Rytmihäiriöt

pahan heitit, tarkkaile tilannetta (toistuvaa, kuinka kauan, miten kovaa, missä tilanteissa..) .

sittemmin kehottaisin kääntymään lääkärin puoleen

Kuvaamasi tunteet kuuluvat hyvinkin sydämen rytmihäiriöön kuuluviksi.Sydämen kohdalla puristava tunne, ei välttämättä edes kipu, samantien alkava voimakas hikoilu,kylmännihkeä iho, pahoinvointi, outo huonovointisuus-kohtaus,voimattomuus,raajojen puutumista,pistelyä.
Tässä oireita mitä saattaa olla ja kehottaisinkin sinua kääntymään ehdottomasti HETI lääkärisi puheille pikimmiten!!! Hän ei tuomitse, vaan on apunasi.
Et kerro kauanko olet sairastanut ja kuulutko mihinkään seurantaan, onko kotonasi kukaan huomannut tilannettasi? Internetistä läytyy tietoa hakusanoilla syömishäiriö/anoreksia....jne.Sieltä selviää karu totuus, joka on hyvä ymmärtää:vain 1% selviää syömishäiriöstään yksin eli kannattaa ottaa apu vastaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, silloin siitä en eniten hyötyäkin ja mahdollisuus nopeammin toipuakin, ennuste parempi.
Silloin kun edes epäilee rytmihäiriötä, saattaa elimistössä olla jo kyse vakavasta elektrolyyttien epätasapainosta, jonka taspainottaminen vaatii ehdottomasti sairaalahoitoa.Jos tilanne ei ole vielä niin vakava, tarvitset silti apua ja sitä on saatavilla avohoitona=käynnit psykologilla auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään omaa tilannetta,auttaa työstämään syömisestä johtuvaa syyllisyyttä jne,ravitsemusterapeutin luona käynnit, lääkärin joka kontrolloi elimistösi kuntoa...
Tiedän mistä puhun, olen alalla töissä ja olen syksystä kamppaillut tyttäreni tukena anoreksian voittamiseksi.Hänen painonsa on laskenut 3kk aikana n.25%, jota pidetään rajana sairaalaan joutumiselle. Päivä päivältä oireet lisääntyy muttei halua luopua kirjoituksista, jotka pian alkavat. Näin, vaikka hän muutti jopa yksityiseen tuettuun nuorten asumisyksikköön n. kuukausi sitten...

Minulla on ollut rytmihäiriöitä jo useamman vuoden, olen 53v ja rytmihäiriöni ovat olleet eteisvärinöitä, jotka ovat siirreetty sähköisesti. Lääkäri oli sitä mieltä, että eteiskammiovärinät eivät ole vaarallisia. Hyötyliikunta on parasta ja ei missään nimessä kannata kovaa liikuntaa harrastaa. Hyvin elämä menee, kun ottaa asiat rauhallisesti ja suo itselleen rauhoittua. Ei tarvitse rehkiä eikä touhuta liikaa. Kyllä se auttaa.