Erään ongelman pohdintaa

olet perusteellinen, tuo minunkin pitäisi tehdä.
Entäs sitten vielä, kun on arkkupakastin, kaiva pohjia myöten todetaksesi, että ei siellä mitään ollutkaan.( siis etsimääsi)
Oikein tervetullut parannus, kun sen vielä saisin tehtyä.
Olen yrittänyt suunnitella ja osin valmistaakin,viikon joka päivälle pääruuan ja niitä sitten mielialojen mukaan päivittäin vaihdan.
Ruokakauppa käyntini keskittyy viikonloppuun ja silloin teen tarvittavat ostokset.
Kun itse valmistan kaiken ruuan,leivon, aina annoksiin laitan ja pakkaseen.
Sieltä sitten pussi kerrallaan ammennan.
Ruokaa ei kerry kaappiin oikeastaan milloinkaan liikaa, ja vieraiden tulon haluaisin tietää ennekkoon, sillä kaappini on melko tyhjä normaalisti.
Kahvileipää kyllä useinkin pakkasesta löytyy.

Paino ei ole kylläkään pudonnut, laitan isoja annoksia,siltä varalta, jos onkin kovempi nälkä;)) syötyä ne sitten kaikki tulee.

Samoin pidän kirjaa siitä mitä pakastimeen laitan ja viivaan yli sitten kun otan sieltä. Ei jää vanhentuneita ja poisheitettäviä ruokia pakkaseen. Aloitin systeemin joskus aikoja sitten kun huomasin, että pakkasessa oli vuosikertamustikoita ja mansikoita kolmen vuoden takaa.
Lista löytyy täältä koneelta, työpöydän kuvakkeena, ei tarvitse etsiä. Samoin ”tilikirja” tiedosto minne kirjaan kaikki menot.
Kuivamuonan kirjaan paperille silloin kun huomaan jonkun ainesosan olevan vähissä, tai käytän viimeiset, tarkistan sen aina kauppaan lähtiessä.
Kaupasta kyllä raahaan aivan liikaa ruokaa, en ole vielä tottunut siihen, että olen yksin koiran kanssa. Varastoja vähennän antamalla pojalle, joka on pienellä sairaseläkkeellä, tulevat useasti tosi tarpeeseen.

Taitaisi olla ideaa laittaa pakastimeen sisältöluettelo. Tosi on, ettei aina edes tiedä mitä siellä on ja ostaa vaan uutta. Taitaisi olla parasta, että söisi nyt vähitellen tyhjäksi nuo kaapit ja aloittaisi absoluuttisesta nolla-pisteestä uudella systeemillä. Tiedä miten hyviä vinkkejä vielä saamme.
Mielestäni eivät kaikki valmiit ruoat sovi pakatettaviksi. Hernekeitto sopii ja sitähän ei kannata ihan pientä määrää keittääkään.

Lasten lähdettyä omiin huusholleihinsa minäkin tietysti valmistin alkuun entisen määrän ruokia. Ylijäämäongelmaa ei tosin koskaan ole ollut, siitä iso koira on pitänyt huolen. On kuitenkin turhan kallista ja koiralle epäterveellistäkin ruokkia sitä ihmisten ruualla,joten hankin pienet kattilat ja pannut.Tietysti on järkevääkin valmistaa esim. lihapullia pellillinen ja pakastaa osa, mutta mielestäni esim.perunaa sisältävät ruuat menettävät rakennettaan pakkasessa.
Inventaarion tein minäkin hiljattain, kun oli parikymmentä pakkasastetta ulkona. Marjoja saa menemään lasten huusholleihin rajattomasti, ylivuotisista suppilovahveroista valmistin suuren pellillisen piirakkaa - jonka taas pakastin paloina.Pakastemarjoista keitän pitkin vuotta myös tuorehilloa hillosokerilla.Onkohan koko pakastus hullun hommaa, joskus siltä tuntuu!Mies taannoin valitti, ettei saa koskaan enää köyhiä ritareita, koska ei ole kuivunutta pullaa, aina vain mikrossa sulatetaan jäisiä korvapuusteja.

Likka321 kirjoitti:

Lasten lähdettyä omiin huusholleihinsa minäkin tietysti valmistin alkuun entisen määrän ruokia. Ylijäämäongelmaa ei tosin koskaan ole ollut, siitä iso koira on pitänyt huolen. On kuitenkin turhan kallista ja koiralle epäterveellistäkin ruokkia sitä ihmisten ruualla,joten hankin pienet kattilat ja pannut.Tietysti on järkevääkin valmistaa esim. lihapullia pellillinen ja pakastaa osa, mutta mielestäni esim.perunaa sisältävät ruuat menettävät rakennettaan pakkasessa.
Inventaarion tein minäkin hiljattain, kun oli parikymmentä pakkasastetta ulkona. Marjoja saa menemään lasten huusholleihin rajattomasti, ylivuotisista suppilovahveroista valmistin suuren pellillisen piirakkaa - jonka taas pakastin paloina.Pakastemarjoista keitän pitkin vuotta myös tuorehilloa hillosokerilla.Onkohan koko pakastus hullun hommaa, joskus siltä tuntuu!Mies taannoin valitti, ettei saa koskaan enää köyhiä ritareita, koska ei ole kuivunutta pullaa, aina vain mikrossa sulatetaan jäisiä korvapuusteja.

