Mielipiteitä klapien koosta puulämmiteisessä
keskuslämmityskattilassa varaajaan ladattaessa.
Hämmennän heti senverran, että saadaan keskustelu aikaan. Mielestäni rangoista tehdyt
klapit pitää halkaista 50mm:n paksuiseen saakka
jotta saadaan puut kuivaksi. Kuuma poltto reilulla vedolla ja jos mahdollista vielä toisiopaloilmaa jotta saadaan hyvä, nopea ja kuuma "jälkipalo". Ei mitään kitupolttoa.
Onko ala-ja yläpaloisessa polttamisen suhteen jotain eroa?
keskuslämmityskattilassa varaajaan ladattaessa.
Hämmennän heti senverran, että saadaan keskustelu aikaan. Mielestäni rangoista tehdyt
klapit pitää halkaista 50mm:n paksuiseen saakka
jotta saadaan puut kuivaksi. Kuuma poltto reilulla vedolla ja jos mahdollista vielä toisiopaloilmaa jotta saadaan hyvä, nopea ja kuuma "jälkipalo". Ei mitään kitupolttoa.
Onko ala-ja yläpaloisessa polttamisen suhteen jotain eroa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aisaaminen rangan molemmilta puolilta riittää kuivumiseen tuonne 8-10 cm halkaisijaan asti.
Kun kuormat tulee metsästä pihalle, empä siinä enää aisaamaan vaan sahaa, klapitan ja pinoan trukkilavojen päälle kolme pinoa/lavajono ja reilu kulkuväli ja taas. Pituutta tarpeen mukaan.
Mitä tuota yläpalokattilaa on tullut ruokittua, niin tuntuis että ihannekoko puulla 10-15 cm kahteen osaan halkaistuna.
Käytännössä kun klapikoneella (hakki 2 x) kun tekee pilkkettä, niin kaikki puut menee halki. Pienemmä kahteen ja isommat neljään osaan. Tietysti riippuu vähän miten on halkaisuterän säätänyt.
Puut tulee kuivattua koneellisesti (osa menee myyntiin), jolloin ne saa kesän aikana kuivaksi ja säästää paljon varastotilaa kun ei tartte ylivuotisia puita pyöritellä nurkissa ;-)
Ylä ja alapaloisella kattilalla on sellainen ero, että yläpaloisessa koko puukasa palaa kerralla ja alapaloisessa varastopesään ladattu puukasa palaa vain alaosastaan. Puut valuu arinalle polton edistyessä.
Alapaloisessa on lisäksi pidempi paloaika,parempi hyötysuhde, sekä sen palamista pystyy helpommin säätämään.
Yläpaloisessa voi polttaa pelkästään klapeja. Alapaloisessa klapien lisäksi haketta (vaatii haponkestävän varastopesän) ja turvetta.
Meikäläisellä nykyään käänteispalo ja mielestäni siinä on sen patempi, mitä isompi puu, kunhan on kuivaa. Paloaika pitenee ja hyötysuhde varmaankin sen mukana. Käänteispalossa, vaikka alapaloinen onkin, palaa kyllä koko pesällinen kerralla. Periaaate on, että pesässä puut kaasuuntuvat ja sitten lopullinen poltto vasta puupesän alla toisioilman ryydittämänä.
Itsellnni on Palaxin klapikone sirkkelinterällä ja siinä pystyy halkomakirveen säätämään niin alas, että isotkin puut menevät vain keskeltä halki.Eli käytännössä, mikä sirkelistä menee läpi, sen pystyy myös vain kahteen osaan halkomaan.Suurimmissa kuitenkin pikasäädän kirveen niin, että menee neljään osaan juuri keskeltä.Ennen minulla oli Japan kone, mutta kyllä tämä Palax on kuin eri maailmasta, taitaa olla vähän niinkuin klapikoneiden valio, sitä useat urakoijatkin käyttävät.
Tulen toimeen sirkkeli/halkaisuruuvi, tosin olen
nykyaikaistanut sen tuvalliseksi rullapöydällä ja teräsuojilla.
