Hei!
Olen 40v. eronnut, punertavahiuksinen kiharapää ja kaikki asiat ovat avoinna. Lopetin vakituisen työn terveydellisista ja riittämättömyyden tunteen vuoksi (aivot narikassa), asun vuokralla. Lapsia on. Mitähän näkisit minulle tulevaksi. Yksi miesihastus minulla on...
Olen 40v. eronnut, punertavahiuksinen kiharapää ja kaikki asiat ovat avoinna. Lopetin vakituisen työn terveydellisista ja riittämättömyyden tunteen vuoksi (aivot narikassa), asun vuokralla. Lapsia on. Mitähän näkisit minulle tulevaksi. Yksi miesihastus minulla on...
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja siinä sitä on rahan kanssa muutenkin pähkäilemistä. Onneksi asumistuki, sairaspäiväraha ja elatusavut sentään pyörivät.
No ei vaiteskaan. Tuon nyt arvaa ihan muutenkin, vai mitä.
. . .
Miehen varaan ei voi rakentaa. On ensin itse toivuttava ja samalla alettava hiljalleen panna asioita kuntoon. Kun siivoaa yhden komeron ja huoneen kerrallaan, on vähitellen koko talo siivottu.
Romantiikan aika tulee kun saat ensin arjen sujumaan. Ethän halua vain hetkellistä pakopaikkaa arjen keskeltä, vaan myös arjen toveruutta romantiikan lisäksi.
Ota vastaan asiantuntevan viranomaisen apu ja neuvot, muuten tulee hankaluuksia puolen vuoden sisällä - olet vaarassa jäädä väliinputoajaksi.
Petyt muutamaan aikaisempaa perheystävyysihmissuhteeseen, jotka eivät jatku uudessa tilanteessa. Myös naisystävän yhteydenotot harvenevat. Rakenna turvaverkkoa, pidä yhteyttä myös lasten isänpuoleiseen sukuun, vaikka sieltä onkin kuulunut arvostelua.
Lähistöllä asuva mies yrittää päästä seuraasi. Ei näyttäisi olevan sinua kiinnostava.
kiitos vastauksestasi. Tämä vastauksesi meni kohdallani nyt vähän väärin, olen eronnut 1,5 v. sitten ja talouteni sain todellakin kuntoon omien bisnesteni myötä, rahaa tuli hyvien kauppojen myötä ja täten olen omillani ja pärjään hyvin vaikka olenkin työtön. En saa mitään tukia ja elatusmaksu menee kiistaan, lastenvalvojan toimesta. Yksi suhde oli puoli vuotta eron jälkeen ja nenilleni sain ja siitä toipumiseen menikin sitten aikaa, mutta nyt olisi sellainen todella syvällinen juttu kiikarissa, kuin mies ei vain välittäisi ikäerostamme. Töitäkin saisin ystäväni suosittelemana, jos jaksaisin vielä tehdä. Haluan antaa aikaani lapsilleni ja levätä ennen seuraavaa "työlleomistautumista", koska sellaisia ovat kaikki työpaikkani olleet, ei kolmen lapsen äidille sopivia, kaikki mehut vieviä....Siinäpä olisi poliitikoille purtavaa vielä paljon, ennenkuin pommi hajuaa käsiin, Yleensä ottaen lapset ovat aivan riekaleina, oireilevat ja vanhemmat eronneet ja todellakin minullekin nousee huoli kuka hoitaa vanhukset, minut on väsytetty pätkätöillä ja en pystynyt yhdistämään äitiyttä(kolme sairastelevaa lasta, koulukiusausta), työn ja miehen kanssa naimisissa oloa...minulla ei ollut mummoja apuna ja yksin yritin pärjätä ja velkamme saimme maksettua, mutta rakkaus lensi pihalle tuossa hullunmyllyssä. Voi kun joku poliitikko tajuaisi! Ja vielä; asuimme korvessa, en saanut nuoria tyttöjä avuksi halvalla...piiat takaisin, Lenita Airisto hohoi, olen samaa mieltä!
Jopas tuli kirjoitus, mutta siinä ajattelemisenaihetta. Ja vielä lisäys, olen korkeasti koluttautunut ja itseni ajantasalla pitänyt ja kovasti yrittänyt ja aina sain töitä heti kun halusin, mutta liian vaativia äidille, työajat venyi ja miehelläni myös epäsäännölliset työajat.Lapset jäivät ilman turvaa ja äidinrakkautta. Kotona oli vain äkäinen äiti, joka yritti miellyttää työpaikkaa ja olla hyvä äiti. Nyt olen kotona ja lapset ovat onnellisia...mutta eläkettä en tule koskaan samaan, olen ajatellut lapsieni etua.