Hei
Valmistetaanko Sirena 38 tai 44:sta vielä ja kenen toimesta?
Valmistetaanko Sirena 38 tai 44:sta vielä ja kenen toimesta?
Sirenan
valmistaja?
306228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Bavariat valmistetaan tietenkin Saksassa. Hölmöhän taidat olla?:)
Sirena-38 venettä valmistaa Rymättylän telakointipalvelu. Yhteystiedot löydät netistä.
Olen käynyt ihailemassa valmisteilla olevaa sinirunkoista kaunotarta telakan alueella. Vielä löytyy purjehtijoita, jotka osaavat arvostaa hyväksi todettuja ominaisuuksia.
Kaunis tuo Sirena 38 on varmasti, mutta kyllä jää ominaisuuksissa (niin purjehdus- kuin asumisominaisuuksissa) nykyisille 32-34 jalkaisille veneille. Vertaa vaikka FG 33, EF34, Dufour 34.
Sirena on em. nähden kapeampi ja matalampi. Painaa enemmän, omaa vähemmän purjepinta-alaa ja pohjan ja evien muoto on auttamattomasti vanhanaikaisempi ja tehottomampi. Taitaa jäädä vesilinjassakin kakkoseksi.
En silti pidä uudenkaan Sirenan ostajaa kahelina. Hieno perinteisen kaunis vene perinteisillä ominaisuuksilla. Yksilöllinen valinta, vähän kun ostaisi autoista Alfa Romeon - bemarit ovat parempia, mutta niiltä puuttuu sielu!
"perinteisen kaunis vene"
No kyllä nuo perinteet ovat kovin tuoreita. Aika lailla samanlainen kuin lukuisat muutkin 80-luvun veneet
Formfollowfunction?
Tietyn ajan veneet näyttävät samanlaisilta. Muotoihin vaikuttavat voimassa olevat turvallisuusmääräykset, materiaaliteknolokia jne.. On vain järjetöntä valmistaa puuveneidennäköisiä purjeveneitä komposiittirakenteella, kun materiaali mahdollistaa jotakin muuta?
tehdä lujitemuoviveneet puuveneiden näköisiksi. muistelen, että joissain venetyypeissä vaan siirryttiin vaneriliuskoista muoviin samoilla piirustuksilla. uusien materiaalien hyvät ominaisuudet taidettiin ottaa kunnolla käyttöön muotoilussa s. suunnittelussa monilla pikkutelakoilla vasta 80-luvun loppupuolella.
"Kaunis tuo Sirena 38 on varmasti, mutta kyllä jää ominaisuuksissa (niin purjehdus- kuin asumisominaisuuksissa) nykyisille 32-34 jalkaisille veneille. Vertaa vaikka FG 33, EF34, Dufour 34. "
Asumisominaisuuksissa varmasti. Purjehdusominaisuudet onkin sitten vähän monimutkaisempi juttu. Miten olet tätä vertailua tehnyt? Purjehdusominaisuuksiin nimittäin kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä nopeus.
"Sirena on em. nähden kapeampi ja matalampi. Painaa enemmän, omaa vähemmän purjepinta-alaa ja pohjan ja evien muoto on auttamattomasti vanhanaikaisempi ja tehottomampi."
Kaikki nämä luettelemasi ominaisuudet vaikuttavat purjehdusominaisuuksiin siten, että vene on merikelpoisempi ja mukavampi purjehtia kunnon aallokossa. Aallokko-ominaisuuksia ja merikelpoisuutta tarkastellen ko. veneen purjehdusominaisuudet lienevät huomattavasti mainitsemiasi uudempia veneitä paremmat. Riippuu siis siitä, mitä purjehdusominaisuuksia arvostaa.
Kerrankin on joukkoon sattunut fiksusti ajatteleva yksilö. Yleensä täällä vain ja ainoastaan haukutaan kaaikki yli 5v vanhemmat veneet, mutta on lohdullista huomata, että on sentään joku joka kykenee ajattelemaan omilla välineillään.
Jos tuo nopeus ei niin tärkeä olekkaan purjehdusominaisuuksia määriteltäessä, niin haluaisin huomauttaa, että vaikka Sirena-38 LYS todistuksissa lukee muistaakseni yleensä 1,23 joka on samaa luokkaa X-332, EF-34 ja FG-33 veneiden kanssa, niin todellisuudessa Sirena-38 on selvästi nopeampi. Tämän voi todeta IMS GPH-luvuista.