Lue lisää

Pakastetusta pullasta tulee uunituoreen veroista, kun sulattaa uunissa grillivastuksen alla. Noin 150 asteessa pullat ehtivät lämmetä siinä, kun kahvit valmistuu.

Kun kerran kokeilet, et enää pane pullia mikroon!

Hintriika1 kirjoitti:

Pakastetusta pullasta tulee uunituoreen veroista, kun sulattaa uunissa grillivastuksen alla. Noin 150 asteessa pullat ehtivät lämmetä siinä, kun kahvit valmistuu.

Kun kerran kokeilet, et enää pane pullia mikroon!

Lue lisää

Aika helposti tosiaan saa pakastepullansa pilattua mikrossa. Jos tiedän saavani kahvivieraita, otankin leivonnaisen työpöydälle sulamaan ajoissa ja vasta sulaneen käytän pikaisesti mikrossa. Tulos on yleensä hyvä. Ruisleipä ei samalla tavalla mene huonoksi mikrossa kuten pulla.

Tuo marjastaminen on ihan verissä, kun sitä on lapsesta asti marjastamassa käynyt, tosin pakosta lapsena. Kai pakastimeenkin tilaa tulee, kun ei jaksa enää metsissä kulkea. Sitä vaihetta on varmasti vaikea sulattaa - saa nähdä.
Toissavuotisia mustikoita on vielä. Viime vuonna oli paljon metsävadelmia. Kaurapuuron päällä aamuisin maistuvat.
Joku kertoi pakastimessaan olevan omenansiivuja, niin minullakin. Taidan kokeilla tehdä niistä omenapiirakan tänään.

Catleija2 kirjoitti:

Tuo marjastaminen on ihan verissä, kun sitä on lapsesta asti marjastamassa käynyt, tosin pakosta lapsena. Kai pakastimeenkin tilaa tulee, kun ei jaksa enää metsissä kulkea. Sitä vaihetta on varmasti vaikea sulattaa - saa nähdä.
Toissavuotisia mustikoita on vielä. Viime vuonna oli paljon metsävadelmia. Kaurapuuron päällä aamuisin maistuvat.
Joku kertoi pakastimessaan olevan omenansiivuja, niin minullakin. Taidan kokeilla tehdä niistä omenapiirakan tänään.

Lue lisää

Koen helpotusta kahden íson 400 litran pakastimen poistosta. Ne vaihdettiin 200 litraisiksi ja toinen on siellä marjapaikassa. Tuli neuroottiseen täyttämiseen huojennus.

Viinimarjapensaat naapuriviljelijä kiskoi juurineen ylös, vanhat nekin. Kun syksyllä poimimme 175 litraa pelkkiä puolukoita, pakastin siellä jää täyteen ja muut tuomme pakastamattomina kotiin.
Mustikoiden saanti täälläkin tuurittaista eri vuosina. Toissavuotisia on vähän jäljellä poimitusta 70 litrasta. On ihanaa, kun se mainitsemasi marjastaminen on verissä. Tulee hyötyliikuntaa ilmaiseksi.
Mitä nykyisin liikuntaan tulee, jätämme auton pihaan ja painelemme reppu selässä melkein joka päivä noutamaan marketista ruokaa. Siitä kun ei pääse yrittämälläkään eroon.
Reppulaiseksi siirtyminen on antanut hyvää: paino ensin aleni 3 kg ja jämähti siihen kohtaan kuin täi tervaan.

Maallikkona mietin, säilyykö se vesiliukoinen B-vitamiini siinäkään vaiheessa lihassa, kun se keitetään tai paistetaan? Harvoin kai ihan raakana syödään!

Ruisleivän kanssa on myös niin, että aika kovaa koppuraa tai sitten homeessa se on yhden hengen huushollisssa, ellei osaa pane pakkaseen. Joten suo siellä, vetelä täällä!

Pakastettuja tuotteita, niin lihaa kuin leipääkin, myydään myös ruokakaupoissa (tuoretuotteiden ohella). Esim. maksa kulkee kaupan lihatiskiin usein pakkasen kautta. Vai koskiko tämä beataBeen ohje myös sisäelimiä?

Miten sitten kinkut, lampaanpaistit yms.? Nehän ovat useimmiten pakkastavaraa. Kovin menin ymmälleni...

Hintriika1 kirjoitti:

Maallikkona mietin, säilyykö se vesiliukoinen B-vitamiini siinäkään vaiheessa lihassa, kun se keitetään tai paistetaan? Harvoin kai ihan raakana syödään!

Ruisleivän kanssa on myös niin, että aika kovaa koppuraa tai sitten homeessa se on yhden hengen huushollisssa, ellei osaa pane pakkaseen. Joten suo siellä, vetelä täällä!

Pakastettuja tuotteita, niin lihaa kuin leipääkin, myydään myös ruokakaupoissa (tuoretuotteiden ohella). Esim. maksa kulkee kaupan lihatiskiin usein pakkasen kautta. Vai koskiko tämä beataBeen ohje myös sisäelimiä?

Miten sitten kinkut, lampaanpaistit yms.? Nehän ovat useimmiten pakkastavaraa. Kovin menin ymmälleni...

Lue lisää

Meitä on kaksi, ja pakatin on täpö täynnä. Vaimo haaveilee kakkospakastimesta.
Kuinkahan meilläkin ruokatarpeet säilyivät silloin, kun pakastinta ei vielä ollut?

