Mistä haluttomuus johtuu?

Se, että kumppani on muuttunut epäesteettisen näköiseksi tai sitten suhteen alkuvuosien jälkeen alkaa näyttää oikeasti siltä mitä on, ilman vaaleanpunaisen rakastumispilvipeiton näköharhaa.

Esimerkiksi ruma ylipainoinen ihminen tuskin ketään kiinnostaa seksuaalisesti. Surullista meille rumille ja läskeille, mutta valitettavasti totta.

36-v elämäni aikana olen saanut nauttia villin intohimoisista kausista hyvien kumppaneiden kanssa sekä pisimmillään (aikuisiällä) 7 vuoden yhtäjaksoisesta selibaatista. Molemmissa on hyvät puolensa, kunhan valinta on oma. Omat valinnat taas edellyttävät hyvää itsetuntoa, turha verrata muihin. Itsellä selibaatin ajat ovat olleet jopa parhaita.

Haluja vie stressi, murroskaudet: opiskelun aloittaminen, muutto, muutokset. Samalla elämä voi kuitenkin olla aktiivista, täyttä ja ihmiskontaktien täyttämää. Flirttiä voi aina olla, rakastumisiakin. Hyvä fyysien kunto nostaa haluja.

Haluttomuus ei minulla riipu juuri toisesta henkilöstä, ulkoisista asioista. Se on omien korvien välissä. Joskus taas huomaa, kuinka itsekin säteilee seksuaalista energiaa ja kuka tahansa miespuolinen 17-87 v. osoittaa huomaavansa sen.

Otapa selibaatti ja huomaat, se on elämän parasta aikaa, löydät itsesi ja halusi. Ehkä et vain ole tavannut sellaista, joka kolahtaa.
Pöljiä paineita nykyisin, ei kai voi haluta, jos ei ole ketään, jota haluta. Löydä ensin itsesi. Jos olet sinkku, se oikea tulee ajallaan. Jos olet parisuhteessa, voi haluttomuus merkitä, että et tiedä, mitä haluat, ja silloin sinkkuus on parempi juttu.

Myös uinuva homous/biseksuaalisuus/lesbous on suurempi haluttomuuden aiheuttaja, kuin halutaan myöntää. Silloinkin: hyväksy itsesi.

Haluttomuuteen voi liittyä muukin asia kuin
vaan ulkonäkö...

Itse olen 30v nainen ja kärsinyt haluttomuudesta jo vuosia.
Isoja olemme molemmat mutta ensimmäiset 4vuotta haluja silti oli. :)

Nyt on takana 10v ja 3-lasta joista 2 on erityislapsia ja nuorin on 2kk ikäinen.
Aijemmin olin ulkopuolisella töissä mutta nykyään olen lapsieni omaishoitajana kotona.
Arjen pyöritys jää suurimmaksiosaksi minulle
(lapset,koti, eläimet, lääkärissäkäynnit ja terapiat...)

Yksin omaan olen niin väsynyt että illalla ei todellakaan tee mieli ruveta hommiin.
Osa syy haluttomuuteen minusta myös on mieheni liian vähäinen auttaminen, ja nykyään seksimme on niin sanotusti 5min jyske.
Olenkin sanonut että jos ei ole joskus hellyyteen aikaan saapi mies olla ilman...
Hän ei kuulemma jaksa alkuaikojen esileikkejä eli se siitä!

No nyt joku heittääkin ett vauvan kuitenkin ootte saaneet aikaiseksi. :)
Juu, mut meillä ne kerrat on tosi harvassa eli oikea lottovoitto oli että tulin yllätykseski
raskaaksi (iloinen tosin oli tuosta ylläristä!)

Parin vuoden suhde takana. Sen aikana olin ollut haluttomampi kuin koskaan ennen (aika alusta alkaen). Milloin syyttelin e-pillereitä, milloin väsymystä, milloin stressiä, milloin yrityksen puutetta... no lukuisista yrityksistä huolimatta haluttomuuteni ei muuttunut miksikään, ei muuttunut myös odottelullakaan, eikä e-pillereiden lopetuksella...ei millään.

Mutta kun toinen tyyppi tuli kuvioihin alkoi seksikin kiinnostaa...silloin tajusin että aina ne kemiat eivät vain mene yhteen ja on parempi luovuttaa:o) Yrittäminen alkaa jossain vaiheessa tympiä..ja vie halut. Onneksi olen taas löytänyt haluni!

Terve!
Meillä on juuri näin. Unelmoin ja katselen raamikkaita miehiä, ja joskus ne tulevat myös uniin. On oltu vasta 7 vuotta naimisissa, ja minulle on tullut olo, että en viitsi vaivautua. Tämä ei ole itsekkyyttä vaan haluni on hiipunut pikkuhiljaa. Mieheni ei ole mikään suuri rakastaja, mutta se ei ole kynnyskysymys. Olen nauttinut hänen kanssaan. Rakastan häntä. Ja olen ollut seksuaalisesti aktiivinen ja aloitteellinen aina, paitsi nyt. Lasten teko ei ole syy, vaan syy on jossain muualla, syvällä korvien välissä. Onnellinen avioliitton on kuitenkin saamassa onnettoman melodian. Illat on painostavia, kun pitäisi mutta ei saa aikaseksi