Sirenat vaihtelevat toisistaan aika paljon, mutta 2006 taulukosta löytyy nopeimman sirena-38.n GPH=616 ja hitaimmankin 650 luokkaa. X-332:set osuvat 660-665 välille ja EF34 veneet 660 ja 666 välille. FG-33 on hieman nopeampi, kuin EF-34 ja osunee tuonne 650-660 välille, (en äkkiä löytänyt taulukosta). Sirenat ovat siis keskimäärin ~25s/mpk nopeampia, kuin nuo modernit 33-34 jalkaiset veneet.Yksi pieni miinus Sirenan purjehdusominaisuuksissa on se, että se on aika märkä vene. Uudemmissa on korkeampi varalaita, joka vähän helpottaa tilannetta. Sisätilat ovat samaa luokkaa uusien 33-34 jalkaisten kanssa ja saahan Sirenan mukana vielä takakajuutankin, mitä noissa vertailukohdissa ei ole.
Onko se nopeus tärkein?
Uudet veneet ovat rumia pysty keula leveitä pullukoita.
Vaikea purjehtia avotuulessa (Leveys).
Vaikea mennä luonnonsatamaan (Pysty keula).
Sirena ja vanhat gulffit ovat veneen näkoisiä.
En kommentoinutkaan kauneutta, vaan virheellistä käsitystä siitä, että Sirena olisi hitaampi, kuin nuo modernit 33-34 jalkaiset veneet. Ja kaiken lisäksi Sirena on kaikkea tuota, mitä mainitsit. Itselläni S&S vene 70-luvulta ja pidän sitäkin varsin kauniina. Nätisti sekin kulkee, vaikkei ihan noille uusille nopeudessa pärjääkään.
Kaikkien veneiden listasta GPH-lukujen katsominen on hyvin epäluotettavaa, sillä suurin osa siinä olevista Sirenoista on mitattu 90-luvun puolivälissä. Näiden veneiden tietoja ei ole päivitetty ohjelman kehittyessä. Kolmen tuoreimman Sirenan GPH menee 650:n molemmin puolin ja Ruotsissa yksi yksilö kisasi lähes 670 luvulla pari vuotta sitten.
Jos Sirenaa vertaa vaikkapa X-332:een, on Sirenassa selkeästi suuremmat purjeet (36+42+91 vs. 36+33+84), painoa hiukan enemmän (5,4 vs. 4,7), oikaiseva momentti selkeästi pienempi (89 vs. 104).
Suorituskyvyltään nuo ovat IMSin mielestä hyvin lähellä toisiaan (1-2% eroja) kaikissa tuulissa, mutta Sirena on varmasti vaikeampi purjehdittava johtuen suuremmasta purjealasta ja pienemmästä oikaisevasta momentista.
Käsittääkseni kaikkien veneiden listassa GPH-luvut on ajettu vuoden 2006 ohjelmalla.
Ainut selkeä ero on, että näillä vanhoilla veneillä ei ole esim. takilaa punnittu, jolloin laskenta-arvo on yleensä huikeasti kevyempi, kuin todellisuus. Myöskään 'Pitching' arvoon vaikuttavia asioita ei ole huomioitu. Kuitenkin kaikki mitta-arvot ovat edelleen samoja, kuin ennen ja jos ne syöttää voimassa olevaan ohjelmaan, niin kyllä GPH on aika lähellä totuutta. Itselläni oli alkuaikoina IMS-mittakirja saatu IOR-mittauksista, (runkomitat sisarveneestä). Kun vene myöhemmin mitattiin uudelleen, ei arvoihin ja siten suorituskykyyn tullut juuri muutoksia. Tuo maston punnitseminen sitten kyllä jo vaikutti muutaman sekunnin. Myönnän kyllä, että varsinkin X-332 ja X-362 veneiden todellinen suorituskyky lienee lähempänä laskennallista suorituskykyä, kuin Sirenalla. Yhtä kaikki Sirena on mielestäni vanhaksi konstruktioksi melko nopea vene tavalliseksi perheveneeksi.
Tuo lista on tosiaan ajettu 2006 ohjelmalla, mutta vanhoissa tiedostoissa saattaa olla paljon maston painoa pahempiakin puutteita.
Katsoin yhtä Sirenaa, jonka olisi GPH 616. Nopeasti katsottuna seuraavat virheet (ellei vene sitten ole todella tuunattu):
Keulahytti sisustamaton, runkorakenne kevyt, 4 paria saalinkeja, kahdet barduunat, säädettävä babystaagi, viulustaagit, ei ikähyvitystä, potkurimittoja puuttuu-> PIPA=0->ei potkurin vastusvoimaa ja spinnu 117 m2 (saattaa olla vakio Sirenassa).