Lapsuuskodissa oli maakellari perunoita, mehuja ja hilloja verten, ja pidettiin siellä maidot ja voitkin ainakin kesäaikaan.
Kaupunkilaistädeillä oli maitopullot ikkunan välissä,mutta kesällä se konsti ei käynyt.

Kaitalan Kalle kirjoitti:

Meitä on kaksi, ja pakatin on täpö täynnä. Vaimo haaveilee kakkospakastimesta.
Kuinkahan meilläkin ruokatarpeet säilyivät silloin, kun pakastinta ei vielä ollut?

Lapsuuskodissa oli maakellari perunoita, mehuja ja hilloja verten, ja pidettiin siellä maidot ja voitkin ainakin kesäaikaan.
Kaupunkilaistädeillä oli maitopullot ikkunan välissä,mutta kesällä se konsti ei käynyt.

Lue lisää

Muistatteko, kun kaupunkiasunnoissa oli kylmäkomero. Yhdessä keittiön komeroista oli ulkoventtiili, joka piti komeron viileänä, talvella liiankin kylmänä. Oli se komero hyvänä apuna, kun ei jääkaappeja vielä ollut.

Catleija2 kirjoitti:

Muistatteko, kun kaupunkiasunnoissa oli kylmäkomero. Yhdessä keittiön komeroista oli ulkoventtiili, joka piti komeron viileänä, talvella liiankin kylmänä. Oli se komero hyvänä apuna, kun ei jääkaappeja vielä ollut.

Lue lisää

Mummolassani oli miesten yksi talvityö jäitten sahaus.Ne kuljetettiin varjoon pohjoisen puolelle ja peitettiin sahajauhoilla. Sieltä jäitä haettiin maitohuoneen betonilaareihin.Muistan myös, että joissain taloissa säilytettiin maitoa ja muuta pilaantuvaa kaivossa ämpärissä. Omakotitaloissa saattoi olla lattiassa luukku, josta pääsi viileään maavarastoon. Minun lapsuudenkodissani oli ennen jääkaappia kellarikerroksessa betoniset altaat, joihin tuotiin jäitä.Retkellähän juomapullo pysyi kylmänä kosteaan pyyhkeeseen käärittynä.Koulueväänä oleva maitopullo taas piti pakkasella kääriä villasukkaan.

Catleija2 kirjoitti:

Muistatteko, kun kaupunkiasunnoissa oli kylmäkomero. Yhdessä keittiön komeroista oli ulkoventtiili, joka piti komeron viileänä, talvella liiankin kylmänä. Oli se komero hyvänä apuna, kun ei jääkaappeja vielä ollut.

Lue lisää

Meillä, kerrostalosta, poistui tämä pieni kylmäkomero vasta viime vuonna julkisivuremontin yhteydessä. Melkein etten kaipaa sitä. Oli kätevä, viileä, mutta kuten kerroit talvella vahdittava.
Sitä tässä nyt mielessäni hämmästelemään ja siunailemaan minäkin... beataB, ihanko totta, ettei leipää ja lihaa pakastimeen B-vitamiinin katoamisen tähden? -

Catleija2 kirjoitti:

Muistatteko, kun kaupunkiasunnoissa oli kylmäkomero. Yhdessä keittiön komeroista oli ulkoventtiili, joka piti komeron viileänä, talvella liiankin kylmänä. Oli se komero hyvänä apuna, kun ei jääkaappeja vielä ollut.

Lue lisää

Kylmäkomero oli todellakin hyvä apu, mutta oli siitä haittansakin. Sieltä venttiilin reiästä pääsi pakkanen keittiöön saakka. Lattia oli joskus kuin jääkellari.

Lapsena asuin vanhassa kerrostalossa tuossa vähän matkan päässä nykyisestä asunnostani. Siellä oli vanhanaikaiset paksu seinät, joiden välissä rotat ja hiiret rapisivat öisin, ja hiiriä tuli joskus kylmäkomeron venttiilistä vieraisille.

Viimeisessä Helsingin asunnossakin oli vielä kylmäkomero, kunnes taloyhtiä joitakin vuosia sitten teki keittiöremontin ja venttiili piilotettiin.

Hintriika1 kirjoitti:

Maallikkona mietin, säilyykö se vesiliukoinen B-vitamiini siinäkään vaiheessa lihassa, kun se keitetään tai paistetaan? Harvoin kai ihan raakana syödään!

Ruisleivän kanssa on myös niin, että aika kovaa koppuraa tai sitten homeessa se on yhden hengen huushollisssa, ellei osaa pane pakkaseen. Joten suo siellä, vetelä täällä!

Pakastettuja tuotteita, niin lihaa kuin leipääkin, myydään myös ruokakaupoissa (tuoretuotteiden ohella). Esim. maksa kulkee kaupan lihatiskiin usein pakkasen kautta. Vai koskiko tämä beataBeen ohje myös sisäelimiä?

Miten sitten kinkut, lampaanpaistit yms.? Nehän ovat useimmiten pakkastavaraa. Kovin menin ymmälleni...

Lue lisää

Juu raakana se maksa olisi syötävä, jos anemiaan apua meinaa saada.
Eräs lihamestari, joskus kauan sitten Töölön hallissa kertoi
Jori Malmsteninkin hakevan heiltä säännöllisesti maksaa tuohon tarkoitukseen.

Ja jopa ennen apteekissa käskettiin aneemisen syödä raakaa maksaa.
(syö kuka voi, en minä ainakaan.)

