puulattia ja lattialämmitys?

tietoo vailla...

Onkohan kellään kokemusta tai tietoa miten soveltuu lattialämmitys puulattian alle...vai soveltuuko mitenkään? Siis käytännön kokemusta kaipaisin, toki teoreettiset neuvotkin kelpaa. Suunnittelemme vanhan talon korjausta, lattialämmitys kiinnostaa, mutta haluaisimme ainakin osaan talosta puulattiat. Ja vielä...mitenkäs rossipohjan kanssa moinen systeemi onnistuu. Ainekihn muuan tuttava laittoi lattialämmityksen rossipohjataloon (siis osaan siitä), kipsilevyä ja laattoja päälle.

10

25857

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sanottiin

      ettei puulattian alle kannata/ voi(?) laittaa lattialämmitystä. Eteisen ja keittiön lattiat rempattiin rossipohjaisessa talossa niin, että ek-kyprocin päälle lattialämmitys ja laatta.

    • lankkulattian allekin

      lattialämmityksen. muistat vain että lämmitysmuodon tulee olla tehokas ja kalvomallista tuotetta en juurikaan voi suositella koska pienen tehonsa vuoksi lautalattia toimii vähän niin kuin eristeenä. pari perusasiaa on syytä kuitenkin hahmottaa, teet tietoisen kompromissin sen suhteen että lämpö tulee hitaasti läpi ja saattaa toimia viiveellä jos esim. ulkolämpötila laskee äkisti seuraa sisälämpö puolivuorokautta perässä. rossipohjan kanssa joudut vähintäänkin levyttämään lattian (riippuu lämmitysmuodosta) jonka päälle tulee lattialämmitys ja pintalankku. huomioithan että korkeutta tulee kohtuudella lisää.lisäksi levyttämällä lattian kipsilevyillä mahdollistat lattian tasaisenmman lämmönluovutuksen. markkinoilla on jo saatavissa myös 16 mm. massiivipuu lattialankkuja lukkopontilla jotka osittain poistavat korkeus ongelmaa ja ovat jo paksuudeltaan lähellä parkettia ja auttavat myös lämmönjohtumis ongelmaan sekä näyttävät että tuntuvat lankkulattialta. voitte myös harkita sellaista vaihtoehtoa se on kalliimpi kuin normaali lattialankku mutta käyttömukavuus on parempi. myös meillä rossipohjainen talo ja lattialämmitys usko pois ei ole ongelma jos pohjan eristeet ovat kunnossa ja oikein tehty.
      sen verran vielä täytyy sanoa että laatta lattia on ehdottomasti paras materiaali lattialämmityksen mukavuuden kannalta, sen takia kaverisikin varmaan laatoitti lattiansa. t: x-rautakauppias

      • tietoo vailla...

        Juuri näin olen ymmärtänyt, on mahdollista , muttei paras vaihtoehto lattialämmitykseen, puu siis. Kyllähän meilläkin toki laattaa laitetaan mihin se nyt järkevästi käy, mutten ihan joka huoneeeseen haluaisi, esim. olohuone, makuuhuoneet... Ja vielä arveluttaa tuo puun eläminen, eli pitääkö kesälläkin pitää lämpöjä päällä, kun ei muuten tarvitsisi; ettei siis ala lattia vääntyilemään kosteudesta? Löytyykö käytännön kokemusta asiasta...


      • päällä kesällä
        tietoo vailla... kirjoitti:

        Juuri näin olen ymmärtänyt, on mahdollista , muttei paras vaihtoehto lattialämmitykseen, puu siis. Kyllähän meilläkin toki laattaa laitetaan mihin se nyt järkevästi käy, mutten ihan joka huoneeeseen haluaisi, esim. olohuone, makuuhuoneet... Ja vielä arveluttaa tuo puun eläminen, eli pitääkö kesälläkin pitää lämpöjä päällä, kun ei muuten tarvitsisi; ettei siis ala lattia vääntyilemään kosteudesta? Löytyykö käytännön kokemusta asiasta...

        lauta lattioitahan on ollut jo kauan ennen lattialämmityksiäkin ja monella on sellainen nytkin kesämokeilläkin ja vastaavissa paikoissa .jos lattia on oikein tehty niin se ei ole moksiskaan vaikka sillä kesällä ei olisikaan lämpöjä alla, ei väännä eikä käännä. puu elää sen minkä se elää ja kun kosteus olot korjaantuu myös lattian tila palaa normaaliksi


      • tietoo jne...
        päällä kesällä kirjoitti:

        lauta lattioitahan on ollut jo kauan ennen lattialämmityksiäkin ja monella on sellainen nytkin kesämokeilläkin ja vastaavissa paikoissa .jos lattia on oikein tehty niin se ei ole moksiskaan vaikka sillä kesällä ei olisikaan lämpöjä alla, ei väännä eikä käännä. puu elää sen minkä se elää ja kun kosteus olot korjaantuu myös lattian tila palaa normaaliksi

        Ahaa...tuohan on faktaa, lattioita puusta kyllä tehty iänkaiken. Aattelin vaan, siis epäilin että kun puuta lämmitetään lattiassa, sehän kuivuu rutosti, ja kutistuu...tätä ilmiötä ei tietenkään ns. normaalissa puulattiassa ilmene. Vaikka kyllähän ilmankosteudessa sinälläänkin on huikeita eroja...keväällä ja syksyllä, jo tämäkin näkyy lattioissa.