Eiköhän noista jo tule ne puuttuvat ~30 sec/m, joista spinnun piikkiin menee muutama.
"Aallokko-ominaisuuksia ja merikelpoisuutta tarkastellen (Sirenan) purjehdusominaisuudet lienevät huomattavasti mainitsemiasi uudempia veneitä paremmat."
Myönnän etten ole Sirenaa kovassa aallokossa purjehtinut, vastaavanlaisia kylläkin. Vertaan kokemuksiani omistamaani ja koepurjehtimiini 32-34 jalkaisiin moderneihin veneisiin. Mielestäni mainitsemieni nykyveneiden runkomuodot toimivat paremmin myös aallokossa kuin Sirenan. Olisihan se ihme jos ei 20 vuodessa olisi jotain opittu venesuunnittelusta, lisättynä CAD/CAM -suunittelun mukaantuomaan omimaisuuksien optimointiin!
Mainitsemissani veneissä on suht' pysty keula, mutta ne ovat myös ”lommoposkisia”, eli leikkaavat hyvin isoonkin aaltoon (kokemus). Jossain enemmän Cruiser-orientoituneessa (esim. Bavaria) asia on tietysti vähän toinen. Modernien veneiden kölit ovat ihan eri maailmasta kuin Sirenan, johtuen juuri em. mainitsemastani suunnittelumahdollisuuksien paranemisesta. Ne ”purevat” ihan eri tavalla kuin 80-luvun alun kölit, virtausvastus on paljon pienempi ja painopiste on paljon alempana, joka mahdollistaa pienemmän painolastin oikaisevan momentin kärsimättä. Peräsimiin pätevät samat muotoseikat.
Joku jo kerkesikin mainita uudempien veneiden korkeamman varalaidan, joka tarkoittaa paljon kuivempaa kyytiä kovemmassa kelissä. Tähän kun lisätään nykyisten veneiden alemmasta painopisteestä ja leveydestä johtuva jäykkyys ja sitä kautta saavutettava nopeus, niin päästäänkin jo niihin arvostamiini purjehdusominaisuuksiin...
Suhtaudun uuden Sirenan hankkijaan vähän niin kuin puuveneen omistajaan; arvostan ja kunnioitan perinteiden vaalimista, lähden mielelläni mukaan gastiksi mutten omistajaksi.
- Juu ja yli 25 vuotta vanhasta konstruktiosta voi mielestäni puhua perinteikkäänä...
Sinun pitäisi joskus päästä purjehtimaan,"lommoposkisella pystykeulaisella"reippaassa kelissä,kuivaa kohtaa ei löydy vaikka olisi kuinka korkea vapaalaita.Jollet pääse niin katso vaikka joku volvovideo.Tämän tyyppinen vene kulkee kyllä lujaa,mutta on erittäin epämukava jopa vaarallinen,veneen liikeet ovat niin nopeita täydessä vauhdissa,että sisällä ja kannella ei kannata kulkea pystyasennossa.Mielestäni Sirena on huomattavasti mukavampi ja turvallisempi retki ja lys-kilpailu pursi kuin "pystykeula lommoposket".Itse omistan tällaisen ja pidän siitä,mutta mukavuudesta ja leppoisasta menosta on turha haaveilla jos on vähänkin keliä,vauhtia kyllä löytyy.Olen myös purjehtinut Sirenalla.
Sirenan ims mittaluku on aivan toivoton ei mitää mahdollisuuksia saada venettä kulkemaan mittaluvun edellyttämää vauhtia.X332:n mittaluku on suorastaan edullinen.Venettä on jopa vähän hidastettu säännön takia.Silti se kyllä jättää Sirenan kevyesti.Kaikenkaikkiaan ei kannata käyttää IMS:n GPH-lukuja mihinkään vertailuun,jos ei tunne sääntöä ja ko. venitä hyvin.
Babystay osa takilassa,hyvä Joakim.
Puhe oli moderneista 32-34 jalkaisista vs. Sirena. Ei nuo VOR-veneet ja Etelämeri liity tähän keskusteluun mitenkään.
Onko oma veneesi puhdas plaanaava "kisapulkka" kun noin roiskii?