Siinähän sen valinnan sitten tekee mikä menee suoraan kärryyn tai mikä halkeaa.
Käänteispalossa varmaan isot puut palavat sen takia paremmin, että palamisilma painetaan kattilaan puhaltimella (tai savuk imuri) ja poltto kaksivaiheinen.
Yläpaloisessa jos yrittää oikein isoja pölkkyjä polttaa, niin puukasasta tahtoo tulla liian tiivis ja tulet saattaa sammua, kun ei ilma kulje läpi.
Sitten pienemmillä puilla palaminen on vähän liiankin tehokasta, että savukaasut huitelee helposti 400-500 asteen välillä. No pysyypähän ainakin piippu lämpöisenä ;-)
Klapikoneet on kovasti kehittyneet vuosien varrella. Tämä 2x on meillä kolmas klapikone ja täytyy sanoa, että on ihan toimiva peli.
..olet oikeassa.Puu palaa pinnasta. Mitä pienemmäksi pilkotaan, sitä suurempi on sen
pinta-ala ja sitä tehokkaampaa on palaminen.
Puukattila toimii parhaiten täydellä teholla.
Kun halutaan pitkittää paloaikaa, käytetään
kookkaampia klapeja, mutta hyötysuhteessa
hävitään.
toimii pellettikin, pieniä ovat papanat.
ainostaan sen takia koska pannuhuone on kellarissa,ja oli lievästi sanottuna työläs haalata se 11 rappusta alas ja jyrkästi oikeaan.Toisaalta siellä on 12k2 varasto puille.Kyllä suhteelisen monipuolinen tavara siinä palaa kannoista,mummuvainaan vanhoihin vaatteisiin siinä on poltettu.
Kyllä liian pieneksi pilkottu puu ja kuiva puu kyllä on poltossa ongelma.Tulee tämä "vohotus"-iilmiö, kun puukasa ei saa tarpeeksi happea palaakseen ja yrittää sitä sitten väkisin vetää.Ainakin käänteispalossa iso palakoko on eduksi, puu kaasutetaan maltillisesti ja syntyneet kaasut sitten poltetaan jälkipolttokanavassa.
Pienet puut kaasuuntuvat liian voimakkaasti ja osa kaasuista ei ehdi yhtymään happeen. Toisin sanoen pienillä puilla menee palamattomia savukaasuja taivaan tuuliin. Kaiken lisäksi ihan typerää näpräämistä pienten kalikoitten kanssa.
Nimittäin kaverilla on kans vanha yläpalokattila kellarissa, niin se rupes polttamaan siinä palaturvetta. Turvetta hän kuivattaa "ylivuoteiseksi" ja sitten kantaa purusäkeillä kellariin. Yksi säkillinen ja vesi varaajassa 90 asteista. Sytytyksen jälkeen huolehtii vaan pellin kiinni. Kovin on ollut tyytyväinen. Turve muistaakseni 15e/m3?
sehän on pientä papanaa ja palaa pirun kuumasti.
Huomasin saman ilmiön polttaessani jalopuupalikoita tommosia pilkkeen kokoisia, palo nopeasti ja kuumasti eli lämpö nousi pannussa nopeasti.
selitätte.
Pellettiä yleensä poltetaan palopäässä, jossa sitä melko vähän. Tuolloin puhaltimella saadaan riittävästi happea ja palo aika optimaalista. Kyllä puun panospoltossakin vaikuttaa juuri klapien pinta-alan suhde ensiöilman määrään.Jos oikein klapit oikein pientä tikkua, niin paras on silloin pistää niitä vähemmän pesään, jotta palaminen täydellistä. Jos sen sijaan pistää pesän niitä täyteen, ei normaalivedolla saada tarpeeksi ilmaa optimaaliseen palamiseen ja niin palaminen on sellaista epävakaata, kun pilkekasa yrittää väkisin vetää ilmaa.Keinotekoisesti tietenkin voidaan puhaltimella saada kasalle tarpeeksi ilmaa, mutta silloin kyllä pakokaasujen lämpötila nousee ja lämpöä menee harakoille.