Vanhat farmaseutit ovat noin kertoneet
Lisäksi he kertoivat, että oppilaan ensimmäinen
työ aamulla oli pestä iilimadot, joita myytiin hammassärkyyn ja tulehdukseen.
(minulta olisi tuo pesukin jäänyt tekemättä, puhumattakaan sen
iljettävän olion suuhun laittamisesta)

Helena04 ejk. kirjoitti:

Meillä, kerrostalosta, poistui tämä pieni kylmäkomero vasta viime vuonna julkisivuremontin yhteydessä. Melkein etten kaipaa sitä. Oli kätevä, viileä, mutta kuten kerroit talvella vahdittava.
Sitä tässä nyt mielessäni hämmästelemään ja siunailemaan minäkin... beataB, ihanko totta, ettei leipää ja lihaa pakastimeen B-vitamiinin katoamisen tähden? -

Lue lisää

Noin kertoi minulle Maatalouden tutkimuskeskuksen
(vai oliko se laitos siihen aikaan?) kokenut hivenainetutkija
ja minähän uskoin.

Liekö herkkäuskoisuutta tai totta? En tiedä.

Catleija2 kirjoitti:

Muistatteko, kun kaupunkiasunnoissa oli kylmäkomero. Yhdessä keittiön komeroista oli ulkoventtiili, joka piti komeron viileänä, talvella liiankin kylmänä. Oli se komero hyvänä apuna, kun ei jääkaappeja vielä ollut.

Lue lisää

Kesäkuumilla pantiin maitohinkki syvään kylmään kaivoon ja kun sieltä oikea "lehmänmaito" nostettiin, pinnalle oli noussut paksu kerma.

beataB* kirjoitti:

Juu raakana se maksa olisi syötävä, jos anemiaan apua meinaa saada.
Eräs lihamestari, joskus kauan sitten Töölön hallissa kertoi
Jori Malmsteninkin hakevan heiltä säännöllisesti maksaa tuohon tarkoitukseen.

Ja jopa ennen apteekissa käskettiin aneemisen syödä raakaa maksaa.
(syö kuka voi, en minä ainakaan.)

Vanhat farmaseutit ovat noin kertoneet
Lisäksi he kertoivat, että oppilaan ensimmäinen
työ aamulla oli pestä iilimadot, joita myytiin hammassärkyyn ja tulehdukseen.
(minulta olisi tuo pesukin jäänyt tekemättä, puhumattakaan sen
iljettävän olion suuhun laittamisesta)

Lue lisää

Iilimadot hammassärkyyn ja tulehduksen vaivaamiin haavoihin olivat oiva apu ennen vanhaan.

Nyt matojen toukat on keksitty uudelleen
sitkeiden haavojen hoitoon. Toukat ovat tuontitavaraa -Saksanmaalta.
Nämä saksalaiset toukat puhdistivat sisareni säärihaavan jossa eleli myös sairaalabakteeri,
Kaikki vanhat konstit tulevat näköjään käyttöön.

josko säilyypi b-vitamiini jääkaapissa?
Säilytän siivutetun täysrukiisen ruislimpun jääkaapissa ja syön pari siivua per päivä. Maku säilyy sen ajan kuin limppukin. :)

Likka321 kirjoitti:

Mummolassani oli miesten yksi talvityö jäitten sahaus.Ne kuljetettiin varjoon pohjoisen puolelle ja peitettiin sahajauhoilla. Sieltä jäitä haettiin maitohuoneen betonilaareihin.Muistan myös, että joissain taloissa säilytettiin maitoa ja muuta pilaantuvaa kaivossa ämpärissä. Omakotitaloissa saattoi olla lattiassa luukku, josta pääsi viileään maavarastoon. Minun lapsuudenkodissani oli ennen jääkaappia kellarikerroksessa betoniset altaat, joihin tuotiin jäitä.Retkellähän juomapullo pysyi kylmänä kosteaan pyyhkeeseen käärittynä.Koulueväänä oleva maitopullo taas piti pakkasella kääriä villasukkaan.

Lue lisää

talvisin suureen varastohuoneeseen. Ne peitettiin sahanpurulla, en tiedä, mistä sitä saatiin niin valtavasti. Jäitä haettiin aina maitohuoneen betonilaariin veden sekaan, suuria lohkareita, jotka ensin pestiin kirkkaiksi.

Muistan erään tapauksen siltä ajalta, kun ensimmäiset muistikuvat mieleen jäävät. Mustalaiset, jotka olivat varastaneet meiltä yhden omenapuun melkein tyhjäksi syksyllä ravistelemalla puuta ja keräämällä sitten omenat säkkinsä, teko huomattiin vasta loppuvaiheessa eikä heitä lähdetty takaa ajamaan, - samat mustalaiset olivat tulleet sisään ja sanoneet keittävänä kahvinsa meillä. Oli pakkaspäivä ja hella oli niin kuuma kuin olla voi, siihen iso mustalainen laittoi pannunsa.
Samana päivänä isä oli ottamassa jäitä joesta. Niitä ajettiin suurilla hevosten vetämillä reillä
varastorakennukseen. Isä tuli silloin sulattamaan kirvestään sisään, hänellä oli harmaa puoliturkki päällä ja viiksikarvat sekä karvalakki huurteessa.