      • kuivasta
        tietoo jne... kirjoitti:

        Ahaa...tuohan on faktaa, lattioita puusta kyllä tehty iänkaiken. Aattelin vaan, siis epäilin että kun puuta lämmitetään lattiassa, sehän kuivuu rutosti, ja kutistuu...tätä ilmiötä ei tietenkään ns. normaalissa puulattiassa ilmene. Vaikka kyllähän ilmankosteudessa sinälläänkin on huikeita eroja...keväällä ja syksyllä, jo tämäkin näkyy lattioissa.

        Ehdottomasti kannattaa tehdä huolella kuivatusta tavarasta ettei tule rakoja kuivuessa. Toisaalata valmista lattiaa ei saa päästää kastumaan jos on tiukaksi tehty muuten saattaa kupruilla. Pelkkä lämmön vaihtelu ei puulattiaa pilaa.


    • jaa

      mielestäni menee överiksi jos puulatiaa ruvetaan laitamaan latia lämitystä puu on mielestäni muutenkin lämin materaali että se ei selaista kaipaa antaa puun elää omaa elämäänsä lämpötilavahituleineuneen ja ihimisen omaansa niin hyvä tulee tuuletus on tärkein voi olla kosteutta ja märkää mutta ei tule hometta eikä mitään muutakaan liian kuivaa ilmaa voi halkeilla olen sillä kanalla että rakenukissa pitäisi olla luonolinen ilman vaihto omassa asuonsani on jatukava humina ilmastoinin takia ja muiten sähkö laiten takia luonolisuus vihtyvyys

    • Kokeiltu on

      Pistimme vanhaan hirsitaloon rossipohjan päälle lattialämmityksen ja eri pinnoitteita. Ratkaisu on jännä palapeli, johon ei oikein löydy hyviä kokonaisratkaisuja. Rossipohjainen lattia on hyvä, mutta se kannattaa käsitellä kokonaisuutena, pelkkä lämmitys ja pintamateriaali ei tuo pitkäjänteistä ratkaisua. Kokonaisuus muodostuu seuraavista osista:
      1) Rossipohjan alla oleva maa
      2) Rossipohjan eristysrakenne
      3) Lattialämmitys
      4) pintarakenne

      Rossipohjan alla oleva maa pitäisi olla rakennuksen ulkopuolella olevaa maata ylempänä, ulkopuoliset sadevesivietot riittävät, rossipohjasta on poistettava kaikki orgaaninen aines (puupalat yms., niitä on tyypillisesti aika paljon), sokkelissa on oltava riittävät tuuletusaukot, maahan on hyvä pistää muutama sentti sepeliä ja sen sekaan booraksia (estää mahdolliset sienikasvustot). Jossakin on suositeltu muovia maan pinnalle, se kannattaa unohtaa, koska alapohja homehtuu sillä tavalla muutamassa vuodessa.

      Rossipohjan eristyksen tärkeimmät ominaisuudet ovat tuulenpitävyys, hengittävyys ja lämmönpitävyys. Jos rossilattian käyttää pinnastaan auki, niin myös eristys kannattaa tarkistaa, koska vaiva ei ole enää hirveän suuri (käytönnössä vanhojen rossipohjien tuulenpitävyys on heikko, mistä johtuu veto lattianrajassa). Hyvän rakenteen saa aikaan siten, että alla on harvalaudoitus, sen päällä ohut tuulensuojalevy, niskoihin voi niitata hengittävää paperia siten, että paperi taittuu alhaalta muutaman sentin tuulensuojalevy päälle (ei koko levyä peittoon, jotta hengittävyys säilyy), päälle toinen ohut tuulensuoja, joka tiivistää rakenteen. Eristeeksi purua tai ekovillaa tms (ei vuorivilloja, styroksia yms). Eristekerroksen päälle hengittävä ja kestävä paperi, esim. Ekovillan paperi on hyvä.

