Mä olen aivan hirmuisen rakastunut naiseen. Me ollaan halittu paljon ja osa haleista on ollut ihanan pitkiä, ikään kuin unohduttu toistemme syliin. Hän ei koskaan väistä mun kosketusta. Ja on ollut paljon muutakin kuten katseet, vihjailut ja tietynlaiset puheet. Mutta.. Jos vastapuolena olisi nyt mies niin mä olisin varma, että sekin on ihastunut minuun. Mutta nyt, kun meitä on kaksi naista, niin mä pelkään menettäväni kasvoni. Mä en luota fiiliksiini yhtään. Ja tää on niin pirun turhauttavaa!!
Mut onks se vain mun fiilis?
hämmentynyt
142287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
LUOTA TUNTEISIISI! Jos jotakin luulen elämäni varrella oppineeni, niin ainakin sen, ettei tunteitaan pidä kieltää tai aliarvioida, kun ne TIETÄVÄT!
Sinulle ihana ihminen, joka vastasit. Mä olen aina pitänyt itseäni hyvin hoksaavana tunteiden suhteen ja siksi olen nyt hämmentynyt. Voi johtua myös siitä, että olen odottanut jotain tällaista NIIN kauan. Nyt, kun se vois olla totta, niin mä en meinaa luottaa mihinkään. Mä haluaisin niin kovin suudella ja pitää sitä naista kauniisti hyvänä. Kun me ollaan lähekkäin, hän hehkuu ihanan lämpimästi..ja mä meinaan pakahtua..
https://webdom.mikkeli.fi/kunnari/internet_mikkeli.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/36A9279719DFAF1CC2257210001F64AD?OpenDocument
Hei sulle mitäjärkee! Mä en uskaltanut aukaista, usko pois mut mä pelkään saavani tollasista pitkistä osoitteista viruksia koneeseeni. Valaisetko mitä siellä olis?
ei ainakaan, mitään järkevää...
olette molemmat naisia jotenkin siihen, ettet ole varma onko toinen ihastunut..
"pelkään menettäväni kasvoni" Miksi?
Siksikö, että olet rakastunut naiseen..?
Mitä menetettävää on, ei tuossa kohtaa voi kun voittaa...
Ja luota siihen miltä tuntuu...
Anna niin sanotusti vaiston viedä..
Siis nimenomaan se, että ollaan molemmat naisia, vaikuttaa tähän mun epävarmuuteen. Mä en ole koskaa edes "kokeilumielessä" suudellut toista naista, olen kieltänyt tän tunteen aiemmin. Monesti vain ihmetellyt "miten he löytävät toisensa"? Ja sit kohtasin hänet ja tästä tunteesta tuli aivan valtava. Mä en yksinkertaisesti usko, että mulle tapahtuisi niin ISO ONNI! Että löytäisin todella jonkun niin ihanan, tunne olisi molemminpuolinen ja pääsisin pitämään häntä vielä enemmän hyvänä. Tähän liittyy se kasvojen menettämisen pelko ja myös se, että tulisi pahasti torjutuksi.
Ihana lukea tuota sinun tekstiäsi. Tuntuu kuin olisit vihdoin löytänyt sen mitä olet niin kauan odottanut. Luulenpa ettei tuollaisessa tapauksessa tunteet jää yksipuolisiksi, jo pelkästään se että sinulla on tuollaiset tunteet vaikuttavat tähän vastapuoleen. Ihastuneen ihmisen läheisyydessä on hyvä olla. Olen onnellinen puolestasi. Voi kun minullekin tapahtuisi jotain tuollaista..
Kannattaa rohkeasti vain tehdä aloite. Et tiedä, mikä taivas teitä odottaa, jos teet sen! Varsinkin kun toinen näyttää pitävän sinusta. Voi, kun minäkin voisin voisin jollekin ihanalle naiselle tunnustaa jotain.
että tuo toivova tunne on se alkuun polkaiseva voima! Piakkoin saatat törmätä johonkin ihanaiseen ja sit ne tunteet vain roihahtaa. Tää elämä on niin hieno juttu, kun yleensä alkaa tapahtua eniten kaikkee kivaa, kun vähiten osaa odottaa. Ja rakastuminen tarvii sen tietyn tilan ja halun. Silloin kait huomio enemmän ja on valmis myös lähtemään mukaan flirttiin. Te kaikki ootte auttaneet ja tukeneet mua älyttömästi. Jos tästä jotain todella tulee,niin mä kerron sen Teille ihan ekana. Kiitos!! P.s. Ajatelkaa, jos hän eksyis näille sivuille ja tunnistais mut tavasta ilmaista itseäni. Se olis hienoa.
Niin... Mistä sen voi tietää että toinen on ihastunut? Kun niin paljon voi sanoa ja tehdä ystävänäkin... Kuten halia, sanoa että on ikävä, vaihtaa pitkiä katseita, makoilla samalla sängyllä, jutella kaikesta....
Ja paljon on menetettävää jos on ihastunut tärkeään ihmiseen elämässä, hyvään ystävään... Olisihan se mukavaa jos voisi olla jonkinlainen varmuus että toinenkin on ihastunut/rakastunut...
Mutta mistäpä sitä sitten voisi saada varmuuden?
Hämmentynyt; tietääkö hän että tykkäät myös samasta sukupuolesta? Entä tietääkö hän sinusta?
Tarkoitus olis siis kirjoittaa että:
tiedätkö sinä hänestä?
Mä olen miettinyt just noita samoja asioita. Että missä se raja menee mukavana tai ystävänä olemisen ja ihastumisen välillä? Sit se pelko, että heijastaa omat tunteensa ja halunsa toisesta ja kuvittelee kaiken!! Mä olen vihjaissut, ikäänkuin koettanut kepillä jäätä siitä, että jos vaihtais miehet naisiin. Mut suoraan en ole asiasta pystynyt puhumaan. Hänellä on lesboja tuttavina ja kavereina, joten hän suhtautuu asioihin ok. Mut en tiedä voisiko hän olla bi, en ole sitäkään kysynyt. On vaan ne kokemukset ja tunteet joista olen kirjoittanut. Mut hyvä, että nostit tän esille.
tän ketjun eka kertaa ja tulin älyttömän uteliaaksi, onko edistystä jo taphtunut :)
Kerro heti, Hämmentynyt, kun tilanne edistyy suuntaa tai toiseen, jooko.