Kun mustalaiset näkivät hänen työntyvän ovesta sisään, he kokosivat kamppeensa niin vauhdilla, että vilauksessa olivat kaikki ulkona!
Isä ei ollut sanonut mitään, hänhän ei koskaan hätyytellyt ketään, mutta kyllä häntä nauratti, sen muistan. Isä ei pitänyt ihmisistä, jotka varastivat eivätkä tehneet töitä, olivat sitten mitä rotua tahansa.

Likka321 kirjoitti:

Mummolassani oli miesten yksi talvityö jäitten sahaus.Ne kuljetettiin varjoon pohjoisen puolelle ja peitettiin sahajauhoilla. Sieltä jäitä haettiin maitohuoneen betonilaareihin.Muistan myös, että joissain taloissa säilytettiin maitoa ja muuta pilaantuvaa kaivossa ämpärissä. Omakotitaloissa saattoi olla lattiassa luukku, josta pääsi viileään maavarastoon. Minun lapsuudenkodissani oli ennen jääkaappia kellarikerroksessa betoniset altaat, joihin tuotiin jäitä.Retkellähän juomapullo pysyi kylmänä kosteaan pyyhkeeseen käärittynä.Koulueväänä oleva maitopullo taas piti pakkasella kääriä villasukkaan.

Lue lisää

Niin kaivelivat meilläkin päin emännät kesäisin jäitä sahanpurujen alta maitotonkkien ympärille.

Meillä maitokannu roikkui lämpimään aikaan kaivossa.
Kerran muuan kaupunkilaissukulainen oli hamstraamassa maitoa. Linja-auto kulki silloin vain aamulla meidän kyläämme ja illalla takaisin kaupunkiin. Päivä oli kuuma ja auton tuloon monta tuntia, joten hamstraaja päätti myös pitää maitonsa viileänä kaivossa.
Hänellä oli lieriön muotoinen, leveä emalikannu, jonka kansi ei pysynyt kunnolla paikallaan, ja hänen laittaessaan kannua kaivoon, kannu luiskahti vinoon, ja kansi putosi!
Sinne meni kolme litraa maitoa, mutta se ei ollut ainoa harmi. Meidän muutenkin matalan kaivomme vesi pilaantui niin, että kaivo oli kuivimpaan aikaan tyhjennettävä!
Monta viikkoa jouduimme sitten hakemaan vettä lähimmästä naapurista kilometrin päästä.

Venlastiina kirjoitti:

Niin kaivelivat meilläkin päin emännät kesäisin jäitä sahanpurujen alta maitotonkkien ympärille.

Meillä maitokannu roikkui lämpimään aikaan kaivossa.
Kerran muuan kaupunkilaissukulainen oli hamstraamassa maitoa. Linja-auto kulki silloin vain aamulla meidän kyläämme ja illalla takaisin kaupunkiin. Päivä oli kuuma ja auton tuloon monta tuntia, joten hamstraaja päätti myös pitää maitonsa viileänä kaivossa.
Hänellä oli lieriön muotoinen, leveä emalikannu, jonka kansi ei pysynyt kunnolla paikallaan, ja hänen laittaessaan kannua kaivoon, kannu luiskahti vinoon, ja kansi putosi!
Sinne meni kolme litraa maitoa, mutta se ei ollut ainoa harmi. Meidän muutenkin matalan kaivomme vesi pilaantui niin, että kaivo oli kuivimpaan aikaan tyhjennettävä!
Monta viikkoa jouduimme sitten hakemaan vettä lähimmästä naapurista kilometrin päästä.

Lue lisää

Maitotonkat olivat juuri tulleet meijeristä takaisin, ja ne olivat täynnä kurria, kuorittua maitoa, joka meni vasikoille ja muille eläimille.
Isot 50 kg:n tonkat odottivat vielä ulkona, kun kaksi isoa mustalaispoikaa, aikamiehiä jo, tulivat äidiltä pytämään maitoa ja leipää. Äiti haki kaksi leipää ja sanoi, että maitoa voitte juoda tuosta niin paljon kuin haluatte. Toinen poika alkoi heti juoda, päivä oli helteinen ja hänellä oli kai jano, nälkäkin, jäin katsomaan naapurin lasten kanssa kun äiti jo lähti töihinsä, joita hänellä aina riitti. Sitten juova poika haukkasi leivästä palan ja jatkoi juomistaan. Toinen iso poika ärähti hänelle kiukkuisesti: "Rupee ny siinä vielä leipää haukkaamaan!" Äiti kulki juuri ohi ja kuuli sen ja hymyili meille.

Tiedätkö, kirjoitti:

josko säilyypi b-vitamiini jääkaapissa?
Säilytän siivutetun täysrukiisen ruislimpun jääkaapissa ja syön pari siivua per päivä. Maku säilyy sen ajan kuin limppukin. :)

Lue lisää

Luin kirjoituksianne..Oli oikein hyviä ajatuksia..
Minä olen alkanut ensin katsoa kaappiin ,että onko sellaista ,mistä saisi hyvän aterian ja sitten vasta menen kauppaan,jos jotain puuttuu..ei ole kertynyt mitään turhaa kaappiin eikä pakastimeen. Pakastimeen ostan pakastevihanneksia ja keittojuurespusseja,sekä
sipuliperuna pakasteita..Niistä voi sitten tehdä jotain yllätysvieraille.Alussa ,kun perhe pieneni,tuli ostettua liikaa leipää,mutta ei enää.
Jos leipää ei ole,voi äkkiä paistaa teeleipiä esim.
ja tilanne on sillä ratkaistu.Perustarvikkeet kannattaa pitää aina kaapissa.Jokaisella on eri tilanne,mutta jos on pieni eläke,ei kannata tuhlata ruokaan kovasti rahaa.On ihmeellistä,,miten suuria eroja on saman tuotteen hinnassa,riippuen mistä kaupasta käy sen ostamassa.Minusta pitäis olla vakiohinnat..eihän sitä pysty monessa erikaupassa käymään, vaikka tietäiskin ,että muualta saisi halvemmalta.
Jaa'a tämmöistä tuli mieleen..Moi!t. Irkku