Miten perustelet sen että Sirena olisi sen turvallisempi retki/LYS -pursi kuin aiemmin mainitut FG 33, EF 34 tai Dufour 34. Mukavuushan onkin sitten vähän makuasia.
Kovassa kelissä on mielestäni yleensä aina vähemmän mukavaa saatikka leppoista, hyvä fiilis voi silti olla, varsinkin osaavan miehistön kanssa. Hyvin olen pärjännyt omalla lommoposkellani reippaassakin kelissä ja hämmästyttävän kuivana. Tietysti on paljon pinnamiehestä kiinni miten nuo isommat aallot osaa ottaa.
Mielenkiintoinen tuo keulan täyteläisyyden vaikutus ominaisuuksiin, ja etenkin suuremmassa aallokossa ja pari kolkytäastetta kallellan.
Lainauksia opinnäytetyöstä:
http://users.kymp.net/joni-pekka.kurronen/opin.doc
"Jahdilla, joka on suunniteltu purjehdittavaksi huomattavilla kallistuskulmilla, tulee keulan kaarien olla kuperia. Jahdilla, jolla laidat ovat koverat ja jolla ajetaan kallistuneena, on taipumus broutsaukseen ja suuntavakauden menettämiseen sekä aallon muodostukseen."
"Syvä ja kapea alus ei kuoki epämiellyttävästi ja on vakaa. Helposti ohjailtavan aluksen pohja on pyöreä ja siksi sillä on taipumus rullata. Koveruus keulassa lisää kiihtyvyyksiä ja sitä kautta epämiellyttävää liikehdintää. Liian kevyt vene ja tasainen pohja, aiheuttavat jyskimistä ja epämiellyttävää liikehdintää mutta hyvällä säällä tämä on edullinen muoto nopeuden kannalta."
"Yleensä matkapurjehtijakin haluaa nopeutta mutta hän ei ymmärrä, että hän samalla menettää merikelpoisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Tästä todistuksena on nykyinen muotoilu, jonka tuloksena syntyy vaikeasti ohjattavia ja epämiellyttävästi merenkäynnissä liikehtiviä jahteja"
Itsellä ei ole juurikaan kokemusta "lommoposkisista" nykypursista avomeriaallokossa. Pitänevätkö ylle lainatut opiskelijan kannanotot paikkansa? Mutu-tuntumalla kyllä mutta hän toteaa myös:
"väittäisin, että emme pitäytyisi vanhassa, jos taitomme, resurssimme ja tietomme riittäisivät täysin uuden luomiseen, mihin meillä on luontainen tarve."
Mikä se uusi matkapurren muoto sitten olisi, vapaana kilpapurjehdussääntöjen suunnittelua vääristävästä vaikutuksesta?
Miksi leveys tekisi veneestä avotuulessa sen vaikeamman purjehtia. Moderneissa veneissä tuo leveys on korostetusti perässä, joka yleensä myös muotoiltu hyvin kantavaksi. Jos avotuulella pienessä surffissa ajaminen on sitä vaikeutta -niin hyvä. Pirun kivaa se ainakin on, oletkos päässyt ikinä kokeilemaan?
Ei oikein uppoa tuo pystykeulan hankaluus luonnonsatamassakaan.
Eihän se keula tarvii vettä allensa kuin muutaman hassun sentin. Tätä matalaa osaa jatkuu nykyveneissä yleensä pitemälle kuin vanhoissa. Eli saattaa jopa päästä lähemmäs rantaa!
