moikka! elikkäs onko kukaan muu käynyt tayssin pelkopolilla?? mulla on torstaina sinne aika ja kutsussa luki että ensin on kätilön haastattelu ja sitten lekurin vastaanotto.. eli mitä ne mahtaa tehä mulle siellä?? sairastan paniikkihäiriöö niin olen aika synnytyspelkoinen
onko kukaan käynyt tayssin pelkopolilla??
jihaaa
4394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
joten kerro toki näillä sivuilla minkäläisen vastaanoton sait.
Itselläni pelko lapsen vammautumisesta synnytyksessä, minkä takia neuvolasta lähettäisivät pelkopolille, mutta en ole arvannut mennä, koska kyseenalaistan pelollani lääkärin ja kätilön ammattitaidon, mikä ei heistä varmasti kuulosta hyvältä. Sinne sitten kait merkkaisivat papereihin, että liioittelija, ylipelokas ensisynnyttäjä.
Minä kävin juuri viime viikolla tays:in äitiyspolilla synnytyspelon takia. Omassa kutsussanikin luki, että ensin kätilön haastattelu ja sitten lääkärin aika.
Todellisuudessa minulla ei ollut mitään kätilön haastattelua ollenkaan eikä aikaa kulunut luvattua 2-3 tuntia. Olin lääkärin luona arviolta 30 min ja sen jälkeen pois. Olin itsekin ihan sekaisin, että tässäkö se nyt oli.
Lääkäri ultrasi ja puhui jotain alatiesynnytyksen eduista. Todellisuudessa minulta meni kaikki aivan täysin ohi koko jutusta, sillä sain paniikkikohtauksen vastaanotolla enkä oikeastaan muista mitä siellä edes tapahtui. Neuvolassa sanoivat, että siellä tehdään alatutkimus, mutta ei tehty.
Itselle jäi huono mieli koko jutusta, sillä kaikki oli niin sekavaa ja lääkäri tuntui siltä kun halusi päästä nopeasti minusta eroon.
Kätilö tuli sitten myöhemmin puhumaan kanssani, koska olin niin shokissa koko jutusta, että hän ei uskaltanut päästää minua lähtemään kotiin ennen kuin kaikki oli ok.
Kätilö sanoi, että saan pelkosektion ja se kirjoitetaan papereihini ja selitti, että saan sen vaikka synnytys käynnistyisi etuajassa. No nyt kun paperit tulivat kotiin, niin ei selvisi ettei näin ollutkaan.
Itse en enää tiedä mihin uskoa.
Sain ajan pelkopolille (eri asia kuin äitiyspoli)myöhäiselle raskausviikolla ja lupasivat antaa ajan myös synnytystapa arviointiin, jossa sovitaan sitten sektiopäivä (tämän ajan saa vasta rv 37), en kuitenkaan vielä aikaa saanut.
Itse olen täysin paniikissa koko jutusta. En tiedä enää mihin uskoa ja mitä tehdä. En ymmärrä miksi minun pitää mennä pelkopolille käännytettäväksi, jos kerran sektion varmasti saan. Tästä johtuen en uskokaan, että koko sektiota saan vaan tämä on vain Tays:in tyyli venyttää päätöstä viimeisilleen ja toivoa, että synnytys käynnistyisi ennen sitä.
Mielenkiinnolla kuulen muidenkin kokemuksia!
Hei!
Tämä ei nyt varsinaisesti kuulu tähän keskusteluun,mut on pakko vastata kun kärsitte paniikkihäiriöistä.Mun avopuoliso (mies) saa todella "pahoja" paniikkihäiriökohtauksia ja pari kertaa ne on pelästyttänyt mut kuoliaaks.Avopuoliso on piikkikammoinen,verikokeissa eka kerralla hän meni yksin ja meinas pyörtyä,täti sielä kamalalla kiirreellä ikkunaa aukas. Toisella kerralla mä oli mukana ja kerroin,et hän saa paniikkikohtauksia.No tää täti oli heti tosi ammattitaitoinen sääti tuolin selkänojaa ja puhu koko näytteen ajan avomiehelleni.Myös hammaslääkärissä on tullut tosi paha kohtaus,mä oli sielä sisällä mukana,lääkäri lopetti heti toimenpiteet ja antoi mun rauhassa rahotella avopuolisoia ennen kuin lääkäri jatko "töitään" hän kysyin ukoltani onko kaikki varmasti ok,voiko jatkaa. Ihmettelen miksi sinulla lääkäri ei lopettanut höpötyksiään kun sait paniikkikohtauksen? Miksi hän ei rauhoitellut sinua?
Niin itsekin sitä myöhemmin mietin, että miksi ihmeessä se lääkäri jatkoi höpinöitään vaikka mulla oli paniikkikohtaus. Kätilö joka oli sivusta seuraamassa jutustelu yritti mua rauhoitella ja toi pussin, johon hengittää yms.
Lääkäri oli kuin ei olisi välittänyt koko asiasta. Käski tosin hengittää rauhallisemmin... Papereihin kuitenkin kirjasi moneen kertaan, että kärsin paniikkikohtauksista.
Mua se lähinnä ärsyttää senkin takia, että itseltä meni koko lääkärin juttu aivan täysin ohi. Olisin kyllä tietenkin halunnut kuulla ja ymmärtää mitä se lääkäri sanoi, mutta kun puhui asiansa siinä kohtauksen aikana ja heti sen jälkeen, niin itse en todella muista mitä se sanoi.
Nyt sit on itsellä vähän höntti olo, et mitä siellä oikein tapahtui. Tuntuu tosi oudolta, kun ei oikeasti itse muista sitä.
Itselläni on myös järkyttävä piikkikammo ja olen kärsinyt paniikkikohtauksista usein verikokoon otossa ja kanyylin laitossa yms. Mua tosin ei ole näissä tilanteissa saatu rauhoittumaan yrityksistä huolimatta. Väkisin on yleensä hommat sitten hoidettu.