Tiedätkö, kirjoitti:

josko säilyypi b-vitamiini jääkaapissa?
Säilytän siivutetun täysrukiisen ruislimpun jääkaapissa ja syön pari siivua per päivä. Maku säilyy sen ajan kuin limppukin. :)

Lue lisää

Kyllä säilyy jääkaapissa, onhan se vielä lämmön puolella.

Miksi muuten jotkut leivät on kaupassa paperipusseissa, toiset muovissa?

Helena04 ejk. kirjoitti:

Meillä, kerrostalosta, poistui tämä pieni kylmäkomero vasta viime vuonna julkisivuremontin yhteydessä. Melkein etten kaipaa sitä. Oli kätevä, viileä, mutta kuten kerroit talvella vahdittava.
Sitä tässä nyt mielessäni hämmästelemään ja siunailemaan minäkin... beataB, ihanko totta, ettei leipää ja lihaa pakastimeen B-vitamiinin katoamisen tähden? -

Lue lisää

Minunhan piti soittaa sille tutkijalle ja kysyä.

Asia oli tullut ilmi seuraavan kokemuksen kautta:
Eräs vaimo oli kotona vain viikonloppuisin ja laittoi miehelleen
pakastimeen viikon ruuat valmiiksi.
Kuinka kauan mies eli viikoittain pakasteruualle, siitä ei ole tarkkaa tietoa.

Lopputulos miehen huonoon vointiin selvisi, B6-vitamiinin puute.
Sairastui piensoluanemiaan, tarkoittaa että punaiset verisolut olivat vaivaisia.

Löysin lopulta Googllestakin seuraavan tiedon:

B6 vitamiini eli pyridoksiini.

”Pakastus ja viljan jauhatus tuhoavat pyridoksiinia.

Ruokavalioon ei saisi kuulua raffinoituja tuotteita
eikä pakastimessa olleita tuotteita.

Hiivaleipäjauhossa on 61 % jyvän pyridoksiinista.

Hyviä lähteitä ovat mm. Idätetyt palkokasvien siemenet,
ohra, ohrapuuro, ruis, soijajauho, kaura, lohi,
vasikanmaksa ja sianliha.

Pyridoksiini kestää hyvin kuumennusta vaikka se ei kestä pakastusta.”

beataB* kirjoitti:

Kyllä säilyy jääkaapissa, onhan se vielä lämmön puolella.

Miksi muuten jotkut leivät on kaupassa paperipusseissa, toiset muovissa?

myös tuon B6-vitamiinin osalta tuolta ylempää.

Olen kuullut juuri näin, että jääkaapissa voi B6 säilyä, mutta pakastaa ei voi. Mutta noita perusteita tai tuota koetta en ole tiennyt.

Olipa aika mielenkiintoista B6-vitamiinin vaikutus verisoluihin. Minulla on veri% aina pysytellyt aika alhaalla, 124 ja sellaista. En pysty syömään maksaruokia paitsi joskus puoli väkisin syön maksapihvin vihreiden salaattien ja tomaatin kanssa.
Myös rautavalmisteiden syönti on vaikeata, silloin pitää muistaa se maidoton 4½ h molempiin suuntiin, siis ennen ja jälkeen rautakapselin. Hankalaa.
Kiitos vielä ! :)

Satu* kirjoitti:

myös tuon B6-vitamiinin osalta tuolta ylempää.

Olen kuullut juuri näin, että jääkaapissa voi B6 säilyä, mutta pakastaa ei voi. Mutta noita perusteita tai tuota koetta en ole tiennyt.

Olipa aika mielenkiintoista B6-vitamiinin vaikutus verisoluihin. Minulla on veri% aina pysytellyt aika alhaalla, 124 ja sellaista. En pysty syömään maksaruokia paitsi joskus puoli väkisin syön maksapihvin vihreiden salaattien ja tomaatin kanssa.
Myös rautavalmisteiden syönti on vaikeata, silloin pitää muistaa se maidoton 4½ h molempiin suuntiin, siis ennen ja jälkeen rautakapselin. Hankalaa.
Kiitos vielä ! :)

Lue lisää

Entäs se Kippari Kallen ruoka, se pinaatti,
eikös siinä ole rautaa, niin että rutisee?

Juot kai jotain hapanta sen rautapillerin kaa,
senhän pitäisi auttaa imeytymistä.
(appelsiinimehu, c-vitamiini, jne.)

beataB* kirjoitti:

Minunhan piti soittaa sille tutkijalle ja kysyä.

Asia oli tullut ilmi seuraavan kokemuksen kautta:
Eräs vaimo oli kotona vain viikonloppuisin ja laittoi miehelleen
pakastimeen viikon ruuat valmiiksi.
Kuinka kauan mies eli viikoittain pakasteruualle, siitä ei ole tarkkaa tietoa.