Suurin ongelma on kölin syvyys, se tuppaa olemaan uudemmissa veneissä isompi kuin vanhemmissa. Lisäksi monissa uusissa veneissä sileän muodon vuoksi lasikuitupäällysteinen köli, jonka pinta ei oikein kestä pohjan syvyyden "tunnustelua"
etten tunne IMS-sääntöä hyvin. Väitän, että IMS suorituskykykäyrät pitävät hyvin tarkkaan kutinsa. Ainut ongelma, mikä aiheuttaa esim X-veneiden suhteellisen edullisuuden on se, että itse tasoituslaskenta vääristyy olosuhteiden muuttuessa. X-332 on suhteellisesti hidas vene kevyessä tuulessa. Kun laskentatuuli tulee takaperin laskien vertailuveneen keskinopeudesta, on laskentatuuli aina liian pieni, (tuloslaskijat voivat kyllä antaa korjauskertoimia, mutta se on sitä arvontaa). Tämä johtuu siitä, että tasoitukset ovat s/mpk. Otetaan esimerkki: kaksi keskimäärin yhtä nopeaa venettä ajaa kisaa, joka kestää molemmilla tasan 2h. Toinen veneistä on ns. kovan tuulen vene ja toinen hiljaisen. Aluksi veneet kulkevat ensimmäisen tunnin ~2s nopeutta edeten siis 2mpk. Toinen tunti mennään ~8s, kun tuuli äkisti nousikin. IMS tuloslaskenta olettaa keskinopeuden olleen 5s, josta siis keskituuli lasketaan (tulee aika hiljaiseksi). Oletetaan kuitenkin, että veneet päätyvät tasapeliin, kun purjehdittiin tunti toiselle sopivassa tuulessa ja tunti toiselle sopivassa tuulessa. Kuinka oikeasti olisi pitänyt käydä. Vain kaksi mailia purjehdittiin 'kevyen tuulen' veneen optimi olosuhteissa ja 8mpk:aa 'kovan tuulen' veneelle sopivassa kelissä. Tällöin kun tasoitus on s/mpk pitäisi laskea tasoitukset siten, että 2mpk tuo kevyen kelin vene on nopeampi ja 8mpk:ta tuo kovan tuulen vene on nopeampi.
Väitän kuitenkin edelleen, että Sirena on keskimäärin nopeampi vene kuin X-332. Tunnen aika hyvin molemmat veneet. Tosiasia on, etten ole kilparadoilla nähnyt yhtään tosissaan kisaavaa Sirenaa aikoihin. Jossain LYS-kisassa niitä näkee ja useampiakin VSSR-kisassa. Kaikki X-332 veneet ovat jo purjevarustukseltaankin aivan eri planeetalta, kuin nuo vanhoilla dacroneilla varustetut Sirenat. Saatikka sitten kun verrataan muuta heloitusta.
Minulla on tällä hetkellä pystykeulainen leveähkö vene joka on myynnissä koska ei ole mikään perhevene.
On myös kokemusta useista muista veneistä.
Tarkoitus on hankkia uudeksi veneeksi joko Sirena tai FG 36.
Perinteiset veneet tulevat takaisin tuotantoon.
Kuulostaa varsin teoreettiselta pohdiskelulta tuo rantautumishomma, ihankun ei olisi kokemusta joko pystykeulasta tai luonnonsatamista?
Purjeveneelle sopiva luonnonsataman ranta on sellainen, josta pääsee maihin eli keula on riittävän lähellä kuivaa (ei merivedestä ja levästä liukas) rantakalliota tai somerikkoa. Yleensä riittävän lähelle ei pääse, jos köli ottaa kiinni. Jos ranta on syvä, niin keulan saa ajettua rantaan kiinni, näinhän me aina toivomme?
Tosin, eihän sitä keulaa ajeta kiviin kiinni, harvassa veneessä on edes kunnollista teräksistä kölikiskoa keulassa suojaamassa kolhuilta. Silloin pystykeulaisen keula on aina veden päällä, yleensä tarvitsee päästä kauemmas rannalle, tarvitaan siis sen puolisen metriä pitempi hyppy, tai sitten rakennellaan niitä pukspröötinpätkiä eli nokkia, tai noustaan maihin vain tikkailta. Onhan noita uudempiakin veneitä onneksi nähty myös luonnonsatamissa ja seurailtu miten rantautumishommat sujuu. Kyllä pukspröötti olisi monessa tarpeen! Siihen saa sitten sen genaakkerinkin kätsysti.
Pieni syväys kölin ja keulan välisellä osalla ei yleensä auta, eihän se kohta rantautuessa yleensä tökkää mihinkään.
Katsele vaikka NF:n sivuprofiilia, sillä pääsee suht matalaankin ja vaikeakulkuiseen rantaan verrattuna pystykeulaiseen purkkariin jossa on sama syväys.
Södergren piirsi Sirena 38:n aikoinaan kahdelle purjehtivalle lapsiperheelle. Ja siinä hän onnistui hyvin. Veneen perässä olevat tilat majoittavat hyvin kaksi aikuista tai useampia lapsia. Matalan käytävän kautta lapsilla on kulkuyhteys veneen muihin sisätiloihin. Hyvin tuulettuvat sisätilat ovat myös eduksi, sillä homeongelmia ei juuri ole. Södergren taitaa olla koulutukseltaan myös sisustusarkkitehti.
