MLL ja Kuuskosken tuomio

Näyttää oikeusoppineetkin olevan kovasti eri mieltä onko näyttöä vai ei väitetystä pahoinpitelystä (=punoitus rinnassa). Molanderin kertomus on ainakin muuttunut sujuvasti jutun edetessä. Toivottavasti korkein oikeus myöntää valitusluvan tässä farssissa.

Sen kyllä ymmärtää, että potkut saanut katkera työntekijä lietsoo tällaista härdelliä, mutta mikä ihmeen motiivi Kuuskoskella olisi ollut käydä käsiksi alaiseensa, jonka tiesi kuitenkin lähtevän talosta hyvin pian.

Ei ole kerrottu näkikö kukaan, että Kuuskoski löi alaistaan. Jos todistajaa ei ole, niin tuomiota ei voida antaa. Jokaisen tämä pitäisi käsittää.
Lääkärin toteama jälki voi olla itse tehty.

Toisessa keskustelussa käsitellään mm. Molanderin (huomatkaa, ei siivonnut työhuonettaan viiteen vuoteen, eikä päästänyt Kuuskoskea katsomaan kaaosta ja törkyä) muuttuvaa tarinaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000573&posting=22000000023286397

Ote keskustelusta:

Helsingin käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että Molander oli kertonut asiasta eri tavoin eri ihmisille. Tarinan muuttuminen näkyy myös Molanderin omissa teksteissä.

Helena Molander jätti esitutkintapöytäkirjaan todisteeksi 2.2.2004 ammattiliittonsa lakimiehelle kirjoittamansa sähköpostiviestit. Hän on siis itse saattanut ne julkisiksi. Ensimmäinen, klo 10:58 lähetetty alkaa näin:

"Täällä MLL:ssä ollaan ilmeisesti nyt helisemässä, kun tekevät päätöksiä, joiden jälkiseurauksia ei hallita. Ihmiset ovat soitelleet liiton vaihteeseen ja ovat vihaisia, kun heitä ei yhdistetä lapsiasiamiehelle. Eräs pitkään minulle soittanut oli päässyt läpi, kun oli ilmoittanut, että haluaa puhua Molanderin kanssa, mutta ei lapsiasiamiehen kanssa".

"Joudun sinulle oman etuni vuoksi raportoimaan pienen episodin, joka tapahtui ovellani äsken. Kuuskoski töni minua taaksepäin melko kovaotteisesti eli suoraan sanottuna kävi minuun kiinni päästäkseen työhuoneeseeni, jota hän alkoi suureen ääneen kauhistella. Sanoin hänelle, että kaikki kauhistelevat ja että olen vuoden verran pyytänyt apua arkistointiin. Sitä ei kuitenkaan järjestynyt. Mainitsin ilmoittaneeni työhuoneasian myös työsuojelupiiriin, samoin sen, ettei huonetta ole siivottu viiteen vuoteen".

"N. 15 min. sitten pääsihteeri Eeva Kuuskoski ilmestyi ovelleni vihaisena ja alkoi äänekkäästi selittää minulle, että lapsiasiamies on lopetettu eikä puheluita enää yhdistetä. Minulla oli kännykkäpuhelu meneillään ja sanoin hänelle, että minulla on puhelu kesken ja että puhelun toisessa päässä kuullaan kaikki. Kuuskoski oli niin vihainen, ettei hän ilmeisesti tajunnut, vaan jatkoi äänekästä puhettaan (lähes huutamista) ja tönäisi minua yhtäkkiä taaksepäin voidakseen astua sisään. Tämä töniminen tässä vähän kauhistutti eli se että ollaan valmiita jopa käymään käsiksi".

Mielestäni kirjoittaja on muuttanut mieltään tapahtumain dramaattisuudesta 2. ja 3. kpl välissä. 2. kpl:ssa hän kertoo tönimisen kuin vähän huvittavana, lähinnä MLL:n johdon hermostuneisuutta osoittavana juttuna ja siirtyy suoraan kysymykseen työhuoneen siisteydestä. Yllättäen hän 3. kpl:ssa aloittaa tönimisjutun uudelleen ja aivan eri sävyssä.

Syntyy vahvasti se kuva, että Molander on halunnut lähinnä informoida lakimiestä suukovusta koska katsoo sen osoittavan liiton johdon hermostuneisuutta. Tuolloinhan käytiin neuvotteluja siitä löydetäänkö Molanderille uusi työtehtävä lakkautetun sijaan, vai irtisanotaanko hänet.

Näyttää siltä, että kesken viestinkirjoittamisen Molander on oivaltanut, että dramatisoimalla asiaa hän pystyy käyttämään suukopua hyväkseen ja mustamaalaamaan sillä Kuuskoskea.

Molander lähetti lakimiehelle toisen mailin klo 18:53. Nyt kertomus oli muuttunut jo aivan toiseksi

"Soitin sekä työterveyslääkärille että Uudenmaan työsuojelupiiriin Kuuskosken kiinnikäymisen vuoksi. Kiinnikäymiskohta punoittaa ja siinä on edelleen kipua. Isku ja työntöliike oli raju ja kovakourainen".

Tönäisy on muuttunut rajuksi iskuksi ja työntöliikkeeksi. Molanderin kertomus on paisunut. On hämmästyttävää, että hovioikeus piti tällaista kertomusta uskottavana.

sanoo tosta lääkäristä eli oli silloin kun he yhdessä työskentelivät kiltti ja herttainen sekä potilaille että hoitajille.

En tiedä mitä ajatella, minä olen välillä umpiloukkaantuneena oikea tulisielu. Silti en tehnyt räjähdeuhkausta, mutta kun minua kuultiin asianomistajana kiistin ensin rikosilmoituksen siltä osin kuin se minua varsinaisesti koskee ja sitten kävin tähän toiseen osioon niin kun poliisi jätti kirjaamatta lauseeni jossa rehellisesti sanoin etten mitään tuollaista sanonut niin tuli sellainen olo että terve, minut on ilman näyttöä tuomittu muiden ennakkoasenteen mukaan.

Toivon että he joutuisivat, kuten 2 aiemmin sairaanhoitajaksi kanssani opiskelleet opiskeluaikanaan kokemaan mitä tuon väittäjän rehellisyys on. Siksi minua myös moni uskoo, kuten yksi hoitaja sanoi pirua kannattaa palvella, kunhan ei tule itse vanhaksi ja ole heidän käsistään riippuvainen....niinpä kaikki voidaan tehdä monella tavalla...