Lopputulos miehen huonoon vointiin selvisi, B6-vitamiinin puute.
Sairastui piensoluanemiaan, tarkoittaa että punaiset verisolut olivat vaivaisia.

Löysin lopulta Googllestakin seuraavan tiedon:

B6 vitamiini eli pyridoksiini.

”Pakastus ja viljan jauhatus tuhoavat pyridoksiinia.

Ruokavalioon ei saisi kuulua raffinoituja tuotteita
eikä pakastimessa olleita tuotteita.

Hiivaleipäjauhossa on 61 % jyvän pyridoksiinista.

Hyviä lähteitä ovat mm. Idätetyt palkokasvien siemenet,
ohra, ohrapuuro, ruis, soijajauho, kaura, lohi,
vasikanmaksa ja sianliha.

Pyridoksiini kestää hyvin kuumennusta vaikka se ei kestä pakastusta.”

Lue lisää

Kiitos vastauksistasi. Tiedot todella kiinnostavat, sillä lukeudun näihin kerralla enemmän ostajiin, leipojiin, ruoan säilöäjiin - onko se sitten vanhaa tottumusta vai yksineläjän mukavuudenhalua. Todennäköisesti molempia. Ja käytössä on kaksi pakastinta, joista sentään toinen on kesäajan tyhjänä. Osa niiden sisällöstä on tosin lasten perheiden vierailujakin varten ts. etten nyt ihan hamstraajaksikaan tunnustaudu.

Mutta että ravintoaineet pakastamisessa vähenevät, tuohan tässä nyt vähän huolestuttamaan pani. Leivän, jota rakastan!
Kaivoin viimeiset labratulokset... arvoni ovat kyllä kaikki niin yläkanttiinsa... Ja sehän se lienee pääasia. - Silti. Vähennän kyllä nyt merkittävästi pakastamisintoiluani. Taidanpa selvitä vastedes yhdellä pakastimellakin - ja säästän sähköä!
Hyviä viikonloppuja!

Helena04 ejk. kirjoitti:

Kiitos vastauksistasi. Tiedot todella kiinnostavat, sillä lukeudun näihin kerralla enemmän ostajiin, leipojiin, ruoan säilöäjiin - onko se sitten vanhaa tottumusta vai yksineläjän mukavuudenhalua. Todennäköisesti molempia. Ja käytössä on kaksi pakastinta, joista sentään toinen on kesäajan tyhjänä. Osa niiden sisällöstä on tosin lasten perheiden vierailujakin varten ts. etten nyt ihan hamstraajaksikaan tunnustaudu.

Mutta että ravintoaineet pakastamisessa vähenevät, tuohan tässä nyt vähän huolestuttamaan pani. Leivän, jota rakastan!
Kaivoin viimeiset labratulokset... arvoni ovat kyllä kaikki niin yläkanttiinsa... Ja sehän se lienee pääasia. - Silti. Vähennän kyllä nyt merkittävästi pakastamisintoiluani. Taidanpa selvitä vastedes yhdellä pakastimellakin - ja säästän sähköä!
Hyviä viikonloppuja!

Lue lisää

Minä olen tullut kyynikoksi näitten kaikkien tutkimusten suhteen! Muistelkaapa vain, mikä vuosikymmenien mittaan on ollut terveellistä ja mikä epäterveellista! Kaikki terveystieto on vähintäänkin yhden kerran tehnyt kuperkeikan.

Ihmiset, jotka elävät 90-100-vuotiaiksi pysyen suhteellisen hyvässä kunnossa, osoittavat, että järjen käyttö syömisessäkin on terveellisin vaihtoehto. Kohtuudella voi syödä kaikkea, mikä on ihmisravinnoksi tarkoitettu. Mutta nimenomaan kohtuullisia määriä! (Allergigot ja keliaatikot eri asia.)

Pakastaminen säilytysmuotona on keksitty ennen pakastinta. Ainakin pohjoisissa olosuhteissa talvisaikaan. Monesti taisivat ruuat pakastua ilman tarkoitustakin!

beataB* kirjoitti:

Entäs se Kippari Kallen ruoka, se pinaatti,
eikös siinä ole rautaa, niin että rutisee?

Juot kai jotain hapanta sen rautapillerin kaa,
senhän pitäisi auttaa imeytymistä.
(appelsiinimehu, c-vitamiini, jne.)

Lue lisää

askorbiinihappo (C-vitamiini), siitä olen kuullut, ja mustaherukkamehua sekä appelsiini- olenkin käyttänyt.

Tuo Kippari-Kallen pinaatti onkin unohtunut, hyvä kun muistutit; vaikka noita 'merenneito-punnerruksia' tekisi aamujumpassaan, ei se mummelin hauis siitä paljoa ole kohentunut! :D

beataB* kirjoitti:

Juu raakana se maksa olisi syötävä, jos anemiaan apua meinaa saada.
Eräs lihamestari, joskus kauan sitten Töölön hallissa kertoi
Jori Malmsteninkin hakevan heiltä säännöllisesti maksaa tuohon tarkoitukseen.

Ja jopa ennen apteekissa käskettiin aneemisen syödä raakaa maksaa.
(syö kuka voi, en minä ainakaan.)