Purjeveneenä Sirena 38 on nopea, koska juuri kukaan ei mene Sirenan ohi kesäpurjehduksilla. Mittaluvuista ei niin väliä, koska minulla on kokemusta 25 kesän verran ja vaikka aika kuluu ja veneenrakentamisen kehitys edistyy, pujehdusominaisuuksiin on kiinnitetty vähemmän huomiota. Tarkeimmiksi vakioveneiden ominaisuuksiksi on tullut veneen asuttavuus ja kesämökkimäisyys. Kovilla avotuulilla Sirena myös plaanaa herkästi ja silloin nopeus helposti nousee yli 10 solmun pelkällä Genualla purjehdittaessa. Hyviä ominaisuuksia on myös matala syväys, joten saaristomeren mataliinkin satamiin on pääsy. Syväys on aika tärkeä mitta Suomen matalilla vesillä purjehdittaessa. Lisätietoa Sirena 38:sta on muun muassa kotisivuilla: http://personal.inet.fi/koti/olle.blomqvist/Purjev..htm
...ims-säännön suhteen.EI ims laskentaohjelma tuolla tavalla laske.Se arvioi hyödynnettyä tuulta purjehditun ajan ja matkan perusteella.Tulokset voitaisiin ilmoittaa m/s-tuuliarvoina.Tämä ei muutu miksikään,vaikka kuka väittäisi mitä.
En yleensä viitsi vängätä asioista turhaan, mutta kun väität että olen väärässä ja sitten kerrot saman mitä juuri edellä olen sanonut, niin pitäähän sitä puollustautua. Eli sanomasi ajan ja matkan perusteella saadaan keskinopeus, josta saadaan keskituuli. Se miten legit ja tuulen suunnat ohjelmaan syötetään, riippuu siitä, mitä laskentakaavaa kulloinkin käytetään. Tämä siis vaikuttaa keskituuleen (kryssin määrä, lenssin määrä yms.). Ongelma kuitenkin on, (niin kuin aiemmin kerroin), että tuulen voimakkuus on vakio. Laskentaohjelma ei mitenkään huomioi tuulen voimakkuuden vaihtelua. Kokeileppa laskea Performance line scoring (aika- ja matkakertoimilla) kahden erityyppisen veneen tasoitukset. Ääriesimerkkinä oleta, että 5h kisassa veneet seisovat 1h paikallaan ja purjehtivat sitten 4h ja 20mpk. Miten paljon tulokset vaihtuvat, jos tuo 1h plägä poistettaisiin eli laskettaisiin vain ne mailit, mitä oikeasti purjehdittiin. Keskituuli noususi 20%, jolloin ns. 'kovan tuulen' veneet eivät hyötyisikään enää laskentatavan virheestä. Sama ongelma siis pätee aiemmin esittämässäni oletuksessa, joskin ei ihan näin radikaalisti.
...jos veneet seisovat paikallaan,on kyllä aika haasteellinen tilanne kaikille tasoitussäännöille.Paikallaan seisten Sirena kyllä pärjää vaikka Volvo70 veneelle.
ompa veneeseen uusittu kölin ja peräsimen profiili
vanhaan nähden peräsimen pintaala on noin 30%suurempi köli on 135 kg painavapi jonka latraali pintaala on myös suurempi mitä vanhaperäsin. Olipa vene sitten vanhan tai uuden näköinen niin sen kauneus on katsojan silmässä
Aina nää menee tällaiseksi jauhamiseksi joko siitä, että uusi Bavaria on tilavampi tai sitten uudet 34 -jalkaiset EF:ät ja FG:t ovat 15 s/NM nopeampia IMS mittakirjan mukaan.
Ei ole ollut ikinä Sirenaa, mutta senverran tuinnen venettä, että se on kyllä matkapurjehtijalle varsin hyvä vene, ehkä tosiaan märkyys on ainut joka hiukan kiusaa, mutta veneeseen saa kyllä hyvän spryhoodin. Purjehdittaessa purjeiden säädöt ovat ruorimiehen käsillä ja peräkansi on erittäin käytännöllinen, joskin Sirenassa pienehkö. Meillä ainakin lapset tykkää istua hyvällä ilmalla veneen peräkannella, ottaa aurinkoa ja puuhata mitä milloinkin. Samoin tuo sisätilaratkaisu on toimiva. Useimmat uudet veneet ovat täynnä makuukasetteja, ei mitään kajuuttoja. Sirenan peräkajuutassa saa olla rauhassa erillään salongista. Sirena on tehty aikana, jolloin veneet (edullisetkin) vielä suunniteltiin omistajan omaan käyttöön eikä vuokrabisnestä varten.