottomuudet, välillä hampaat) vaikka varsinainen yösyöminen on jäänyt pois.
Meillä lapsi ei ainakaan missään vaiheessa osoittanut tottumusta vieressä nukkumiseen ihan vauvana. Luulisin, että se ongelma olisi nyt enemmin käsillä, kun ymmärtämystä omasta erillisyydestä on enemmän. Edelleen lapsemme nukahtaa pinnasänkyyn itsekseen ja turvaa tuovat tutti, rätti ja unipupu.
Kyllä mä nyt varmaan ens yöstä alkaen sitten koitan nukkua yhdessä vauvan kanssa. Voitko kertoa mulle vielä sen verran, että normaalisti imetän aina vuorotellen molemmat rinnat. Mites sitten jos nukun vauvan vieressä. Onko vauva koko yön samalla rinnalla vai vaihdanko aina vauvan herätessä vauvan nukkumispuolta? Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Vaihdoin vauvan välillä toiselle rinnalle meidän keskelle, siinä koitin sitten pysyä sen verran hereillä, että vaihdoin syötön jälkeen takaisin. Heräsin kyllä monta kertaa siihen, että vauva nukkui meidän keskellä. On muuten aika rankkaa aikaa tuo alku, mutta toivottavasti jaksat ja täältä vakuutetaan, että helpottaa koko ajan.
Mielestäni selkein käänne oli siinä viiden kuukauden paikkeilla, kun lapselle tuli "kunnollinen" päivärytmi eli unet ja syönnit suunnilleen samoihin aikoihin päivästä. Silloin jaksoi ne yön valvomisetkin vähän paremmin, kun tiesi, että päivällä vauva menee esim. klo 12 pitemmille (3-4h) päiväunille ja voi itekin levätä.
Hyviä öitä ja levollista mieltä.
minä en ole siirrellyt vauvaa puolelta toiselle, vaan opetellut imettämään molemmat rinnat samalta puolelta, onnistuu kyllä hyvin
puolia, sitten valveilla oloaikaan vaikka, että rintarauhaset tulisivat tyhjennetyksi joka puolelta. meillä synnytysvalmennuksessa neuvottin kääntelemään vauva ihan ylösalaisnkin. mutta yöllä on kätevää imettää yheltä puolelta
Meillä vauva 2kk, joka nukkuu osin samassa sängyssä meidän kanssamme, osin omassaan, joka on sänkymme vieressä. Pelkäsin aluksi samaa, että vauva ei sitten suostuisi sängyssään nukkmaan ollenkaan jos viereen tottuu, mutta ei se ainakaan meillä näin ole. Vauva nukkuu vieressä jos hänellä on ilmavaivoista johtuvaa levottomuutta tai vain muuten tarve olla "iholla". Mutta sitten on myös öitä jolloin hän köllähtää tyytyväisenä joka syötöltä omaan sänkyyn. Usein kuitenkin aamuyöstä läheisyyden kaipuu iskee ja sillon hän saa jäädä väliimme. Päivällä hän nukkuu omassa sängyssään. Imetän n. 3 kertaa yössä n. kahden-kolmen tunnin välein ja yleensä omassa sängyssään hän nukkuu ainakin yhden, joskus siis kaikki syöttövälit mutta kaksi väliä on keskiarvo;) Ajattelen sen niin, että kun näin pienellä vauvalla ei ole vielä kykyä tottua välttämättä yksin nukkumiseen, nin ei hänellä ole vielä myöskään kykyä tottua nukkumaan eritysesti vain viereenkään. Meidän vauva ainakin nuahtaa väsyneenä, kun mikään ei vaivaa, miltei minne vaan...