Vanhat farmaseutit ovat noin kertoneet
Lisäksi he kertoivat, että oppilaan ensimmäinen
työ aamulla oli pestä iilimadot, joita myytiin hammassärkyyn ja tulehdukseen.
(minulta olisi tuo pesukin jäänyt tekemättä, puhumattakaan sen
iljettävän olion suuhun laittamisesta)

Lue lisää

raakaa vasikan maksaa,ensimäistä lastani odottaessa meinasi mennä anemian puolelle ja rautatbleteista ei ollut apua.

Sain sitten tuoreita vasikan maksoja,päivittäin,
pilkoin pieniksi kuutioiksi ka nielin kuin pillereitä ja maitoa päälle,kummasti niitä tottui nielemään.
nykyään voin syödä jopa verilettu taikinaa lusikalla.

Lapsena muistan äidin kanssa söimme raakaa jauhelihaa leivän päällä js siihen vähän suolaa,ja hyvää oli;))

muori67 kirjoitti:

raakaa vasikan maksaa,ensimäistä lastani odottaessa meinasi mennä anemian puolelle ja rautatbleteista ei ollut apua.

Sain sitten tuoreita vasikan maksoja,päivittäin,
pilkoin pieniksi kuutioiksi ka nielin kuin pillereitä ja maitoa päälle,kummasti niitä tottui nielemään.
nykyään voin syödä jopa verilettu taikinaa lusikalla.

Lapsena muistan äidin kanssa söimme raakaa jauhelihaa leivän päällä js siihen vähän suolaa,ja hyvää oli;))

Lue lisää

Minä olin hulluna raa´an lihan perään niin kauan, kunnes tulivat nämä itse lihantuottajat eli lehmät hulluiksi ja ruvettiin varoittelemaan lihan syönnistä raakana.

Ruukasin ruokaa aina laittaessani napsia "hevosen osan" tuoreesta jauhelihasta tai varsinkin palapaistista. Perhe sai syödäkseen sen, mitä sattui jäämään.

muori67 kirjoitti:

raakaa vasikan maksaa,ensimäistä lastani odottaessa meinasi mennä anemian puolelle ja rautatbleteista ei ollut apua.

Sain sitten tuoreita vasikan maksoja,päivittäin,
pilkoin pieniksi kuutioiksi ka nielin kuin pillereitä ja maitoa päälle,kummasti niitä tottui nielemään.
nykyään voin syödä jopa verilettu taikinaa lusikalla.

Lapsena muistan äidin kanssa söimme raakaa jauhelihaa leivän päällä js siihen vähän suolaa,ja hyvää oli;))

Lue lisää

ollut ennenkään,
ihokarvat pystyssä tässä istun,
lyötynä,
ehdinkö vessaan?
Tämä tuli niin äkkiä.
:D

Hintriika1 kirjoitti:

Minä olin hulluna raa´an lihan perään niin kauan, kunnes tulivat nämä itse lihantuottajat eli lehmät hulluiksi ja ruvettiin varoittelemaan lihan syönnistä raakana.

Ruukasin ruokaa aina laittaessani napsia "hevosen osan" tuoreesta jauhelihasta tai varsinkin palapaistista. Perhe sai syödäkseen sen, mitä sattui jäämään.

Lue lisää

Eikö se palapaisti ollut sitkeää pureskeltavaa? Valuiko suupielistä veria,yääkkk..kääk

Catleija2 kirjoitti:

Eikö se palapaisti ollut sitkeää pureskeltavaa? Valuiko suupielistä veria,yääkkk..kääk

Eihän paistista verta valu, ei edes maistu verelle. Eikä se sen sitkeämpää ole kuin purukumikaan... toista on tuo muori67:n maksansyönti!

vaikka ei pieni ole kirjoitti:

ollut ennenkään,
ihokarvat pystyssä tässä istun,
lyötynä,
ehdinkö vessaan?
Tämä tuli niin äkkiä.
:D

Ja anteeksi vaan tuo "Huh-huh-kunnioitus...",jonka laitoin, mutta
en ymmärrä, miks liha ja varsinkin maksa ovat mulle niin ylivoimaisia. Lounaan jälkeen tulin käväisemään täällä, ja silloin luin tekstisi sillä seurauksella, että oli vähällä tulla yrjö.
Nyt taas päivällisen syötyäni palasin palstalle, mutta enpä enää lukenut!Vahingosta viisastuneena.

Muuten ei kyllä ruokahalussani ole toivomisen varaa, tai on, mutta toiseen suuntaan: saisi olla pienempi.

Tänne tulo estää liian pitkään syömisen, se on yksi syy tähän netti-riippuvuuteeni.

Ja muutenkin, siivouspäivänä ei oikein paljon muuta virikettä olekaan kuin tämä, radio ja TV.
:)))

Sinäpä sen sanoit, mutta minä kun olen niin vanhanaikainen että vaan hiljaa oottelen. Ja ei oo kukkaa tullu kosimaa.
Se vois olla, että laihempikin seurassani lihoisi.

Vai istuu miehiä joka oksalla? Tosiasiassa ovat tippuneet kuin omenat maahan. Sinä yksi ylikypsä et tee kapallista!

Toinenkin ongelma on. Ne miehet, jotka minulle kelpaisivat, eivät huoli minua. Minä taas en huoli niitä, jotka vapaaehtoisesti tulisivat.

Ihan oikeasti - on parempi olla yksin! Yksi suuri rakkaus riitti. Miestä voi silitellä ja rapsutella, kunhan ei tarvitse siitä muuta huolta kantaa!!!