      Lattialämmitysrakenne vaihtelee valmistajittain. Valitsimme itse Wirsbon 20 mm putkiston ja lämmönluovutuslevyt (niitataan kiinni vain toiselta sivultaan). Kokeillimme ensin 23*95 laudoilla koolausta 40-60 cm. niskavälillä ja 15 cm pinnoitteella. Lattiaa ehdittiin tehdä vain hieman ja huomasimme, että se alkaa narisemaan ja painui jalan alla hieman. Lattia purettiin ja lämmityselementtien päälle pistettiin 23 mm. pontantattu lastulevy. Tällöin rakenteesta tuli riittävän tukeva. Jälkikäteen pistimme pinnoitetta toiseen huoneeseeen tiheiden niskojen päälle ilman lastulevyä, rakenne toimii nippa nappa. Yläkertaan laitoimme lattialämmityksen koolauksen suoraan vanhan lattian lattian päälle ja tukevuus on lähes ok. Kokemuksiin perustuen nyrkkisääntönä käyttäisin, että jos lattian pinnoitteen vahvuus on luokkaa 15 mm, niin tällöin lattialämmitysputkien päälle kannattaa asentaa jokin levyrakenne ennen lattiaa. Sopivaa levyä en ole vielä keksinyt. 23 mm lastulevy on hieman paksu lämmönluovutuksen kannalta.

      Pintarakenne on vaikein paikka. Lattialämmitysvalmistajien ohjeissa käsketään noudattamaan pintarakenteen toimittajan ohjeita ja päinvastoin. Laatat on helppo pistää betonirakenteeseen, jonka voi tehdä myös rossipohjaan. Puu on materiaalina kiva, mutta lattialämmityksen kanssa hieman haasteellinen. Jos lattiapinnoite on tyyppiä 15 mm tai ohuempi, niin pinnoite pitää asentaa laittalaittaan kelluvana eli ilman naulausta/ ruuvausta/ niittausta riittävän tukevalle alustalle. Lattian alle pitää asentaa myös askeläänen eriste (esim. Textstep on hengittävä). Tukevamman lattian (20-30 mm) voi asentaa tod. kiinteästi suoraan koolauksen päälle ilman mitään välikerroksia. Täkin paksumpilattia voisi olla hyvä, mutta se alkaa toimimaan jo eristeenä. Riittävän paksu puulattia mahdollistaa myös muutaman hiomisen, mikä kannattaa myös pitää mielessä.

      Itse valitsimme kohtuu tyyrin (n. 60 euroa/m2) kotimaisen lattian, joka kehuu itseään elämättömäksi. Vanhimmat lattiat on asennettu nyt 4 vuotta sitten ja käytännössä olemme huomanneet, että ko. lattiaa ei kannata laittaa mihinkään. Suomen olosuhteissa ilmankosteus ei pysy millään ainakaan vanhoissa taloissa yli 40 %. Tällä hetkellä "lattialaudat" ovat haljenneet (2-3 mm) monin paikoin keskeltä lautaa, nousseet hieman irti poikittaisrakenteestaan ja lattiasta jää tikkuja jalkoihin. Viereisessä huoneessa on perinteinen lankkulattia ilman lattialämmitystä, siinä ei ole mitään ongelmia.

      Yhteen huoneeseen pistimme n. 6 e/m2 maksavan puulta näyttävän laminaatin ja se on siivottavuutta lukuunottamatta parhaiden toimiva ratkaisu.

      Eli näiltä istumilta suosittelen käyttämään laminaattia tai ehkä sopivan paksuisia kokopusia lattialautoja (kokeilemme seuraavana). 3-kerros elämättömiä lattialautaratkaisuja ei kannata käyttää, koska ne eivät kestä lattialämmitystä vanhassa talossa Suomen olosuhteisa.

    • Eerika-1
      • Toimiihyvin

        Minä luin ja aika vanha ketju... Voi tätä joku vieläkin lukea, minäkin uteliaisuuttani tartuin.

        Laitoin 15 vuotta sitten lattialämmityksen kalvolla ja se on toiminut hyvin ja on mukava. Vanhan puutalon keskikerroksesta (kylmä alakerta) purin lautalattian, jonka kunnostaminen (päältänaulattu ja kulunut) olisi ollut hiton iso homma, kun se olisi ollut kuitenkin purettava alapuolisen eristeen korjauksen vuoksi. Niskojen tiivistys paperilla, koolaus, ekovilla, 5 sentin ilmarako, jonka päälle tasainen lastulevy ja pinnalle laminaatti. Mitään entisöinnin romantiikkaa en viitsinyt ryhtyä puuhailemaan. Muissa huoneissa on villasukat lattialämmittiminä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      64
      5690
    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      107
      3575
    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      57
      3448
    4. Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin

      Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset
      Maailman menoa
      5
      2673
    5. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      93
      2672
    6. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      74
      2530
    7. IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!

      "Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k
      Maailman menoa
      13
      2430
    8. Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021

      vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti
      Maailman menoa
      42
      2404
    9. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      86
      1967
    10. Persut palkkaavat verorahoilla

      avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei
      Maailman menoa
      341
      1907
    Aihe